Aito maataloustuottaja ei tee mitään sellaista, johon ei saa tukea. Tuen pitää olla niin reipas, että jopa puolet tuesta livahtaa isännän taskuun. Yleinen heillä lienee myös Potenssituki, jonka hankintaa yhteiskunta on rahoittanut, varsinkin Sippiukon aikoihin, ”lisääntykää ja täyttäkää maa” – sen takia suviseuratkin on järjestetty!

Pitkällä tähtäimellä kannattamatonta toimintaa. Tuottavinta on , kun istuttaa max 1600 tainta hehtaarille. Vähempikin riittää, koska täytteeksi tulee aina luontaista puuta, joka on ensiharvennusvaiheessa yhtä arvokasta. Hoitotyöt ajallaan, että ei tule kasvutappiota ja puuston kiertoaika lyhenee. Jos kuitenkin harrastaa tuollaista energiapuun kasvatusta, kannattaisi jättää edes nuo sippipuut lannoitteeksi metsään. Olen itse joskus pohtinut, kannattaisiko kasvattaa pelkkää leppää energiaksi. Uudistuminen tapahtuu luontaisesti, tekisi kerran hoitoharvennuksen , kavattelisi parikymmentä vuotta ja puut pinoon. Olisi ainakin nopea uudistamisrytmi.

Kyllä tuo on juuri sitä järjenkäyttöä jota kuuluu metsässä käyttää. Eikä vain mennä Tapion virsikirjan veisuulla. Kuten eräs varsinkin kommenteissaan. Kyllä tuo kuusikko aika samassa asennossa on koivujen alla pystynyt elämään kuin ilman niitä olisi edetty. Hakkuun vauriotkaan eivät vaikuta nopeasti elpyvän kuusikon kuntoon juuri yhtään mitään. Kattava hyvä kuusikko tulee. Kyllä, talous edellä eli sitä laskinta juuri pitää käyttää! Hyvä esimerkki siitä tuo isäntä.

Millä vuosikymmenellä Kemerat astui kuvaan  ja mikä niiden idea oli tullessaan  ja onko idea jalostunut tässä matkan varrella ?

Hyvä kysymys Gla! Tuskin luontaisesti mitenkään. Kyllähän ensimmäinen kierros leppiä on varmaankin istutettava, ja toivottava sitten, että jatko sujuisi luontaisesti. Luonto tahtoo vain kovin helposti tehdä ihmiselle tepposet!