Keskustelut Metsänomistus Hallitus keventää turpeen verotusta ja lisää hakkeen tukea

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 54)
  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Eikös puun takaankin kuusikkoon missä oli mäntyä seassa ollu varhaisperkauksen jälkeen tarkoitus tehdä energiapuu harvennus? Myö ollaan otettu linjaks, että varhaisperkauksessa poistetaan kaikki mänty istutuskuusikosta ni ei pääse kehittymään energiapuuhaaveita. Ittee vielä vähän kutkuttelis harventaa kuusetkin alle 1800.

    jees h-valta

    Ja hirvien ihailijoille vielä että tuon varhaisperkauksen jälkeenkin hirvet olivat katkoneet mäntyjä kymmenittäin jo tähänkin astiselta vajaan hehtaarin alalta. Että kyllä se karjankasvatus täällä satakunnassa tuntuu aivan puuntuottajan lopsassa asti. Hieskoivua nyt suurin osa täytepuustosta ja toki sillä nyt mennään sitten. Onneksi sentään koivun ja männyn kuituna hinnanero ei iso ole.

    Puun takaa

    Minulla ensimmäiset kymmenen vuotta sitten koneellisesti energiapuuharvennetut kohteet ovat nyt kolmekymppisiä nuoria tukkimetsiä.
    Näyttää siis siltä, että ainoat kuitupuut näistä kohteista tulevat tukkipuiden latvoista ja viallisista puista.
    Koneellisten energiapuuhakkuiden jäljiltä puiden järeytyminen on ollut erittäin nopeaa kaikilla kuvioilla ja puulajeilla.
    Siten en voi allekirjoittaa Peten väitettä, että energiapuuhakkuut pienentäisivät tukkisaantoa, koska käytännössä asia on juuri päinvastoin.

    jees h-valta

    Nyt jopa minäkin uskon puuntakusen juttuun tältä osin. Kyllä olen itsekkin näin väittänyt kun minullekkin usein kauhistellaan kuinka harvaksi tehdään. Olen kyllä vakuuttanut että metsä kasvaa kyllä tuossa asennossa tosi hyvin. Harva siitä kyllä on muutaman vuoden päästä e-puuharvennuksesta enää mitään muistanut pähkäillä. Alkuun se näyttää harvalta mutta onhan tuo nähty kuinka äkkiä se nätistyy tosi mukavan näköiseksi. Ja kuutioita kertyy kyllä.

    Puun takaa

    Voit Jesse vallan hyvin uskoa muutkin juttuni täällä, sillä en kirjoita uskonasioista vaan ihan arkipäiväisistä koetuista työasioista.
    Paljon on vieläkin vanhoja uskomuksia mm. puiden pitkistä kasvuajoista yms.
    Maailma on mennyt aika paljon eteenpäin metsäalallakin.
    On jalostetut siementen alkuperät ja -taimet, on mätästykset ja kunnon ojitukset, hivenaineanalyysit ja terveyslannoitukset ja oikeaikaiset hoidot ja hakkuut, sekä ilmaston lämpenemisestä ja typpilaskeutumista aiheutunut puunkasvun lisääntyminen.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Kannattaako istuttaa 1800 kuusta jos aikoo 20 vuoden päästä tehdä energiapuuhakkuun, eihän siitä saa edes taimien hintaa energiapuutilistä?

    Puun takaa

    Emme todellakaan tiedä, mitä hinnat ovat 20 vuoden päästä.
    Tähän asti meilläpäin energiapuulla on tullut rahaa enemmän kuin kuituhakkuulla, koska hehtaarilta poistettava mottimäärä on ollut isompi ja lisäksi on ollut vielä kemeratkin käytössä.
    Normaalissa kuitupuu-ensiharvennuksessa kun jää kolmasosa kaadetusta puusta metsään.
    Energiapuuta ei männiköitä lukuun ottamatta ole kuitenkaan kannattavaa kasvattaa sen sakeampana kuin normaalisti ensiharvennettaviakaan metsiä.

    Pete

    No siinähän se jo tulikin puuntakusen täsmennys. Olemme jokseenkin samoilla linjoilla ensimmäisen 30v osalta ja tuskin jatkonkaan osalta isoja eroavaisuuksia. Näin oletan.

    Minulle on aivan sama millä nimikkeellä ensiharvennuspuu hakataan kunhan (omissa metsissäni) viimeisessä taimikonhoidossa/harvennuksessa jää max 2000 kpl/ha (männiköissä max 3000). Laiminlyönti on väärä termi jos toiminta on suunnitelmallista, mutta sanotaan nyt kuitenkin, että taimikonhoidon laiminlyönnillä ja toisaalta sen siirtämisellä koneelliseen energiapuuhakkuuseen aiheutetaan mittavat tappiot jatkokasvatksessa.

    Dolmari

    ”Esimerkki 1: (keskinkertainen)
    Etelä-Suomi, puhdas istutus-kuusikko, päätehakattu 62 vuotiaana.
    Ensiharvennus: Kuitua 40 mottia/ha. Toinen harvennus 100 mottia/ha, josta kuitua 60 mottia, tukkia 40 mottia. Päätehakkuu 390 mottia/ha, josta tukkia 350 mottia ja kuitua 40 mottia.
    Kuituosuus kiertoajassa n.26%.
    Esimerkki 2: (huonoin)
    Etelä-Suomi, puhdas istutus-koivikko, päätehakattu 46 vuotiaana.
    Ensiharvennus: Kuitua 30 mottia /ha. Toinen harvennus 70 mottia /ha, josta kuitua 50 mottia, tukkia 20 mottia. Päätehakkuu 290 mottia/ha, josta tukkia 220 mottia, kuitua 70 mottia. Kuituosuus kiertoajassa n.38%”

    Täytyy taas nostaa hattua Puun Takasen metsänhoidolle. Löit pöytään taas sellaiset luvut, ettei voi kuin ihmetellä.
    Kokonaiskertymä 62v kiertoajalla 530m3 on jotenkin saavutettavissa, mutta tuo tukki prosentti ei.
    Jos käyttää ”isoja firmoja”, eli UPM, Stora, Mgroup, niin tukki osuus jää max. 55% kiertoajalla.

    Olenko ymmärtänyt oikein, eli toimit seuraavasti: 1.harvennus pääsäntöisesti energiapuuta ja siitä eteenpäin kaupat sahojen kanssa?

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Puuntakaanhan ei meinannut tehdä taimikonhoitoa. Eikä se tiheys ollut lähelläkään 2000 ku mäntyä oli niin paljon seassa.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 54)