› Keskustelut › Metsänhoito › Energiapuuharvennus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 420)
1 2 3 4 … 40 41 42

  • Energiapuuharvennus

    Sent on: 6.7.2020, 20:21

    Ainakin nimimerkki Visakallo on kertonut kasvattaneensa taimikoita (männiköitä?) siten, että varhaisperkauksen jälkeen ei tehdä enää raivaussahahommia vaan seuraava harvennus on motolla tehtävä energiapuuharvennus.

    Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksia. Ajatushan on erittäin houkutteleva, jos taimikonhoito/-harvennus voidaan jättää väliin. Kuitenkaan energiapuuharvennuksesta ei puhuta juuri ollenkaan ja taimikonharvennusta pidetään itsestäänselvyytenä.

    Minkä kokoiseen nuoreen metsään energiapuuharvennus voidaan tehdä (menee kauapaksi) ja mihin suuntaan rahaa liikkuu ja kuinka paljon vai liikkuuko?

    Entä paljonko tyypillisesti jätetään runkoja hehtaarille? Miksi taimikonharvennus raivaussahalla olisi järkevämpää kuin energiapuuharvennus?

    Tekijä
    Panu Panu
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras suorittava porras 6.7.2020, 22:24

    Tutkimus ei päde ,kun kyseessä on Suomen tyyppinen pienmetsänomistus. On sula mahdottomuus saada riittävä määrä asiansa osaavia tekijöitä keräilemään hehtaarin ja kahden välillä olevia huonosti kannattavia pienpuukohteita. Sama korjuuketju hoitaa kaikki tilan hakkuut enskasta päätehakkuisiin. Energiapuu ei enää siihen kuvioon mahdu.

    Jos raivaussaha on liian hankala laite ,kannattaa myydä metsänsä kykeneville.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 6.7.2020, 22:24

    Tällä hetkellä energiapuun kysyntä tulevaa talvea varten kova. Päätehakkuiden alhaisemman tason johdosta hakkutähdettä vähemmän saatavilla. Samaan aikaan energiapuun tarve kasvanut lämpölaitoksilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.7.2020, 22:53

    Itse asiassa metsänhoitosuosituksissakin muistaakseni on ollut maininta energiapuuhakkuusta käypänä vaihtoehtona, mutta korjatkaa jos muistan väärin. Ei energiaharvennuskaan onnistu kunnolla jos varhaishoidosta ja taimikonhoidosta laistetaan. Kasvupaikan rehevyydestä riippuen ennen energiapuuhakkuuta tarvitaan yksi tai kaksi taimikonhoitoa (varhaishoito ja perkaus ja/tai kylvötuppaiden harvennus).

    Siitä olen suorittavan kanssa kovasti samaa mieltä, että puuston latvuksia ei saa päästää supistumaan liikaa. Jos niin käy, menetetään kasvua jatkossa. Latvuksen kunto kertonee myös siitä, mitä maan alla juuristossa tapahtuu: todennäköisesti tuuhealatvuksisella puulla on myös hyvä juuristo. Hontelo kasvusto on erittäin altis lumituhoille.

    Visakallo Visakallo 6.7.2020, 23:01

    Suorittava porras ei näytä olevan nykyisen tilanteen tasalla. Vapo on jo vähentänyt turvetuotantoaan ja lisää tämän takia  energiapuun ostojaan. Yksityiset turvetuottajat pystyvät jonkin verran korvaamaan Vapon vähentämää tuotantoa, mutta osa turpeesta on nyt kuitenkin korvattava energiapuulla. Tähän liittyen myös kantojen nosto on taas lisääntymässä. Kaiken lisäksi valtakuntaan on parhaillaan valmistumassa vielä uusiakin puuta käyttäviä energialaitoksia.

    Apli 7.7.2020, 07:27

    Hyvää keskustelua, ensinnäkin kun puut on tielaidassa niin silloin metsänomistaja on rahansa saanut, jotenka turha siinä vaiheessa on murehtia vanhoja kasoja.. Energiapuulla on nyt kysyntää ja hinta on hyvä monesti kannattaa laittaa ensiharvennuksista kaikki energiaksi. Minä kasvatan keskisuomessa kaikki kuusikot, männiköt ja jopa koivikot täystiheinä ensiharvennukseen asti, varhaisperkaan ja toki raivaan myös niitä, sitten ensiharvennus jossa euro päättää meneekö puut kuiduksi vai energiaksi, seuraavissa hakkuissa menee energiaksi. Kuitupuun kokoista menee reilusti polttoon se on selvä mutta ei se minua kiinnosta…

    Tolopainen 7.7.2020, 07:30

    Milloin Harjavallassa MG on alkanut ostaa energiapuuta kuitupuuhun verrattuna kilpailukykyisellä hinnalla. Energiapuun kantohinta on vajaa kolmannes kuitupuun hinnasta. Lisäksi määrämittaus hakkeena vie hinnasta jonkinverran pois.

