› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennus hakkuun vaikutus kasvuun

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)
1 2 3

  • Harvennus hakkuun vaikutus kasvuun

    Lähetetty: 17.5.2022, 08:05

    Voiko metsän kasvun tutkiminen olla sellaista rakettitiedettä että siihen ei pysty kukaan muu kuin tohtorit kammioissaan joissa säilövät tutkimustensa tulokset?

    Riikilä oli jutussaan jo oikeaan suuntaan menossa kun totesi että neljännes puustosta on poistettu pelkästään ajourilta. Laskemisen taito tai into puuttui vai iskikö sensuuri.

    Kait toimittajakunnasta joku laskutaitonen löytys tai helsingin yliopistolta  joka laskisi tapauskohtasesti mikä oli kasvu ennen hakkuuta ja mikä on kasvu hakkuun jälkeen.

    Tämä menee maallikkojen kesken jankkaamiseksi että kasvu ei laske vaikka harvennetaan ja toinen jankkaa että pakkohan sen on laskea. Kuinka paljon laskee ja ja kuuinka pitkäsi aikaa kasvu laskee.  Voihan ne tutkimustulokset olla jossakin olla luettavissa ihan konkreettisestikkin.  Jos joku osaa tarkemmin kertoa osotteen kiitos siitä.

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 17.5.2022, 08:38

    Hommaa jostain jokin oppikirja , esim. semmonen kirja kuin ” Tuottava metsänkasvatus”.  Siinä kerrotaan esimerkkejä monista kohteista ja niiden kasvujen muutoksista yms.

    A.Jalkanen 17.5.2022, 09:22

    Esim. Hynynen ja Saramäki -julkaisussa on mittaustuloksia harventamattomasta, lievästi harvennetusta ja voimakkaasti harvennetusta nuoresta männiköstä. Huomaa Kuva 9 Luonnonpoistuma: jos ei ite harvenna, luonto harventaa.

    Eli joko otat harvennuspoistuman talteen ja saat siitä rahaa tai jätät luonnonpoistuman metsään lannoitteeksi. Jälkimmäisessä tapauksessa voi käydä niinkin huonosti että itseharvenemisen jälkeen kaikki jäljelle jääneet puut ovat huonolatvaisia. Joka tapauksessa harventamattomassa normaalitiheyteen perustetussa metsikössä tuleva tukkipuun tuotos jää paljon jälkeen siitä mitä harvennetussa saadaan. Kannattiko siis murehtia harvennusten takia menetettyä biomassan tuotosta kun tilipussissa kilisee lopussa paljon enemmän euroja?

    Tapion mh-suosituksissa sanottiin että kuusikossa harvennuskertoja voi melko turvallisesti vähentää mutta männikössä ei niinkään. Jos siis aikoo selvitä vähillä harvennuskerroilla, tämä kannattaa huomioida jo uudistamisesta ja taimikonhoidoista lähtien ja käyttää alempia tiheyksiä kautta linjan. Suositeltavaa esimerkiksi lumituholle herkillä ylävillä alueilla.

    https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5949.pdf

    mehtäukko 17.5.2022, 09:37

    ”Tämä menee maallikkojen kesken jankkaamiseksi että kasvu ei laske vaikka harvennetaan..”

    Eikö löydy tietoa, vai eikö ole kantapään kautta kokemusta? Jankkaamistahan se on jos kaikki on outoa.

    Tomperi 17.5.2022, 10:00

    Niinpä,  tarkoitin kyllä tyylipuhtaasti sitä, en tiedä onko sillä merkitystä, että samalta kuviolta kerätään mittaustiedot, kasvut ennen hakkuuta ja hakkuun jälkeen. Mihin tämmösiä tiietoja sitten tarvii, tai tämän tyyppisiä mittaustuloksia, Oispahan kättä pidempää ojentaa jos metsänomistaja  haluaa oikeudessa vaatia esim korvauksia virheelliseesti tai huonosti toteutetuista harvennushakkuista. Metsälehden jutun  ja metskeskusko se oli joka oli otannalla muutaman kohteen mitannut,  niin niitä muuten on toooosi paljon huonosti toteutettuja hakkuita.  Kirjastoon tässä lähtemässä, kiitos vinkistä.

