Keskustelut Puukauppa Hankintakauppa vs. pystykauppa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)
  • Hankintakauppa vs. pystykauppa

    Ensinmäinen kerta minulla kahteenkymmeneen kolmeen vuoteen ,kun ei ole tehtynä hankintakauppaa.

    Syynä tähän on hintaero, joka on vain n.kymmenen euroa motille kaikissa puutavaralajeissa.

    Mistä tämä johtuu? Olettaisin että halutaan suitsia MHYn korjuupalvelua.

  • Rane

    Kumpi suorittavan mielestä vähentää ensiharvennuksen ennakkoraivaustarvetta,aikainen vai myöhäinen taimikonhoito?

    suorittava porras suorittava porras

    Ranelle vastaan , että vähemmällä työllä pääsee , kun raivaa kahteen kertaan tähänastista vallinnutta käytäntöä aikaisemmin . Onnistunut taimikonhoito puolestaan vähentää ennakkoraivauksen tarvetta .
    Nyt saamme ”nauttia” hedelmistä , joita kemera-ehdon täyttymisen odottelu taimikoissa on tuottanut eli ikuinen raivauskierre ennen jokaista hakkuutapahtumaa .
    Muutamaan kertaan olen jo todennut , että ohuempi kanto versoo vähemmän ja , että taimikko hoitaa itse iteään päästyään hyvään kasvuvauhtiin . Tätä mahdollisuutta pitäisi hyödyntää totuttua enemmän . Kysessä on vihreä vaihtoehto paremmasta päästä .

    suorittava porras suorittava porras

    Hintoihinsa tuo myöhästynyt raivaus tai toisaalta raivaamattomuus tulee tavalla tai toisella .
    On tilanteita , joissa pystykaupat jäävät kokonaan syntymättä , jos aluetta ei ole raivattu . Toinen ikävä vaihtoehto on , että puita ei
    korjata , kun alue on jäänyt liian peitteiseksi . Tämä on seurausta metsäyhtiön ja korjuuyrittäjän välisestä sopimuksesta , jotka edellyttävät , että ennakkoraivaus on tehty . Työt aloitetaan vasta , kun ehto täyttyy .
    Jossakin tapauksessa korjuu voidaan toteuttaa , mutta korjuuvauriot ja runsas lajisiirtymä tukista kuiduksi johtuen peitteisyydestä aiheutuneista apteerausvirheistä , voi johtaa tuloksen pahastikin pakkaselle. Mielihyvä siitä , että ostava yhtiö ei ole vaatinut ennakkoraivausta kaupanehtona , voi muuttua karvaaksi pettymykseksi puutavaravarastolla , jossa onkin nähtävissä runsaasti tukkiläpimittaista puutavaraa kuitukasassa .

    Kiristyneet tukin laatuvaatimukset ja yrittäjille asetetut sanktiot vajaalaaturajojen ylityksistä pakottavat toimimaan apteerauksessa varmanpäälle .
    Tämä tarkoittaa sitä , että epävarmoissa tapauksissa pölkky valmistetaan aina tavaralajiin , johon ominaisuudet varmasti riittävät ( = kuiduksi).Yrittäjä ei haua joutua maksamaan hinnan erotusta , joka epäonnistuneen apteerauksen johdosta on maksettava . On harmillista , jos epävarmuustekijän muodostaa liiallinen peitteisyys . On tullut välillä mieleen , että ostava taho jopa käyttää viimeksi mainittua epävarmuustekijää hyödykseen saadakseen riittävästi järeää kuitupuuta.
    Kaiken voi toki tehdä paremmin . Se onnistuu , kun tekee haastavammat kohteet itse…hankintana. : )

    Metsuri motokuski

    Tuohon suorittavan kirjoitteluun tulee varmasti eriäviä näkökulmia, mutta asiaahan hän kirjoittaa. Olen melko varma että kolmella oikea-aikaisella taimikon raivauksella päästään sellaiseen tuloksen että ennakkoraivaukselle ei ole tarvetta.

    Se milloin ne tehdään niin ensimmäisen ja toisen raivauksen ajankohdalla on ratkaiseva merkitys. Jos ensimmäistä ja toista raivauskertaa lykätään liian myöhäiseksi on tilanne hankala koko taimikonhoidon ajan. Tavoittenahan on kasvattaa istutetusta puulajista sellainen että se omalla varjostuksella jatkossa hillitsee lehtipuun kasvua ja lopuksi estää sen kokonaan.

    Nyt jos kahta ensimmäistä kertaa myöhästytetään niin varjostusvaikutusta ei synny koska istutettu taimisto jää jälkeen lehtipuuston kasvusta. Toisekseen lehtipuuston juuristo saa sellaisen mittasuhteen että vesakoituminen lisääntyy potensissa. Siten raivauksen ajankohtaa on syytä harkita mahdollisimman tarkoin.

    Toisekseen kahden pahasti vesoituuneen taimikon raivaus on huomattavasti kallimpaa kuin kolmen vähän vesottuneen taimiston. Siten kustannussäästöä ei synny edes tätäkään kautta.

    koivunkaataja

    Tarkoitus onkin tehdä haastavimmat kohteet itse,mutta ongelmana on hankintapuun ja pystykauppa puun hintaero n.10E, joka on liian vähän.

    Nämä kohteeni ovat rämeitä tai huonosti tehtyjä taimikonhoitoja(tällä
    kertaa ostopalsta).

