Keskustelut Metsänhoito Hankintahakkuun kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 99)
  • Hankintahakkuun kannattavuus

    Merkitty: 

    Katselin YouTubesta Kiuruveden Metsolan videoita hankintahakkuun kannattavuudesta(4.1.2019). Joku katsoja kirjoitti jo videon kommenteissa ihmettelynsä määrästä, mitä pitäisi päivässä hakata, että työ olisi kannattavaa. Samaa ihmettelen minäkin. Toppi sanoo videossa seuraavaa:”Fakta on se,et ensharvennuksella, oli se nyt se se rungon koko mikä tahhaan,niin se hakkuun päivätuotos pitäs olla yli 15 kiintoo päivässä. Jo sanotaan tuommosella satalitrasella puulla ja mitä pienempään puuhun mennään, niin tottakai sitä isompi.” Pidän kymmeniä vuosia ammattimetsurina työskennelleenä tuota vaatimusta melko järjettömänä. Päteekö tuo vaatimus kaikissa olosuhteissa? Talvella metrin lumessa ja kun puusto on lumista? Päivinä, kun valoisaa on vain muutama tunti? Kun ensiharvennusta tehdään metsässä, josta lähtee vain muutamia kymmeniä kiintoja? Pienempää puuta pitäisi siis saada vielä enemmän?? Jokainen, joka on vähänkin hakannut, tietää, että rungon pienentyessä myös tuotos pienenee, se on fakta. Tuo , mitä Toppi piti vähimmäisvaatimuksena hankintahakkaajalle, on mielestäni hyvä tulos ammattimetsurille ensiharvennuksella hyvissä olosuhteissa. Hankintahakkaajalle ei ole mitään kannattavuusrajaa. Itse tein joskus hankintahakkuun, jossa sain 6 kiintoa päivälle(samalla raivailin moottorisahalla karkeasti). Sain mieleiseni työjäljen, ja pidin hakkuuta myös taloudellisesti kannattavana. Toisessa, samaan asiaan liittyvässä videossa Toppi näyttää käytännössä, miten kannattavuutta saadaan lisättyä. Lähtökohta on tietysti ykkösluokan, melko järeä ensiharvennuskuusikko. Ensin kaadetaan yksi puu siirtelykaadolla. Tyvipölli karsitaan ja katkotaa, latva jää tekemättä. Seuraavaksi kaadetaan toinen runko,tämä ensimmäisen päälle vinottain ristiin ja siinäpä se käytännön opetus onkin. Tempoa pitää kuulemma lisätä. Olisi mielenkiintoista nähdä opetusvideo, ilman mitään välikommentointia, millaista tuhon tuohon yli 15 kiinnon päivävauhtiin johtava työskentely on. Kommentointi sitten jakson lopussa. Parinkymmenen minuutin pätkä riittäisi.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perintöveron osuus perintömetsän arvosta riippuu metsän arvostakin jonkin verran. Itse laskeskelin että ellen olisi sitä myynyt, olisin maksanut ensin tilan arvosta 15 prosenttia ja sitten vielä kaikista puunmyynneistä lisää, vähennykset huomioiden ehkä noin 25 %, yhteensä 40 %.

    puhveli

    Metsänmiehelle 17.31  Ymmärsit väärin !  Tämä tuottavuuden kannattavuus laskelma 18 mottia mistä kerroin oli näitä Jouni Topin ajatuksia ei minun. Minun mielestäni kannattaa aina tehdä näitä saannoltaan pieniäkin kohteita. esim konetta on vaikea saada pienille harvennuksille ja rospuuttoaikaan . Pääsääntöisesti metsurihakkuun harvennus jälki on parempi kuin koneen  yms. Onneksi minun ei tarvitse ajatella pelkästään tuottavuuden kannalta näitä hakkuu asioita koska hakkuupäiviä on n. max 90 päivää vuodessa.

     

    Metsänmies

    Kiitos vastauksesta puhveli. Käsitin todellakin väärin. Olen tuosta kannattavuudesta samaa mieltä.

    Puuki

    Metsänmiehen katkeraan tilitykseen ostometsän kalleudesta vastaan puolestani, että miten niin ”perintörahoilla ostettu metsä on tietysti eri asia ,siinähän on ollut pienempi verotus” ?  Perintöveroon menevä rahakin on jo kertaalleen verotettua.  ”Lähes ilmaiseksi saatu perintömetsä” – sekään ei pidä paikkaansa.  ”Olematon vero” oli esim. minun tapauksessa n. 12 % metsän käyvästä arvosta, joka ei ollut  pieni.  Perintöveroa ei voi vähentää metsänmyyntiveroista. Ne 30/34 % :n myyntiverot tulee lisäksi.

    Metsän ostoon saa edullista lainaakin, jonka korko% ei ole kovin iso. ”Lähes ilmaista ” Varsinkin kun ottaa huomioon metsävähennyksen vaikutuksen. (oik. lainankorko olisi silloin  – merkkinen) .

