Etusivu Keskustelut Metsänhoito Hakkuuteknikkalla kovia tuloksia

Tämä aihe sisältää 118 vastausta, 26 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Jätkä 5 päivää, 13 tuntia sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 118)
  • Hakkuuteknikkalla kovia tuloksia

    Ihan mielenkiintoisia videoita tullut sarja teemalla pitkää kuitua palstalle. 15 kuutiota kun on tuotos päivässä niin pitää olla oikeat liikkeet. https://youtu.be/-ihZtAI7kUc

  • Jätkä

    Hakkuun jälki = tiheys ja kasausmalli ihan OK.

    Kaatosahaus törkeä, kannot hirveät. Myös hakkuutekniikasta pitää sanoa, että karsintaa ei Jeppe hallitse oikeastaan lainkaan.

    Myös latvoihin jäi ainespuuta melko paljon.

    Ei pitkää rankaa hakata niin, että kaikki ovat tavoitepituisia, vaan pitkää hakattaessa käytetään kaikkia pituuksia minimin ja maksimin välillä.

    Parantamisen varaa on, mestarin olisi pitänyt olla minulla opissa, tulisi enemmän tavaraa päivässä samalla reuhaamisella.

    Apli

    Muuten hyvä mutta ajokoneen kuskin mielipiteet olisin halunnut kuulla kanssa.

    pihkatappi pihkatappi

    Veikkaan että konekuskille ihan ajettavissa, pitää vaan ottaa juuri keskeltä se ajouran puoleinen ja latvasta se taaempi, muutoin on kanto tai risukasa matkassa. Hyvää tuossa on se että kolhuja ei tule, kun läjän reunasta on pitkä matka pystypuihin. Tuossa on nimenomaan ajateltu konekuskia ja samalla maksimoitu hakkuun tuotosta, minusta puhdasta käytäväharvennusta.

    Siitä vaan harjoittelemaan ja lopulta siirtelykaatamaan 200 runkoa päivään, jos tuntuu että homma on helppoa ja voimat riittää. Tekniikkaanhan se perustuu varmaan, puut painaa tuossakin oksineen noin sata kiloa, että ei ne ihan pelkillä teoria opinnoilla taida kohdilleen mennä.

    Tolopainen

    Niin mikä on se ongelma johon tuo hakkuutapa antaa vastauksen. Firmat eivät palaa metsurihakkuuseen ja omassa metsässä ei tarvitse käsin puita kasailla, kun sen voi tehdä kuormaajalla.

    mehtäukko

    Vastaus tulee siihen, että miestyön tuottavuutta saataisiin parannettua. Kun konetyön hinta ja tuotos ovat tasolla millä on, hankintamies ehkä kuroisi kaulaa menetelmällä?!

    petep

    Niin ei sitä enään nykyään koneille pärjää vaikka tekee millä tekniikalla. Omissa metsissä jos kaataa niin siellä ei ole kyse nopeudesta monestikaan. Ja kuten tuossa joku mainitsi niin tuo kaatotekniikka vaatii voimaa jonkin verran. Ja jos vaikka itse ajaa puut metsästä niin kasan ulkonäöllä ei merkitystä.

    mehtäukko

    Videon otsikko on ”ensiharvennuksen…” Onko puusto karsiutunut / laatu niin siinä jamassa , että tuo jäävä tiheys on simppeli eh:lla ?

    harrastelija harrastelija

    Kovin näyttävää oli metsurimestarin toiminta. Tuota tahtia kun vetää 6-8 tuntia päivässä, niin kunto paranee – tai loppuu vuosien saatossa! Jo paljon säästää siin’, ettei napostele liian tarkasti ja kaataminen kävi lähes polvet suorassa. Eli tehtiin juuri läpimenevää laatua.

