Keskustelut Luonto Elämme aikaa jolloin uutiset ja aprillipilat sekoittuvat

  • Tämä aihe sisältää 66 vastausta, 19 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Avatarjees h-valta toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 66)
  • Elämme aikaa jolloin uutiset ja aprillipilat sekoittuvat

    Kerran viikossa ilmestyvä täkäläinen paikallislehti kertoi 4-tien 12 km pituisen osuuden alkavasta remontista. Siinä Elyn luontoasiantuntija kertoi, kuinka projektin maansiirtotyöt ajoitetaan naakka- ja valkoposkihanhiparvien liikkeiden mukaan, ja kuika tien varrella olevat peltoalueet varataan linnuille turvallisiksi suoja-alueiksi kaksi vuotta kestävän, melua ja muuta häiriötä tuottavan remontin ajaksi. Juttu meni ensilukemalta täydestä, kunnes Elyn henkilön hauskalta kuulostava nimi alkoi hieman soittaa kelloja. Lopulta tajusimme, että kysymyksessä olikin vain päivää ennen julkaistu aprillijuttu. Viime aikojen metsiä ja muita luontoon liittyviä aiheita käsittelevät uutiset ovat olleet sen kaltaisia, kuin eläisimme koko ajan vain suurta aprillipilaa.

  • Kurki

    Tietenkin on ihmiselle hiukan alentavaa tunnustaa polveutuvansa simpanssista.

    Ei polveudu, mutta apinat ovat sukulaisia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Rane, riittää että edullinen mutaatio syntyy kerran. Jos se auttaa valtaamaan lisää elintilaa, sen omaavat yksilöt lisääntyvät ja täyttävät maan. Tämä nähdään nyt käytännössä, kun helpommin leviävät koronan mutaatiot valtaavat ihmispopulaatiot.

    Tolopainen

    Bagteerit ja virukset ovat olleet paljon ennen ihmistä. Ihmisessä on pari kiloa erilaisia bakteereja, jotka ovat täysin välttämättömiä elämiseen. Ei voida kuvitella että jokin eliö vain luotaisiin eräänä päivänä, ei sillä olisi mitään elinmahdollisuuksia. Lajien kehitys vaatii miljoonia vuosia ja suurin osa epäonnistuu vain sopeutuvimmat jäävät elämään.

    Visakallo Visakallo

    Tolopainen: ”Ihmiset ovat aina uskoneet mieluummin tarinoihin kuin tieteeseen. Totuus on ollut liian karu.”

    Tuo on niin valitettavan totta, ja esimerkkejä siitä löytyy melkein kaikilta elämänaloilta. Metsänhoito on ollut otollinen maaperä monenlaiselle huu-haalle, koska tulosten saanti kestää sen verran kauan, ettei huijarit yleensä jää verekseltään kiinni. Lääketiede on toinen vastaava ala. Ravinto-uskomukset myös heittävät kärrynpyörää vuosikymmenestä toiseen. Karua tulee olemaan nyt myös niillä, jotka uskoivat Yli-Viikarin tarinoihin.

    Tolopainen

    Persujen tarina myös herättää kannatusta, riittää kun arvostelee kaikkea sitä mitä hallitus tekee ja lisäksi maahanmuuttoa. Mitään faktoja ei tarvitse esittää. Suomalainen on aina parempaa kuin ulkomainen ja ulkomainen omistaja kohtelee työntekijöitä huonosti, menee aina kritiikittä läpi, vaikka ei ole mikään yleispätevä totuus. Ulkomainen ruokakin on huonompaa kuin suomalainen. Siinäkään ei ole mitään perää.

    Jos pitäis päivittäin tulla toimeen pelkästään suomalaisilla tuotteilla, elämä olisi aika karua.

    Nykyään diktatuurimaista on tullut pandemian takia uhka koko ihmiskunnalle. Niille kaikille on yhteistä johdon vähättelevä suhtautuminen koronaan. Tämä johtaa virusmutaatioiden kehittymiseen yhä pahemmiksi. Eikä tautia enää saada pysäytettyä rokotteilla.

    Puuki

    Sulkava kertoi haastattelussa, että suojelemalla metsä tuottaa eniten (Metsokorvaus) toiseksi eniten jk:a tekemällä (5 % tuotto) ja heikoiten tasaikäiskasvauksella (3 % tuotto) .   Useimmiten tuo järjestys on oikeasti juuri toisin päin.

    aegolius

    Saisko linkkiä, vai oliko telkkarissa tms? Kiitos!

    Sulkava ei taida biologina olla aivan kovimmasta päästä metsäalan talousasiantuntija. 😀

    Puuki

    Radio- suomessa oli haastateltu.      Hiilinielut ei merkitse mitään ko herran mielestä vaan hiilivarastot.     Hiilinielujen kertyminen tosin vaikuttaa juuri hiilivarastojen suuruuteen ja hiilitase kertoisi vielä paremmin kuin hiilivarastojen määrä paremmin  tilanteen CO2-päästöjen kok. kehityksestä.

    Rane

    Oli metsäradiossa.Naistoimittajalta ehkä kaikkien aikojen luonnonsuojelukysymys:Minkälainen arvopohja on sellaisella joka raskii pistää 1000-vuotiaan kaatuneen hongan vaikkapa pelletiksi?

    Tulevaisuuden metsä | Audio Areena (yle.fi)

    Tolopainen

    Talebaanien voitto Afganistanissa tulee heijastumaan laajasti länsimaiden talouteen. Se oli suuri voitto epäjärjestykselle, jota kohti olemme menossa. Epävakaus kasvaa ja markkinoiden ennustettavuus heikkenee. Kun huumekauppiaat ottavat kokonaisen valtion haltuunsa, siitä ei hyvä seuraa. Lisämausteena uskontoon verhottu mielivalta. Uskontojen harjoittamista pitäisi rajoittaa, ei ole tarpeen moisten epäterveiden ilmiöiden levittäminen. Vapaa ihminen ei tarvitse nykyaikaisessa yhteiskunnassa mitään noitaoppeja.

    Valitettavasti myös Venäjä kuulu tuohon samaan kulttuuriin, joka ei koskaan demokratisoidu eikä kehity länsimaiden tasolle. Ei ole mitään sellaista tahoa, joka voisi murtaa vanhat perinteet. Jenkkien 1000mrd taalaa menivät täysin hukkaan. Suomi menetti miljardin Kankkulan kaivoon. Muutama miljoona ihmistä lähtee pakolaisiksi, jos rajat Afganistanissa avataan.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 66)