No rahaa kyllä tarvitaan muuhunkin kuin lunnonsuojeluun.Eihän se nälkä lähe vaikka kuinka suojellaan.Luontoaktivistit käyttää metallia,ajavat autoilla,ostavat wc-paperia,lämittävät taloja,jne.
Ennallistamiskeskustelu jatkuu Hesarissa. Päivän kysymys: kuinka polemiikki vaikuttaa keskustan kannatukseen kevään vaaleissa? Onko parempi että ennallistamisasia vaikuttaa hyvin hoidetulta vai huonosti hoidetulta? Mielestäni keskusta saa tästä ansiotta kuraa niskaan, koska EU-asiat kuuluvat koko eduskunnalle. Asetus on valmisteltu salassa. Nyt siihen pitäisi ottaa eduskunnassa kantaa, vaikka se on edelleen musta laatikko jonka sisältöä ei näytetä.
PS. Siellä on taas kysymys kannattaako hyvin puuta kasvavan metsän ojat tukkia. Eikö ne Hesarin lukijat ikinä opi? No, nyt ainakin kysyvät olennaisia kysymyksiä. Ehkä sekin on edistystä.
Hyvin puuta kasvavan luontotyypin (puustoinen suo) ennallistaminen puuta tuottamattomaksi ei ole mielekästä ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä. Ojitetuilla soilla on myös melko vähän uhanalaisia lajeja verrattuna suureen ojitettuun pinta-alaan, joten se on mielekästä vain harvoin monimuotoisuudenkaan nimissä. Ennallistamisasetus pyrkii toteuttamaan biodiversiteettistrategiaa, joten ilmastotavoitteet eivät periaatteessa edes sovellu toiminnan perusteeksi. Ennallistaminen ei ole sama kuin suojelu, vaan ennallistamista voidaan tehdä kaikilla alueilla.
Maassamme on paljon sellaisia vesistöjen ja metsien omistajia, jotka suhtautuvat kyllä myönteisesti ennallistamiseen kun asia tuodaan perustellusti ja läpinäkyvästi päätöksentekoon. Salailu on ympäristöhallinnossa myrkkyä luottamukselle. On sietämätöntä että eduskunta joutuu ottamaan kantaa mustaan laatikkoon, jonka sisältö ja toteutuvat kustannukset eivät ole tiedossa. Suuren osan pinta-alasta tilaa ei edes tunneta, ja ne on ehkä kustannuslaskennassa oletettu ennallistamista vaativiksi.
Vesien laatu on paras niillä alueilla joilla metsää on paljon, eli Järvi-Suomessa ja Lapissa. Uusimmissa tutkimuksissa on kyllä osoitettu, että vanhojenkin turvemaiden ojitusalueiden valumavesissä on usein paljon ravinteita, mutta vesiensuojelun rakenteet ovat nykyään paremmat kuin ennen. On ongelmallisia alueita ja kohteita, mutta ne tunnistetaan paremmin kuin ennen.
Ennallistaminen ei tarkoita aina palauttamista suoksi. Se voi olla suometsissä esimerkiksi ns. jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta tai suorien ojien muuttamista mutkitteleviksi puroiksi tai lintukosteikoiksi. Soista voi kannattaa palauttaa suoksi ravinteikkaita paksuturpeisia kohteita ja monimuotoisuuskohteita. Vesistöystävällinen tee se itse -ennallistaminen tapahtuu niin että hakataan suolta puut ja tehdään niistä ojiin pohjapatoja.
Vesien, metsien ja soiden ennallistamisessa saadaan synergiaetuja, koska vesi liikkuu maankäyttöluokasta toiseen. Jos asioita tehdään fiksusti, kaikkien biotooppien tilaa saadaan kohennettua.
*
Virhearvioita tehtiin aikoinaan. Nykyään ojitetut suot on jaettu kahteen kategoriaan sen mukaan kannattaako ojia pitää kunnossa. Kunnostusojituskelvottomia ovat ne suot jotka sijaitsevat liian pohjoisessa tai ovat liian vähäravinteisia suotyyppejä. Joskus heikon kasvun syynä on ravinne-epätasapaino; nämä saadaan elpymään puutuhkalla lannoittamalla.
Ei ole mitään syytä tuomita kaikkia metsäojituksia virheinvestoinneiksi. Metsiemme kokonaiskasvusta tulee suometsistä jo viidennes. Metsäpinta-alan vähenemisestä rankaistaan ankarasti kun YK:n ilmastosopimusta sovelletaan, joten ainakaan siihen soiden ennallistaminen ei saa johtaa.
Jos suo kasvaa nyt sen verran vähän puuta vuodessa että se luetaan maankäyttöluokkaan kosteikko, niistä löytyy turvallisia ennallistamiskohteita. Sen sijaan kasvullisen metsämaan maankäyttöluokkaan kuuluvan alueen muuttamista kosteikoksi (lue: metsäkatoa) pitää välttää kaikin keinoin.
