Keskustelut Metsänhoito Energiapolitiikkaan järkeä

  • Tämä aihe sisältää 29 vastausta, 12 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta, sitten AvatarTimppa toimesta.
Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)
  • Energiapolitiikkaan järkeä

    Merkitty: 

    Mietiskelin sitä kuinka epäjohdonmukaisesti energia-asioitakin ratkotaan.  Pyritään pyydystämään auringon säteilysta voimansa saavaa tuulienergiaa suurilla ja kalliilla myllyillä, jotka monien mielestä ovat melkoisia häiriötekijöitä luonnossa.  Sähkön siirtoon tarvitaan leveitä linjoja.  Tuulimyllyjen rakentamista tuetaan veronmaksajien rahoilla ja niiden rakenteet, rakentaminen ja ylläpito kuluttavat melkoisia määriä energiaa ja uusiintumattomia luonnonvaroja..

    Tuntuu, ettei kukaan ole huomannut, että sen aurinkoenergian saa pyydystettyä siistimmin kasvattamalla metsää.  Siihenhän saadaan ilmaiset raaka-aineet ilmakehän hiilidioksidista ja vedestä.  Tarvittava energia tulee metsänkasvatukseenkin auringosta.  Talkoisiin osallistuu maapohjan monipuolinen eliöstö, joka ei aiheuta häiriöitä.  Eikä tarvitse palkkaa, pekkaspäiviä tai lakkoile.

    Mitä ihmettä nyt tapahtuu.  Tuntuu siltä, että maailma on tullut aivan hulluksi.  Jatkuvasti mediassakin kerrotaan kuinka hienoa on kasvattaa metsiä jatkuvaa kasvatusta käyttämällä.  Tapa, jonka tiedämme varmasti supistavan metsien kasvua ja siis mahdollisuutta hyödyntää täysimääräisesti niiden  kautta  saatavaa aurinkoenergiaa.  En minäkään ole kieltämässä jatkuvaa kasvatusta.  Kysymys kuuluukin, että pitäisikö sellaisille, joiden metsät kasvavat huonommin kuin voisi kohtuudella toivoa, määrätä haittavero.   Silloin saisimme metsänkasvatukseen vauhtia.  Ilmasto pelastuisi.  Veronmaksajien rahoja säästyisi ja Suomi vaurastuisi entisestään.  Tietenkin erittäin tärkeä seikka olisi sekin, että näin maaseudulle saataisiin entistä enemmän työpaikkoja.

    Joka tapauksessa kaikessa metsänkasvatusta koskevassa keskustelussa tulisi tämä energiakysymys olla esillä.  Aivan hölmöilta tuntuu keskustelut siitä, että millaisen tuoton joku metsänkäsittelytapa tuottaa vaikkapa seuraavien 80 vuoden aikana, kun emme voi ennustaa ilmaston kehitystä.  Voimme kuitenkin omilla toimillamme ainakin yrittää vaikuttaa siihen.

     

  • Jätkä

    Varsinainen kuoreton sahahake menee sellutehtaassa selluksi ja sen sivutuotteiksi, jopa biojalosteiksi. Sahanpuru on myöskin puhdasta puuainetta, mutta se menee ilmeisesti vielä polttoon, kuten kuoretkin. Myös sahoilla on lämmöntarvetta, koska ne kuivattavat vientiin menevän puutavaran aina alle 20 prosenttiseksi, onpa joillakin sahoilla jopa sellaiset kattilat, että ne tuottavat myös kaukolämpöä niiden avulla.

    Myös Vilppulan sahalta lähtee joka päivä useita täysperävaunullisia yhdistelmäajoneuvoja täsin hakelastein ilmeisesti saman konsernin sellutehtaalle, joka osoite ei enää ole Mänttä, koska se ei ota enää raaka-aineeksi muuta kuin sellua.

    Puuki

    St1 valmistaa sahanpurusta biopolttoainetta Kajaanissa. Muutama vuosi sitten aloitti ja tehtaan laajennuskin taitaa olla tekeillä, jos ei jo lie valmis. Jokin aika sitten oli epäselvää, kiellettäänkö sahanpurun käyttö ko. hommaan , mutta taisi se (hölmö ehdotus) jäädä toteutumatta (?) .

    puunhalaaja

    ”Pointtini on siis se, että tehostamalla metsänhoitoa ja sitä kautta puuntuotantoa saadaan kylkiäisenä puuenergiaa, joka periatteessa voi korvata vaikka niitä tuulimyllyjä.”

    Timppa, tämä on erinomaisen järkevä ja kannatettava ajatus monissa tapauksissa. Jos hakkaa aukon, niin olisi suotavaa huolehtia siihen metsä alkuun mahdollisimman nopeasti. Jos kaikki vaan parturoi metsänsä eikä tee mitään uudistamisen eteen, niin ei se mitenkään suuremmin edistä monimuotoisuuden kaunista asiaa. Mitä paremmin puuntuottaja saa metsätalouden piirissä olevat hehtaarinsa tuottamaan, sen pienempi ’ongelma’ jatkuva kasvatus tai lisääntyvät suojeluhehtaarit ovat.