    Gla Gla 7.7.2020, 07:33

    Toivottavasti tässä kiinnostavassa aiheessa päästään pian asiaan. Toistaiseksi se muistuttaa Erkki Lähteen jk-kirjallisuutta, jossa epäonnistuneista kohdista otetuin esimerkein osoitetaan jaksollinen kasvatus kaikin tavoin huonoksi.

    Kerrotko suorittava, mihin tutkimukseen viittaat, kun kumoat sen tulokset? Minua kiinnostaa tietää, mitä on tutkittu ja millä reunaehdoilla.

    Jos ja ilmeisesti kun menetelmässä on potentiaalia, kiinnostavaa ei ole se, miten kasvatusketju epäonnistuu. Kiinnostavaa on se, miten se onnistuu ja voiko sitä soveltaa muuhunkin kuin kylvömännikköön. Metla on muistaakseni Iitin koealalla tutkinut, miten normaalia tiheämpään laitettu  istutusmännikkö kehittyy. Metsälehti 5-10 vuotta sitten uutisoi alustavista tuloksista, jotka olivat lupaavia. Olikohan tuo mt-pohjan maata eli perustamiskuluja yritettiin paikata rehevyyden mahdollistamalla hyvällä kasvulla ja samalla tiheys huolehtii laadusta.

    Puuki 7.7.2020, 08:13

    Kun 2000-luvun alussa odoteltiin  energiapuun markkinoiden kasvamista ja e-puun markkinahinnan nousua samalla, niin tehtiin th:ja jättämällä esim. mäntytaimikkoja 2 x tiheyteen 4000 kpl/ha.  Hinnat ei silloin nousseetkaan eikä  ole nousseet vieläkään . UPM oli yksi pääarkkitehti sen kasvatusmallin kirittäjänä, koska firma sai (ja saanee edelleen?) parhaan osatuloksensa juuri puuperäisen energian tuotannosta.

    Mäntytaimikoissa  ylitiheys parantaa tulevien tukkipuiden laatua tiettyyn rajaan asti.  Kun taimia kasvaa esim. sen 4000 kpl/ha, niin osa niistä alkaa riukuuntua jo liiaksi siinä vaiheessa kun e-puukorjuu on ajankohtaista.   Silloin kannattaa valita tilanteen mukaan , minkälainen e-puuhakkuun puulajivalinta on.    Parhaiten kasvaneet taimet on  siinä vaiheessa jo kuitupuukokoa eikä niitä kannata hakkuuttaa e-puuksi, ellei niiden paksuoksaisuus sitten  ole esteenä tulevaisuudessa tukkipuun saannille .  Alle jääneiden riukumäntyjen oksalaatu on hyvä mutta voi olla, että ne ei selviä kunnolla kasvuun . Jos motomies korjaa vain isoimmat männyt päältä, saattaa metsä olla vuoden päästä pilalla.

    Kemeratuki korvasi eh-puun kantohinnan laskun joka tapahtui uuden kemeralain tultua voimaan v. -15.   Tietyin ehdoin e-puuleimikosta saa ~ saman kuutiohinnan kuin eh-kuitupuuleimikosta.  Kokopuukorjuussa saanto on suurempi mutta samalla metsästä poistuu ravinteita ja muutenkin saattaa maaperän mikrobitoiminta heikentyä, kun hakkuutähteitä ei jää tarpeeksi.  Kasvua heikentävä vaikutus on kuusikoissa selvästi suurempi kuin männiköissä.

    Tolopainen 7.7.2020, 08:29

    Kepulikonsteilla ei pääse huipputuloksiin. Kemera ei edellytä huonoa metsänhoitoa.

    Apli 7.7.2020, 08:51

    Kuusikoista/sekametsistä ja muista rehevistä metsistä kun korjataan energiapuuta vrt kuitupuuta on kasvua heikentävä vaikutus nolla prosenttia, karsitussa rangassa, oksat ja neulaset jää maahan se riittää, otetaanko latva 2 tai 7cm ei vaikutusta ravinteisiin eikä sitä kautta tulevaan kasvuun sama koskee kuivan paikan männiköitä.  Aloittajalle totean sen verran, kun ensiharvennus alkaa olla mielestäsi ajankohtainen kysy tarjouksia, vertaa hintoja, huomaa kemerat ja käytä laskinta ei ole sen kummempaa jos et itse osaa tai halua käytä vaikka paikallista MHY:tä apuna.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 420)
1 2 3 4 … 40 41 42