    Saha näytti olevat tosi kunnossa, nähtävästi oli mestari myös sahan kunnostuksessa. En nähnyt koukkuja eikä saksia kuten Pessisen videoissa? Kaatosiirtely onnistuu, kun on sopivasti tilaa ja ennakkoon osaa järjestää, auttaa kokoamisessa, puu on keveä silloin, kun se on ilmassa!

    Goofy

    Minulla oli aikanaan kaksi samalla tekniikalla hakkaavaa metsuria töissä. Päivätuotokset oli samaa luokkaa, ja ero muihin metsureihin oli huomattava – lähes puolet enemmän samanlaisessa, vertailukelpoisessa metsässä.

    Perusperiaate on, että kaikki turha työ kannattaa minimoida. Samalla kertaa useampia puita luokoon, kannolta kannolle siirtymällä ja sitten karsinta minimoiden siirtyä latvaa kohden. Ajokonekuskeilta ei tullut koskaan moitteita kasauksesta, vaikka olivat lumen alla. Kasojen merkintäkin silla lailla, että alimman nipun merkkasi nostokohdasta ja mikäli päällä oli ristissä toinen kasa, niin se nousi näkyviin alimmaista nostamalla. Karsinnassakin pitää muistaa, ettei siinä tehdä turhaa työtä. Ja kantojen osalta se on vain tosiaankin ulkonäkökysymys. Katkonnasta Jätkä voisi tehdä laskelman, paljonko siinä jää metsään puuta.  Motohakkuussa latvat ovat usein samanlaisia, vai olettekon nähneet moton syöttävän koko kuiturungon edestakaisin kourassa ja sen jälkeen palaavat katkomaan rungon optimaalisesti?

    Katsokaa vaikka Pessisen tekniikkaa Youtubesta, joka on samanlaista. Mitä vähemmän jää jälkia hangelle, sen tehokkaampaa työskentely on ollut.

    Jätkä

    Jäävää tiheyttä on videon perusteella turha tuijottaa. pitää mennä palstalle ja pitää mitata.

    Joku sanoi, että käytäväharvennusta! EI Tuo ei ole käytäväharvennusta. Moottorisahan kanssa metsässä puuhailtaessa on järjen käyttö nopa suositeltavaa.

    kaveri sanoo toisella videolla, että otetaan pois tuo – tuo – ja tuo. Väärin: Valitaan vain se yksi puu ryhmästä, joka on jäävä puu.

    Siirtelykaadossa ei tarvita aina paljon voimaa, koska osommat puut kaadetaan siihen, mihin ne kaatuvat – mieluiten alimmaisiksi. Siirtelykaadossa usein puu kaadetaan sen ison pollin päälle ja se siirtyy katuesaan ”ilmatyynyn” kannattelemana, kunhan hieman tyvetä työntää, mutta viisaalla metsurilla on siinä vaiheessa sakset tai koukku, jolla saa tyvestä hyvän otteen. Kun kaatosahaus tehdään kahdelta puolen, ja niiden tasoero on 5 -10 senttiä, puu alkaa normaalisti kaatua vasta, kun se ”naksautetaan” irti kannosta. Silloin ehtii ottamaan tyvestä kunnon otteen. Puun siirtely niin, että se on pystysuorassa, on sata kertaa raskaampaa, kuin silloin, kun se leijuu ilmapatjan päällä.

    Kasat tehdään palstalle letkaan, oli hakkuutapa sitten ”vyöhykkeelle” tai palstalle. Koskaan ei tehdä yksittäistä kasaa palstalle, vaan niitä on kaksi peräkkäin.

    Tuota tekniikkaa on käytetty jo vuosikymmenien ajan – Mikä siinä muka on niin ihmeellistä. Meillä nuoret pojat (alle 18 vuotiaat) hakkasivat, kun niille oli kunnolla opetettu tekniikka – enskaa 10 – jopa 20 kiintoa päivässä. (eivät toki kaikki)

    Jos tuo on jollekin täysin uutta ja ihmeellistä, niin kysyn vaan: -Millä vuosisadalla hän elää?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 118)