     

    A.Jalkanen 17.5.2022, 10:11

    Niissä viranomaisten tekemissä otannoissa oli harvennustulosta verrattu harvennusmalleihin. Niiden käyttö pitää hakkuutyötä tekevien hallita. Ne perustuvat tutkimustuloksiin (kuten linkittämäni julkaisu edellä).

    En hahmota missä ongelma on. Jos metsänomistaja alkaa aukoa päätään niin lyö harvennusmallin kouraan ja sanoo että ”näiden mukaan yleensä mennään – jos jotain muuta haluat niin kerro ihmeessä.” Haluatko vaikka että metsä jää harvennuksen jälkeen keskimääräistä tiheämmäksi tai harvemmaksi. Tämä määrää sen miten pian pitää tulla seuraavan kerran harventamaan.

    Huom. nämä neuvottelut käydään mieluiten jo kaupanteon yhteydessä koska ne voivat vaikuttaa saantoon. Ääriesimerkki: hakkuusopimuksessa lukee alaharvennus ja myyjä haluaa vaihtaa sen yläharvennukseen tai peräti jatkuvan kasvatuksen hakkuuseen jolloin saattaa muuttua jo korjuun vaikeuskin.

    Tomperi 17.5.2022, 10:25

    Ongelmathan ilmenee vasta hakkuun jälkeen.

    Puuki 17.5.2022, 10:32

    Keskimäärin kasvu hiipuu eh:lla 8 % seur. harvennukseen mennessä 4-4,5 m ajouraleveydellä , 20 m uraväleillä.  Tämä siis tutkimustulos jonka kaivoin hatun alta.   Sitten jos uraleveys kasvaa 5 m :iin muuttu tilanne huonompaan suuntaan.

    Jätkä 17.5.2022, 10:55

    Neljän metrin ajoura merkitsee jo 20 %:n alaa. Kun vielä mitataan ”oikeaan” tiheyteen hakatun enskan keskeltä ajouraa viiden metrin vyöhyke kummaltakin puolelta, eli yhteensä kymmenen metrin kaista, ollaan rankasti vajaatuottoisessa metsässä.

    Siis puolet pinta-alasta on vajaatuottoista. Sen paikkaamiseksi jätetään urien puoliväli käytännössä hakkaamatta! -Ronkitaan vain pahimmat susipuut!

    Näin saadaan joskus ihan vahingossa käyrien väliin sopiva runkoluku.

    Kun Metsäkeskus mittailee kontrollia esim linjakoealoilla, joiden linjat kulkee oikeaoppisesti ajouriin nähden poikittain, vääristää se tuloksen, joka ilmaistaan lukemalla runkoa / ha.

    Väitän, että pienempi hakkuukone, esim Sampo, tekisi samalla tehokkuudella haamu-urien kanssa paljon tasaisemman jäljen – ja halvemmalla.

    Panu 17.5.2022, 11:02

    Tapion Taskukirjan mukaan harventamaton kasvaa eniten motteja.

    Jätkä 17.5.2022, 11:20

    Siihen ei tarvita mitään Tajon taikakirjaa, että tajuaaymmärtää kasvun yhteismäärän olevan suurin, kun puita on runsaasti.

    Siinä vain käy nii, että ennsmmin tai myöhemmin suuresta kappalemärästä kuolee ylitiheyteen enemmän tai vähemmän puita. Tapahtuu luonnonpoistuma, jota ei edes kannata kerätä energiapuuksi, koska ne ovat niin heveröisiä.

    Käytännössä nuorehkoissa kasvatusmetsissä pitäisi kasvukairalla vahtia, milloin lustot alkavat ohentua – ja heti harvennus käyntiin. Itseasiassa ollaan jo menetetty jotain. Ylitiheys hidastaa arvokkaiden puiden kasvua enemmän rahalla mitattuna kuin nuo riukuuntuvat välipuut tuottaisivat kasvamalla vain energia- laho- ja kuitupuuta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)
1 2 3