    Raivauskertoihin tai määriin vaikuttaa paljon maapohja.Täällä karulla keskipohjanmaalla riitää yleensä kerta.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Kyllähän tuon luulis luonto hoitavan niin, että kuusikossa ainakin suurempi varjostus on oleellisempaa kuin kantojen koko, joten Ranelta ihan relevantti kysymys. 3 kertaa kun raivaa niin varmasti tulee hyvä mutta mullakaan ei ole innostusta kovin montaa kertaa raivata unohdin vähemmälläkin pääsee samaan lopputulokseen. Jos eka raivaat aikasin ennenkuin kuusten tosikasvu on vielä alkamatta niin kovin jää ohuiksi kun silloin kun pitäisi kasvaa myös sivusuunnassa. Esim. 5+12 vuotiaana raivattu on ei ole sivusuunnassa vielä kovin täyteläinen kun kuuset on vesakon peitossa juuri parhaimpaan aikaan kun taas jos viimeinen raivaus on myöhemmin niin ainahan kuusikko on sitten sulkeentuneempi. Kannothan ei ole silloin juuri sen isompia jos myös eka kerta on ollut oikeaan aikaan.

    Metsuri motokuski

    Tämä menee hieman lillukan varsien halkomiseksi. Eniten vesottuminen on kiinni maapohjan ravinteikkuudesta ja kosteudesta. Mutta jos vähemmän asiaa tutkiville ja varsinkin jos maapohjan analysointi ei onnistu ja ei uskalla tehdä riskiarviointeja niin silloin ilman muuta liika raivaus on parempi kuin liian vähäinen.

    Sen vuoksi ammattiraivoojan ohjeet tarvitsevat jo jonkin verran tietämystä ja taustatietoa näistä asioista ja niiden yleistäminen on melkoista riskipeliä. Mutta jotta vältyttäisiin koivunkaatajan kirjoittamasta tilanteesta varmuudella niin kolmenkertainen raivaus ja painottuen vesakon alkuvaiheeseen on aina turvallisempi vaihtoehto.

    Jos metsäpalsta on vielä kovinkin kaukana asuinpaikasta ja palstalla tulee harvoin käytyä niin sitä suuremmalla syyllä on raivausajankohtaan kiinnitettävä huomiota, jotta saadaan varmuudella hyvä kasvava taimikko aikaiseksi. Tällä tarkoitan sitä että taimikon vesoittumista ei niin tule seurattua kun lähellä olevilla palstoilla. Voihan käyntikertojen väli olla pitkäkin jopa vuosia.

    Noiden myytävien metsäpalstojen ongelma on lähes aina huonosti hoidetut taimikot. Niiden kuntoonsaattamiseen menee aina rahaa. Tekee sen sitten kone tai mies.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Oishan se hienoa, että muiden metsät raivattava 3 kertaa. Mut kuitenkin ihmiset tympääntyvät saman homman tekemiseen usein itse tai teettämiseen. Jos tavoite on vain 2 raivausta ni ei se toimi monesti niin hyvin jos tehdään etupainoitteisesti. Se voi sitten myös kuitenkin johtaa ennakkoraivaustarpeeseen.

    Täällä kasvaa huippumäärät rojua melkein kaikkialla enkä minä oon huomannu taimet menis mikskää vaikka ei hötkyilis niitten kanssa. Lisäksi jos raivata pitää usein niin se on johtanut kaikkeen ihmeellisyyteen kuten kitkentäkoneisiin ja vesakontorjunta aineisiin. Sitä alkaa monet miettimään parempia keinoja ja minusta minä olen oikeilla jäljillä.

    tamperelainen tamperelainen

    Vähän aasisiltaa otsikon aiheeseen
    Usein näennäisesti pystykaupalta vaikuttava kauppa käsitellään mhy:n kanssa hankintakauppana
    Sukulaisrouva sekoili veroilmoituksessaan,jätti vähentämällä lähes 10000e hankintamenon, joka oli kyllä selvästi hakkuutilityksessä selvitetty
    Noista hankintakaupoista saattaa mo:lle tulla esi tiekorvauksia?

    suorittava porras suorittava porras

    Portimo :
    #”On se muuten ennakkoraivaus monesti tosi iso työmaa. Minulla on ollut alueita, joihin olen tehnyt taimikonhoidon mutta sitten ensiharvennusvaiheessa ostaja on vaatinut vielä raivaamaan. Viiden hehtaarin alueella meni monta päivää puun tyvejä kierrellessä. Toisen alueen teetin ostopalveluna niin sain lähes parin tonnin laskun, kun puusto oli sen verran järeää, että jäävä puusto meni pääosin kolmosen puolelle. Ei jäänyt paljon myyntituloa.

    Voisko siinä olla lisäperustelua oman hakkuuhärvelin hankinnalle, että tekisi samalla koneella raivauksen ja pistäisi rangat energiakasaan? Isännällä ois paremmin aikaa näperrellä mutta ei ainakaan tarvitsisi maksaa raivaussahamiehelle.”#

    Näinhän ne tapahtumat yleensä tuntuvat etenevän , kuten ”Portimo”
    ensimmäisessä kappaleessa kertoo . Moni on joutunut tähän tilanteeseen ajoittamalla taimikonhoidon liian myöhäiseksi tai tekemättä mitään hoitotoimia . Raivaus on tehtävä kuitenkin jossakin vaiheessa . Se maksaa sitä enemmän , mitä myöhemmin ollaan liikkeellä . Kustannuslisä on keskim. 10 % / vuosi.

    Kalleimmaksi taimikonhoito työvaiheena tulee silloin , kun joudutaan hankkimaan raivaussahaa järeämpää kalustoa sen toteuttamiseen . Tilanne ei muutu siitä tekipä työn sitten itse tai , että teettää työn toisella . Aikoinaan väärin suunnattu kemera-tuki on ollut osaltaan hämärtämässä käsitystä tästä tosiasiasta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)