› Keskustelut › Metsänhoito › En istuta enää yhtään kuusta!

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 107)
1 2 3 4 5 … 9 10 11

  • En istuta enää yhtään kuusta!

    Sent on: 26.5.2022, 18:15

    Merkitty: 

    Alkuvuoden aikana olen ajellut pitkin Suomea ja Ruotsia ja kun vielä muistaa mitä ilmaston muutoksesta puhutaan (saamme keskiseen Suomeen vähintään Puolan ilmaston nyt istutettavien kuusien elinaikana – jos siis yritetään päätehakkuuseen….), joten kyllä kuuset on nyt istutettu. Mänty ja koivu ovat raivauksessakin suosituimmat puut jätettäväksi – kuuset kumoon!

    Tekijä
    Metät kunnossa!
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 29.5.2022, 08:00

    Voi tätä laidasta toiseen soutamista!

    Ensin istutettiin kuusenkin maat männylle, kun olisi pitänyt vaihtaa männylle vain kuivat ja kuivahkot kankaat.

    Sitten alkoivat metsäammattilaiset höpöttää että pitää istuttaa hirvien takia männynkin maat kuuselle, niinkuin hirvituhot olisivat joku luonnonvoima, jolle ei voi mitään.

    Nyt sitten taas vouhkataan ettei enää yhtään istutus kuusta???

    Onko se niin vaikea rasti ymmärtää että metsässä on erilaisia kasvupaikkoja, erilaisille puille. Ei saa myöskään ummistaa silmiä siltä etteivät kaikki eri puulajeja uhkaavat tuhot ole ihan pelkästään luonnontuhoja, vaan niihin voidaan vaikuttaa, jos halua yhteiskunnasta löytyy.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tolopainen 29.5.2022, 08:32

    Mihin se mätästyksen ja taimien tuoma kasvun nopeutuminen unohtui. Jos istutuksen tekee itse kustannuksissa ei ole kuin parin sadan euron ero hehtaarilla.

    Panu Panu 29.5.2022, 11:15

    Kyllä omalle työlle pitää laskea hinta jos lasketaan kannattavuutta.

    Tolopainen 29.5.2022, 11:54

    No paljonko lasken oman työni hinnaksi, kun istutan metsää. Ei siinä paljon ravinnon kulutus nouse. Muuten menot on samat kuin lenkillä pururadalla.

    Puuki 29.5.2022, 13:09

    Täystiheä taïmikko syntyi n. 1200 kpl/ha kuusen istutusalueellekin.  Lakirajahan on kuusella 1200 kpl ja kun luontaisia siemensyntysiä ra-koivuja ym. tulee lisää muutama sata/ha, niin se on siinä.   Äestys hidastaa melko paljon kuusen alkukasvua verrattuna laikkumätästettyyn mutta siinä ehtii paremmin ra-koivikko karkuun ja voi kasvattaa 2-jaksosena.  Kun kok:n hintakin on nyt noususuunnassa, koivun kasvatus kuusikon lisänä sopii jo myös  sen takia.

    Gla Gla 29.5.2022, 13:24

    Jos on muokattu maa ja mättäät/laikut suunnilleen tasaisesti, 1200 kpl tarkoittaa n. 2,8 m ruutuun laitettuja taimia. Perinteinen 1800 on n. 2,3 m ruudussa.

    Tuo jako tarkoittaa, ettei puolen metrin lisäys etäisyyteen anna tilaa ylimääräiselle taimelle. Silloinhan välit supistuisi 1,4 metriin ja se on varsinkin koivusta puhuttaessa liian vähän.

    Mahtuuko 1200 tiheydellä oikeasti täydennyspuita väleihin? Toki täysin tasajaolla ei taimet ole, joten se antaa tilaa luontaiselle täydennykselle. Luontaista pitää tulla hyvin, että tällä taktiikalla ne osuu kasvatukelpoisiin paikkoihin, eikä liian lähelle kuusia. Parasta silti olisi, että täydennyspuut kasvaisi selkeissä reikäpaikoissa.

    Toisaalta taimikon jääminen harvaksi vaan siirtää ensiharvennusta muutaman vuoden , sen isompaa vahinkoa ei tule. Liika tiheys on vaikeampi juttu.

    Puuki 29.5.2022, 13:40

    Keskimäärin välit 2 x 4 m. Toisiin paikkoihin ei ollenkaan ist.ku-taimia.  Toki pitää ottaa aina huomioon, että luontaisille taimillekin on sopivat olosuhteet syntyä muutenkin.  2-jaksosessa on ideana että ra-koivut on sen verran edellä, että kuusen latvat säästyy piiskaantumiselta.  Ennen varsinkin kun oli jurovia avojuurikuusia (tai luont. kuusia) , niin melko kauan sai odotella niiden kasvun parantumista.

    Vielä 20 v sitten kuusen rk-ikään piti lisätä (esim. bonitoinnissa) E-Suomessakin 8- 9 v. ja pohjoisempana 11-14 v.  Nykyään jalostetut ku-paakkutaimet ehtii mätästysalueilla siihen mittaan n. 5 vuodessa , joskus jopa alle sen , pohjoisemmassakin.

     

     

    Jätkä 29.5.2022, 13:44

    Puuki. On Äestystä ja on ”äestystä”. Erot voivat olla suuret.

    Kun puhuttiin, että ”kehitys kehittyy”, niin tulipa vaihe, jossa metsä-äes muuttui lautasauraksi, jota painatettiin vetokoneen hydrayliikalla. Silloin lanseerattiin termi äestyspalle, jonka fyysinen ominaisuus ei eroa laikkumätästyksestä muussa kuin siinä, että mätäs on loppumaton.

    Seuraava kehitysvaihe oli pakkopyöritteiset lautasäkeet, jotka möyhensivät palteen epämääräiseksi pehkuksi, eli taimien kannalta mentiin taaksepäin, paitsi siemenpuualueiden kohdalla.

    mehtäukko 29.5.2022, 13:49

    ”…Omalle työlle on laskettava hinta, jos lasketaan kannattavuutta…” Siinä käy lopulta kuin Puuhastelijalle, joka arpoo ja arpoo eikä tule valmista mistään.

    Jos on työtehoa ja -taitoa, mitenkä se siitä halpenee?!

    Puuki 29.5.2022, 13:56

    Sitten on niitäkin äestäjiä jotka ”säästää”  konetta ja löpöä ja äestää äkeen lautaset vinossa (melkein pystyssä)  mahdollisimman kapean jäljen.  Erot voi olla tosiaan suuret.   Jotkut ajelee vielä varmuuden vuoksi kuvion kosteikkokohdatkin äkeellä vaikka niille ei kannata ollenkaan mennä äestämään, enempi haittaa kuin hyötyä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 107)
1 2 3 4 5 … 9 10 11