Rajaloukkauksen tein kerran minäkin: MH:n tukkisavotta oli, jossa kaikki ne kuviot, joista mäntytukkia hakattiin, olivat hoidettuja, eikä niissä ollut ainuttakaan kuitukokoista puuta, eikä mitään muuta kuin mäntyä.

Oli parikymmentä vuotta aikaisemmin lätkäisty lisämaata saman savotan alueelta ja lisämaapalstan kulma tuli siihen MH:n männikköön niin, että niitä samanlaisia mäntytukkirunkoja oli päätynyt lisämaille joku -50 kpl.

Myönnän, että minun olisi pitänyt olla tarkempi, koska MH:n puut olivat leimattuja joka ainoa. Tuolla yksityismaan puolella ei ollut.

Olin tankkaus / viilaustauolla ja tankkasin juuri itseäni, kun silmäni osuivat puupaalupyykin jäänteisiin, jotka hangesta pilkistivät. Aloin katsomaan – parikymmentä runkoa olin kaatanut naapurin puolelta!

Hyppäsin autoon – otin selvää maanomistajasta ja ajelin pihaan. Perhana – olikin viehkeä leskiemäntä, joka asiani kuultuaan pyysi kahvipöytään ja juteltiin koko juttu selväksi. Lupasin hoitaa tukit tienvarteen ja asia sovittiin niin.

Jälkeenpäin kuulin, että leskirouvalla oli suhde MHY:n hätäaputyönjohtajan =  Metsäteknikon repunkantaja – kanssa ja hän oli painostanut leskeä vaatimaan vahingonkorvauksia. Rouva oli kuitenkin niin itsenäinen, että ei taipunut sen pölvästin tahtoon.

Seuraavana syksynä kaikki – joka ainoa jäljelle jäänyt tukkirunko kaatui syysmyrskyssä.

Ei haittaa jos kuvio ei satu olemaan rajalla (on katsottu karttaa ennen  säästöpuuryhmän jättämistä) . Kun /jos säästöpuut sitten paisuu /kaatuilee ja niitä on jo liikaa ko kohteeseen, niin on helpompi roudata ylimääräiset pois.

Tuo on kyllä totta. Enemmänkin vielä painottaisin että osattaisiin valita oikeat puut säästöpuiksi. Ne tulevat säästöpuukohtet voidaan jo pohtia taimikko vaiheessa metsänhoitoja tehtäessä. Vaikka näistä riistatiheiköistä niitä hyvin syntyy.

Kyllä Ola_Pallonivel siinä suhteessa oikeassa, että eurot neuvoteltavissa ovat mutta jos taho joka maksavana ja tietää, että tietyllä tavalla maksu määräytyy olkoonkin nyt vaikka se yksinkertainen niin naapuri joka on ilkeä ei siitä enempää maksa.

Siinä suhteessa laki kiero jos noin määrää, metsäähän kasvatetaan sitä varten, että siitä saadaan se paras hyöty ei kuitupuuksi jos kertaalleen jo harvennettu ja päätehakkuu seuraava.

Tässä tapauksessa naapureilla tasaikäistä metsää, halkomis vaiheessa vain sovittu, ettei rajaa avata sen kummemmin koska päätehakkuut n. 10v sisällä, pihtaamisesta ei ole kysymys ollut.

Nyt vain naapuri aikaisti omaansa rahapulan takia jolloin toinen häviää hieman suunnitellusta, naapuri ilmoittanut, että samalla avataan raja.

Vahingonkorvauslaki lähtee siitä, ettei vahingon kärsinyt saa hyötyä tapahtuneesta vahingosta. Tällöin rajan ylityksissä tulee käytännössä kyseeseen ”yksinkertainen” hinta mahdollisine ”lisineen” (esim. odotusarvo; toinen asia on, jos halutaan korvata enemmän tai neuvotellaan/sovitaan jotakin muuta). Jos leimikon raja ylitetään kaupan tehneen mo:n alueella, kyseessä onkin sopimusrikkomus, josta täytyy sitten neuvotella erikseen ”eri säännöillä”.