26.10 Kuusmottinen kyseli löytyykö netistä niitä asioita joita tulevaan joululehteen keräilin. Lähimain kaikki löytyi, mutta kylää koskevia kirjoittelin haastattelujen mukaan. Pärekatot oli yksi aihe ja hauilla ”pärekatot” ja reino halin” sain jo kattavan jutun. Vain se asia että vatupassisuoraksi tehty katon harja näyttää olevan notkolla (optinen harha) ei netistä tullut esiin. Mutta erään huipputimpurin pojalla oli kysymättäkin vastaus selvänä. Eli kaks tuumaa korotusta keskelle niin näyttää suoralta. Useimmin se tehtiin harjalaudoilla.
Kylää koskevia tietoja oli sota- aikana kun naiset joutui kattamishommiin eräs emäntä joka kammosi korkeita paikkoja käytti ”doopinkkia”. Muutama tippa valeriaanaa sokeripalaan ja nousu katolle onnistui! Essun taskussa oli troppi ja sokerit ja niin uskalsi taas tulla alas. Ja niin kauan samalla lailla että katto tuli kuntoon. Jos oli miehet kovilla rintamalla niin kyllä kotirintamallakin kovat koettiin!
Kattotöistä tuli kirjattua ylös myös kyläkirkon (talkoilla tehdyn) pärekattotalkoot v 1949. Päreitä siellä ylhäällä naulasi myös kaksi emäntää. Eivätkä tarvinneet valeriaanaa!
Sellaisen huomion tein että sota-aikana syntyneet ja vanhemmat oli järjestään olleet tekemisissä useimmin lapsityövoimana pärekattotöissä. Mutta suuret ikäluokat ja nuoremmat olivat kuulleet asiasta ja joku muisti kun miehet oli katolla. Jatkuu
Vähän meni sivuun otsikon aiheesta tuo edellinen, mutta suokaa anteeksi höperehtiminen. Tämä ”Metsänsä ostaneen” motti on oikea motti! Ja suoritus halkomisineen ja aisaamisineen opiksi otettava. Näkee siellä netissä tumpeloitakin esityksiä ja livenäkin nähnyt kehnompaa työskentelyä. Hyvä hyvä Myrskylän mies!
50 luvulla joinakin vuosina meillä tehtiin halkoja sellaisella menetelmällä että tuotiin hevosella pihaan rankana ja sahaukset hoidettiin sirkkelillä. Isä sahasi ja minä haloin ja aisasin. Sahapuut vietiin telaan halkaisusirkkelille ja polttopuut omaan läjäänsä. Myös havupuuhalkoa tehtiin parille asiakkaalle. Olivat sen oppisuunnan miehiä että saunanpesään piti olla pitkäliekkistä puuta. Ja toiset taas halus sekahalkoa. Sitä tehtiin mitä kysyttiin. Nyt ranteet on niin kihtisairauden pilaamat että kirveellä halkominen ei käy. Mutta ei ole haloilla kysyntääkään. Aikansa kutakin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.