Kyllä sitä aikoinaan naureskeltiin Himasen siniselle kirjalle. Nyt se on Brysselissä toimintaohjeena. Tuotantoa ei tarvita, hyvinvoinnin edistämiseksi eikä teollista toimintaa. Näin se kehitys kehittyy. Olisi kannattanut lukea kirja niin ei olisi tullut tämäkään yllätyksenä. Meidän tarvitsee vain kopsutella kantapäita, kyllä Bryssel aivan niin, tehdään niin. Suurimmat laskut tulee aina sinne, mitä kauempana ollaan pääkonttorista.
Mitä tekisin, jos saisin Euroopan yksinvaltiaana diktaattorina säätää uusiksi Suomen ja EU:n toimivallat metsäasioissa? Tässäpä tiivistelmä direktiivistäni:
Euroopan unionin alueella metsissä ei saa teloittaa ihmisiä, kiduttaa tarpeettomasti eläimiä, sytyttää naapurimaille vaarallisia tulipaloja, istuttaa rajat ylittävän haitallisia vieraslajeja ja niin poispäin – kiistanalaisempiin metsäkysymyksiin vastatkoon kukin jäsenmaa itsenäisesti.
Olispa keksitty semmonen kone joka kerää ilmasta CO2:a ja tuottaa samalla happea . Lopuksi vielä koneesta voitasiin valmistaa tuotteita joissa CO2 säilyy pitkän aikaa. Sehän ratkaisisi ongelman . Monesti ratkaisu on jo olemassa, jos se vain huomataan.
Tässä tapauksessa se kone on puu ja niiden tehokas kasvatus mutta kaikki ei sitä halua myöntää.
No ei kat nyt kun co2 on 422ppm,ennätys keväällä 2022 ole kovin korkea luku,ihan normaali. Onhan co2 ollut jopa 4000 ppm tai jopa 7000 ppm.arviot,laatathan liikkuu ja sen mukana elävät merivirrat ja tuulta ei ihminen tee,tuuli saa energian auringosta.Uusi suomi puheenvuorossa on porukka,joka vastustaa ilmastomuutosta,sanovat,että ei se ihminen kovin muuntele ilmastoa,puhuvat vesihöyrystä ilmassa jne,lämpimistä säistä aikaisemmin maan historiassakin,jne.siellä on myös tiedemiehiäkin,jotka pitävät nyt ilmastojutut yliampuvina,fyysikoita ja muita viisaita
Ihmisten toimesta ojia tukkimattakin ne ajan kanssa mataloituvat ja pohjavesi alkaa nousta. Kaikessa rauhassa voitaisiin valita metsän kasvatukseen sopivat suot, joiden ojia kannattaa jatkossa perata. Tämä ei maksaisi metsänomistajille tai yhteiskunnalle mitään ylimääräistä.
Monimuotoisuuden parantamiseksi ja ilmastomuutoksen hillitsemiseksi riittäisi pelkkä kuusettumisen loppumisen mahdollistaminen. Sekin tapahtuisi hyvin vähin kustannuksin, velvoittamalla menneen aikakauden hirvieläinkantojen paisuttajat hoitamaan lihaeläimiensä määrät sellaisiksi, että koivun- ja männyntaimien käyttö metsien uudistamisessa olisi riskivapaata.
Hirvieläinten riittävä vähentyminen mahdollistaisi monessa kohteessa huomattavasti kevyemmän muokkauksen, mistä voisi liikkumisen helpottumisen lisäksi koitua hyötyjä myös lajikadon hillinnässä sekä monimuotoisuudelle. Se takaisi myös kohentuvan lisäkasvun ja hiilinielun, mikä mahdollistaisi metsien käytön kuten ennenkin, sekä parantuvan metsien terveyden ja metsänhoidon kannattavuuden.
Ihmisten toimesta ojia tukkimattakin ne ajan kanssa mataloituvat ja pohjavesi alkaa nousta. Kaikessa rauhassa voitaisiin valita metsän kasvatukseen sopivat suot, joiden ojia kannattaa jatkossa perata. Tämä ei maksaisi metsänomistajille tai yhteiskunnalle mitään ylimääräistä.
Monimuotoisuuden parantamiseksi ja ilmastomuutoksen hillitsemiseksi riittäisi pelkkä kuusettumisen loppumisen mahdollistaminen. Sekin tapahtuisi hyvin vähin kustannuksin, velvoittamalla menneen aikakauden hirvieläinkantojen paisuttajat hoitamaan lihaeläimiensä määrät sellaisiksi, että koivun- ja männyntaimien käyttö metsien uudistamisessa olisi riskivapaata.
Hirvieläinten riittävä vähentyminen mahdollistaisi monessa kohteessa huomattavasti kevyemmän muokkauksen, mistä voisi liikkumisen helpottumisen lisäksi koitua hyötyjä myös lajikadon hillinnässä sekä monimuotoisuudelle. Se takaisi myös kohentuvan lisäkasvun ja hiilinielun, mikä mahdollistaisi metsien käytön kuten ennenkin, sekä parantuvan metsien terveyden ja metsänhoidon kannattavuuden.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.