Keskustelut Metsänhoito Hankintahakkuun kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 95)
  • Hankintahakkuun kannattavuus

    Merkitty: 

    Katselin YouTubesta Kiuruveden Metsolan videoita hankintahakkuun kannattavuudesta(4.1.2019). Joku katsoja kirjoitti jo videon kommenteissa ihmettelynsä määrästä, mitä pitäisi päivässä hakata, että työ olisi kannattavaa. Samaa ihmettelen minäkin. Toppi sanoo videossa seuraavaa:”Fakta on se,et ensharvennuksella, oli se nyt se se rungon koko mikä tahhaan,niin se hakkuun päivätuotos pitäs olla yli 15 kiintoo päivässä. Jo sanotaan tuommosella satalitrasella puulla ja mitä pienempään puuhun mennään, niin tottakai sitä isompi.” Pidän kymmeniä vuosia ammattimetsurina työskennelleenä tuota vaatimusta melko järjettömänä. Päteekö tuo vaatimus kaikissa olosuhteissa? Talvella metrin lumessa ja kun puusto on lumista? Päivinä, kun valoisaa on vain muutama tunti? Kun ensiharvennusta tehdään metsässä, josta lähtee vain muutamia kymmeniä kiintoja? Pienempää puuta pitäisi siis saada vielä enemmän?? Jokainen, joka on vähänkin hakannut, tietää, että rungon pienentyessä myös tuotos pienenee, se on fakta. Tuo , mitä Toppi piti vähimmäisvaatimuksena hankintahakkaajalle, on mielestäni hyvä tulos ammattimetsurille ensiharvennuksella hyvissä olosuhteissa. Hankintahakkaajalle ei ole mitään kannattavuusrajaa. Itse tein joskus hankintahakkuun, jossa sain 6 kiintoa päivälle(samalla raivailin moottorisahalla karkeasti). Sain mieleiseni työjäljen, ja pidin hakkuuta myös taloudellisesti kannattavana. Toisessa, samaan asiaan liittyvässä videossa Toppi näyttää käytännössä, miten kannattavuutta saadaan lisättyä. Lähtökohta on tietysti ykkösluokan, melko järeä ensiharvennuskuusikko. Ensin kaadetaan yksi puu siirtelykaadolla. Tyvipölli karsitaan ja katkotaa, latva jää tekemättä. Seuraavaksi kaadetaan toinen runko,tämä ensimmäisen päälle vinottain ristiin ja siinäpä se käytännön opetus onkin. Tempoa pitää kuulemma lisätä. Olisi mielenkiintoista nähdä opetusvideo, ilman mitään välikommentointia, millaista tuhon tuohon yli 15 kiinnon päivävauhtiin johtava työskentely on. Kommentointi sitten jakson lopussa. Parinkymmenen minuutin pätkä riittäisi.

  • Rane

    No Rane teki huomattavasti nuorempana Metsähallituksella n.15m3 keskiarvolla harvennusta,pitkää rankaa. Kerran toimistolla jäin pomon huoneeseen yksikseen enkä voinut vastustaa kiusausta vaan vilkaisin pöydällä levällään olleita muiden,kokeneempien jätkien tilinauhoja.En muista lukuja mutta muistan ajatelleeni että vielä pitää treenata lisää,sen verran kovempia olivat kavereiden tilit.

    Puuki

    Jos manu jättää esim.männyllä harvennuksella sen latvan metsään ja hakkaa kuitupuut/pikkutukit 9-10 cm min . latvalpm:aan, niin jopa nousee tuotto paremmaksi. Latvan karsinta on hidasta ja puuta kertyy lisää niin vähän , että kannattavuus ei kummoinen ole.

    Menninkäinen

    Jos laskee itselleen palkan sivukuluineen. Niin kyllä sitä pölliä pitää kasaan tulla enemmän kuin 6m3/päivä. Sitten on eriasia jos se leipä pöytää tulee muualta ja se hankintahakkuu on harrastus.

    Metsänmies

    Asia on kuten Rane sanoo. Tietysti kovat metsurit tekeivät jopa yli 20 kiintoa päivässä rankana. Mutta eivät läpi vuoden. En usko Ranenkaan olleen tuloksellaan omasta mielestään täysi nahjus. Puukin kanssa olen vähän eri mieltä. Juoksevassa rungossa ja riukuuntuneessa metsässä jää melkoinen osa puuta metsään noilla latvaläpimitoilla. Jos laskettaisiin joko pelkkä tekopalkka, tai puun hinta, asia olisi noin,kuten sanot. Mutta kun tekee tuon latvankin, voi laskea molemmat palkakseen.

    mehtäukko

    Eihän se noinvoi mennä! Motoyrittäjän jäljiltä klusterin savotoilla potkitaan lumppeja ja kauhistellaan paksuja latvoja, mutta manumies voidaan hyäksyä..!

    Haba Haba

    Tuosta 15 kiintoa/päivä pitää vähentää kuljetus tien varteen ja omat matkakulut sekä verot, nähtävästi? Itse tehtynä ok, vieraalla ei.

    Metsänmies

    Menninkäiselle vastaan, että puhutaankin hankintahakkuusta, eikä leipätyöstä. Kuten moni on sanonut eri keskusteluissa, hankintahakkuuta voi pitää vähän työn ja harrastuksen välimuotona. On totta, jos laskee tuon 6 motin talodellisen hyödyn, eihän se kummoinen ole. Toisaalta, metsä on tekijälleen halutun näköinen, hyöty voi tulla myöhemmin. Ja ohan ruumiillinen työ myös hyvää kuntoilua, ei ole tarvinnut punttisaleilla käydä.

    Rukopiikki

    Eihän hankintahakkuusta saa laskemalla mitenkään kannattavaa. Taitaa olla muutenkin niin, että metsässä ei enää kannata kuin henkselit. Paksun lumen aikana kukaan tuskin enskaa tekee. Ainahan sitä on alettu tukin tekoon kun lunta tulee enemmälti.

    Rane

    Yhdeksänkymmentäluvun lopulla olin harvesterihommissa Hyrynsalmella.Siellä oli samalla suunnalla Metsähallituksen metsuriporukka päätehakkuulla.Heillä oli jokaisella moottorikelkka jolla he ajelivat palstalleen ristiin rastiin ajouraverkoston.Kovetuttuaan sitä pitkin pystyi helposti liikkumaan ilman lumikenkiä ja samalla urat pitivät kaadetun rungon hangen pinnalla.Uskon että korvasi kelkan kanssa tulleen lisätyön.Voisi olla kokeilemisen arvoinen konsti hankintamiehellekin.

    Puuki

    Ai niin. Olikin kyseessä riukuuntuneet eli hoitamattomat metsät. Kun ei itsellä niitä riukupuustoja ole,  niin tulee katsottua asioita vähän eri näkökulmasta.     Moto  karsii yhtä nopeasti miltei oksattoman tyviosan  kuin oksaisen latvankin joten teko ei hidastu samassa suhteessa kuin manulla jolla kasauskin lisää aikamenekkiä , kun latvaosa  karsitaan myös.        Latvat voi jossain tapauksessa jättää karsimatta ja tehdä e-puuksi kunhan ei korjaa kaikkia latvuksia väärältä kasvupaikalta ja aiheuta kasvutappioita jäävälle puustolle;   Latvat poikki ylempää ja välikalikka oksineen e-puuksi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 95)