    Tolopainen

    Taitaa tuulivoiman rakentaminen olla finaalissa. Ei tuossa ole mitään järkeä. Kun tehdään 100 voimalaa sähköä tulee 20:stä ympäri vuoden. Järkyttäviä maamerkkejä. Kun kaupungin uuden asuinalueen viereen rakennetaan moisia viuhtojia koko alue on pilalla. Ihmisiä on petetty rakentamaan kalliille alueelle ja sen jälkeen viereen tulee tuulipuisto. Ja rahat noista rumiluksista menee ulkomaille. Nekin on suomalaisilta kerättyjä verovaroja. Tämä on hiukan liian ystävällistä tyhmyyttä. Edes Afrikassa ei ole enää siirtomaita miksi suomalaisten pitää alistua tällaiseen.  Turhaan esi-isät taistelivat Karjalan korvissa itsenäsyyden puolesta. Suomalainen poliitikko on maailman tyhmin joka on kuin linkkuveitsi voimalarakentajien edessä. Kumarretaan länteen ja itään ja saadaan täyttä roskaa.                          Tuo Fennovoima se vasta maailman surkein projekti on. Sinne ei synny muuta kuin iso kuoppa. Venäläisellä nykytekniikalla ei mitenkään pysty rakentamaan länsimaiset vaatimukset täyttävää voimalaa. Täysin mahdotonta, hanke kaatuu jo suunnitteluun ryssien dokumentaatio ei koskaan mene stukin tarkastuksista läpi. Lisäksi mahdoton omistusjärjestely. Miten noin erikoinen projekti voi olla työnalla länsimaisessa demokraattisessa valtiossa. Sehän on uhka koko Suomen ja Euroopan turvallisuudelle.

    Visakallo Visakallo

    Venäläiset ovat kytkeneet Fortumin tiukasti Kremlin ohjaukseen. Ensin Fortum myi Suomesta oman sähkönjakeluverkkonsa ja käytti ne miljardit ikäloppujen venäläisten hiilivoimaloiden ostoon ja uusimiseen. Tämän jälkeen Fortum saatiin Fennovoiman osakkaaksi lupaamalla useampia vesivoimaloita Karjalasta ja Venäjältä.  Tämä lupaus aitoon venäläiseen tapaan rikottiin. Eikä tässä vielä kaikki: Fortum ostaa osuuden saksalaisesta Uniperista, jonka merkittävin omistus ovat venäläiset hiilivoimalat.  Fortum tulee käyttäneeksi yhteensä 10-15 miljardia euroa vanhoihin venäläisiin hiilivoimaloihin ja lisäksi vielä tuntemattoman määrän miljardeja Fennovoiman atomivoimalahankkeeseen.  – Mestarisuoritus Putinilta!

    Puuki

    Huijasivat Fortumia kuten usein muitakin ulkomaalaisia Venäjälle sijoittajia. Esim. yksi englantilainen firma savustettiin joku vuosi sitten ulos Moskovasta, kun se alkoi tuottaa liian hyvin. Firman johtajan piti lopulta paeta takaisin kotimaahansa henkensä pitimiksi.

    Tolopainen

    Perinteisesti valtionyhtiöiden sijoitukset ulkomaille ovat olleet huonoja. Johto niissä yleensä on ollut heikko joka ei juuri liiketoiminnasta mitään ymmärrä. Kun toimitaan monopoliyhtöiden johdossa siinä ei mitään osaamista tarvita. Sonera osti Saksasta pelkkää ilmaa 4.3mrd €:lla. Fortum vanhoja Itä-Saksalaisia hiulivoimaloita. Niistä on ainakin vaikeampi päästä eroon.

    Metsuri motokuski

    Niin . Fortumi ja Neste tekivät erinomaisen tuloksen tänä vuonna. Kun taas Nokian nousukiito on päättynyt ja alamäki ei tahdo loppua. Uskon että valtioyhtiöiden menestys ei ole kiinni valtio-omistajuudesta jos niitä osataan johtaa oikein eikä anneta politikoinnin sotkea bisnestä.  Mutta onhan niitä toki huonojakin valtio-omisteisia yrityksiä, mutta voiko kuitenkaan yleistää.

    Timppa

    Fortum elää tietysti vanhojen investointien varassa.  Neste sen sijaan toimii aidosti oman osaamisensa varassa maailman markkinoilla.  Nestettä on osattu hoitaa  hyvin  ja sillä on erittäin korkea yrityskulttuuri ja yhtiö panostaa vahvasti tulevaisuuteen.  Yhtiöltä voi tietysti odottaa jotain positiivista myös metsäalalle.  Nythän Neste tekee yli puolet maailman uusiintuvista raaka-aineista tehdystä dieselistä käyttäen pääasiallisina raaka-aineinaan elintarviketeollisuuden jätteitä.  Siis teurasjätettä, kalanperkausjätettä ym.   Kurssikin on noussut huimassti.  Nesteen porukalla on kyllä kovat haasteet siinä, että tulosta pitäisi jatkossa tehdä sen korkean kurssitason mukaan.

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)