Hakkuuaukkojen heinäpellot ovat yksi tulos puun pystykauppojen aiheuttamasta metsätalouden korruptiosta. Ensin metsäyhtiö tarjoaa pystykaupoissa siemenpuu- ja suojuspuuhakkuista ja jatkuvan kasvatuksen hakkuista niin matalaa kantohintaa avohakkuuseen verrattuna, ettei peitteellisen metsän säilyttäviin hakkuisiin kannata ryhtyä.

Jos puun hinnalla ohjaaminen ei riitä puunmyyjän taivuttamiseen avohakkuuseen, yhtiö korottaa avohakkuun etua ilmaisilla tai alihinnoitetuilla puuntaimilla. Jos sekään ei vielä riitä, voidaan metsänviljely tehdä kokonaan ilmaiseksi. Suomi 24 keskusteluareenalla nimimerkki Ab Surd Oy kirjoitti 5.11.2015: ”Minulle metsäyhtiö ei ole luvannut puukauppojen yhteydessä muuta ilmaista kuin päätehakkuun jälkeiset uudistustyöt”.

Lauri Vaara

Onhan ne korjuukulut eri luokkaa päätehakkuussa ja jatkuvan kasvatuksen hakkuissa. Eikä se uuden metsän alkuun saattaminen meidän kuusikoissa ole niin helppoa kuin jatkuvan kasvatuksen apostolit sitä toitottavat.  En tiedä sitten tarviiko ollakkaan mutta hyvä on kuitenkin faktat tunnistaa. Paljon myökin ollaan tehty sellaisia töitä jossa jatkuvan kasvatuksen ideoima metsä on laitettu kokonaan lattiaan kun taimettumista ei ole tapahtunut. Onhan se taimettuminen kuitenkin perusedellytys metsän uudistamiselle, jokaisessa hoitotavassa.

M-motokuski;

Puun energiakäyttöä on monenlaista, kuten on metsiäkin joista puuta harvennetaan. Sellunkeitosta ei jää ainakaan uudemmalla tekniikalla energian tuottoon kovin suurta osaa. Ja esim. sahanpurusta tehdään biopolttoainetta. Mutta jos metsät jätetään harventamatta, vähenee tukkipuun saantokin tulevaisuudessa.

Metsäkoneitakin on jo hybridimoottoreilla varustettuna. Sähkömoottorit vähentää päästöjä metsäpäässä. Liian isot koneet tikkupuiden puinnissa ei voikaan olla kovin taloudellisia eikä vähäpäästöisiä.

Kyllä itse ainakin teetän mieluummin siemenpuu- tai suojuspuuhakkuun avohakkuun sijaan tilanteen niin salliessa. Kun kasvamaan jätetään hyvälaatuisia puita esim. 100 – 250 kpl hehtaarille, on metsän tuotto kyllä avohakkuuta selvästi parempi. Kuutio kasvu voi olla puustosta riippuen 5-7 kuutiota / hehtaari.

Jos suuri osa puustosta on läpimitaltaan luokkaa 20cm, on pääoman  tuottavuus ihan hyvä.

Antaahan uusi metsälaki mahdollisuuden keinottelulle, sillä läpimittaluokkien poistaminen toimii metsätilakaupan ja metsien lähes rajoittamattomien hakkuiden, lähinnä avohakkuiden hyväksi. Ei kun puut pinoon ja pohjat kiertoon. Onhan se erään laista keinottelua (korruptiota) tämäkin. Metsätilat ovat hyvin kysyttyjä ja kun rahaa on, tekevät hakatut metsätilatkin (heinäpellotkin) kauppansa. Bisnes on bisnestä ja sillä on valitettavan vähän tekemistä metsänhoidon kanssa. Toisaalta ahdinko se on metsänomistajallakin, jotka ovat pakotettuja myymään metsätilansa ja tekevät sen vielä edulliseen hintaan.

Vanhastaan myös pystykauppa ohjaa avohakkuille. Tottahan avohakkuu on puun ostajalle ylivoimaisesti edullisin ja tehokkain tapa hankkia puuta ja on kustannustehokaskin siinä mielessä, että on varaa maksaa puusta vielä metsänomistajallekin. Avohakkuut toteutuvat kuitenkin muun metsänhoidon kustannuksella ja varjopuolena on tukkimetsien loppuminen tai ainakin niiden merkittävä väheneminen. Tukista on puute ja sitä sahataan jopa 10 – 12 sentin latvaläpimittaan. Varjopuoleksi on luettava myös metsänhoidon jälkityöt, jotka jäävät metsänomistajan vastuulle ja kustannettavaksi.

Onhan nykykäytännölle kääntöpuolensa, aihe josta ei haluta keskustella. En tiedä minkälainen mörkö metsiin on pesiytynyt, mutta aihe muuttuu vasten mieliseksi viimeistään, kun mennään uusiin sisältöihin ja ehdotetaan muutoksia nykykäytäntöihin tehtäväksi?