”Pitäisi avata myös nämä ennallistamiskustannukset, miten laskettu. Käsitykseni mukaN syötetty komissiolle paljolti täältä Suomesta,…”
scientissiltä ensimmäinen järkevä kommentti. Alkuarvot ja loppuarvot sekä kustannukset ovat suomalaisten omia tulkintoja, joku kainuun pottukuopan asukki sitten näkee EU:n Supon henkilökuntaa sinisissä haalareissa vakoilemassa.
Joku Jarmo Pyykkö näkyy tosiaan olleen töissä Luontoliiton kartoittajana jo 90-luvun alussa.Todennäköisesti Inarin kiistoissakin hän on ollut luontojärjestön palkkatöissä.
Ps.Blogin kuvatekstistä ei selviä maksoiko tuon kartoittamisen Luontoliitto vai Metsähallitus joka palkkasi tuolloin metsäsota-aktivisteja etsimään arvokkaita luontokohteita.
Ennallistamisen suhteen pitää olla varovainen, ettei heikennetä kohteen luonnon tilaa. Jotkut ihmisen toimenpiteen (esim niityt, metsälaitumet) ovat todennäköisesti parantaneet luonnon monipuolisuutta.
Ehkä jopa osa soiden ojituksistakin ovat olleet luonnon kannalta hyväksi. Eiköhän suotkin ennallistu osittain itsestään ilman mittavia kaivuuhommia.
Kyllä, hyvät suunnitelmat pitää olla ja pidättyväinen ennen kuin rahaa aletaan syytää toimintaan jonka vaikuttavuudesta ei ole varmaa tietoa ja pahimmillaan kirjaimellisesti joudutaan ojasta allikkoon (kuten soilla).
Aamun Hesarissa kaksi mielipidettä aiheesta, aivan päinvastaiset. Toinen sanoo että on tehtävä jo kiireesti maksoi mitä maksoi, ja toinen että asia pitää panna toimeen jäsenmaissa ja tutkia huolellisesti ennen toteutusta.
Alustavassa suunnitelmassa puhutaan maamme osalta isoista summista. Aikaa on pohdintaan kun nyt ei ole aivan niin kiire kuin koronatoimilla tai puolustuksen vahvistamisella.
Suunnittelijoilla ja ennallistamisfirmalla voi olla kiire saada isot alat ennallistettua. Metsillä ja niiden hoidon todellisella tarpeella ei ole niin kiire.
Seppo Vuokon kirjoitus Hesarissa on asiaa. Harvoin kyseinen lehti ylipäätään semmoisia kommentteja julkaisee, vaan hysteerisiä heti toimia luontotuhon johdosta ilman ajatuksen häivää vallankumouksen kiihkolla on linja. Yleensä lehden kirjoitukset ja kommenttimielipiteet ovat saman ahdasmielisen poppoon keitoksia kuten Ylessäkin.
Hesari ei sensuroi artikkelien kommentteja. Aika henkilöönkin meneviä ja vähänlaisesti asiaa sisältäviä kommentteja näkyy menevän läpi, mutta linkkejä ei: lähdeviittaukset pitää ilmaista esimerkiksi julkaisun nimellä. Kaksi kirjoittajaa on jäänyt erityisesti mieleen: yksi meteorologi ja yksi metsästäjä joka ”sylki roiskuen” haukkuu muut kirjoittajat asiaa tuntemattomiksi aina peura-asioissa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.