    ”Uuninpankolla odottelua” voi se jossain tapauksessa tietysti olla sitäkin. Minulla ei ollut.

    Metsävähennys on 60 % ostohinnasta lisäkkeineen.  Se tarkoittaa, että myyntiverotettavaksi jää metsävähennyksen alaisista myydyistä puista 40 % ;   30% x 0,40 = 12 % .    Eli käytännössä max. vero% on 12 % .

     

    tamperelainen tamperelainen

    Kannattaa muistaa,että tuo metsävähennys on vain ”lainassa oleva veroetu” Kun tila myydään,niin se tuloutuu.Se on viime vuosina korostunut,kun metsämaan hinta noussut.Tilakohtainen metsävähennys lisätään myyntivoiton/tappion päälle.

    Minulla n 3ha puustoisesta(03) palstasta lähinaapuri tehnyt tostuvasti tarjouksia,myyntivoittoa tulisi mukavasti,mutta sitten tulisi metsävähennys vielä päälle tuloutettavaksi.verojen maksuksi menisi

    Berza

    Eihän hankintahakkuun kannattavuutta yksioikeuetetusti voi noin laskea, mitä Toppi kertoo.Tietysti, jos on ammattitiyöstään poissa tämän hakkuun vuoksi, se tulee pohdittavaksi.

    Jos taasen tekee harrastus-kuntoilu- virkistys työnä, kannattaa tehdä vaikka kiinnon päiviä, ellei palsta ole älyttömän kaukana. Itselleni on tärkeintä työn jälki ja nämä edellämainitut arvot, eikä niinkään kiintomäärä.

    Omalla mallillani on jäänyt viivankin alle ihan kohtuullisesti ja uskallan sanoa, että tilojeni arvo näin tehtynä on huomattavasti korkeanpi, mitä se olisi konetyönä pystykaupoilla harvettuina.

    pihkatappi pihkatappi

    Kieltämättä Topin kommenteista heräsi ensin sellainen ajatus, että hän ei omissa metsissään tee hankintahakkuita ja näkökulma on siksi erilainen.. Lieneekö niitä omia metsiä ollenkaan. Jos palkkaat metsurin tekemään hankintaa, sitten voi olle että 15 motin päivätuotos on jokin kannattavuuden raja, mutta sittenkin kannattavuus riippuu palstasta.

    Metsänomistajan laskutikku on niin monisäikeinen, että ulkopuolisen tarkka ohjeistus ilman kokonaisuuden ymmärtämistä pitää jättää omaan arvoonsa. Kannattavuutta on täysin mahdotonta laskea tarkoin, kun on paljon muuttujia, joissa on erilaisia riskejä, jolloin yleispätevän tarkan ohjeen antaja katsoo varmuudella asiaa hieman kapeasti tai ylimalkaan ja useinmiten eri vinkkelistä. Minä kuitenkin lopulta ajattelin, että Toppi halusi tuoda esille sitä minkälainen metsuri voi ensiharvennuksia järkevästi isännille tehdä, eli noita tekijöitä ei lähitulevaisuudessa ole. Metsänomistajien on entistä tärkeämpi nykytilanteessa kannattavuuden takia luoda konehakkuisiin soveltuvia puustoja.

    Omasta mielestä hankintahakkaajan päivätuotos on silloin paras, kun terveys säilyy ja kunto pysyy hyvänä, eikä tämän toiminnan johdosta jää joku kannattavampi ja tärkeämpi homma tekemättä. Niin ja jos se oma työjälki on hyvä, kuten aiemmin todettua, tiliä on tulossa vielä kiertoajan tulevissa hakkuissa.

    Metsänmies

     

    Pysytään taas hankintahakkuun kannattavuudessa, eikä sotketa siihen perintöveroja. Pihkatappi, kuten moni muukin kommentoija on tullut samaan käsitykseen, kuten minäkin. Jos katsotaan pelkästään taloudellista hankintahakkuutyön tulosta, on manuaalinen hankintahakkuu lähes jokaisessa tapauksessa kannattamatonta, tai hyvin huonosti kannattavaa.  Siinä vaiheessa, kun ottaa hankintahakkuun harrastuksena. joutavan ajan ajankuluna ja metsänhoitotyönä, kannattavuus alkaa lisääntyä.

    puhveli

    Täysin samaa mieltä Berzan 09.10 ja Pihkatapin 09.21 kanssa . Erittäin hyvin kiteytettynä oleelliset asiat.

    Hämis

    Topin videoista on paljon hyötyä ainakin itseoppineille puolivakavissaan oleville. Eikä varmaan ammattilaistenkaan kannata katsomatta jättää pitkänkuidunhakkaamis-opetussarjaa.

    Itse olen saanut paljon vinkkejä. Ja vähentänyt sitä ylilaadun tekoa ja turhan hiipimistä, silloin kun olisi tarkoitus saada motteja aikaiseksi.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 99)