Keskustelut Metsänhoito Harvennus hakkuun vaikutus kasvuun

  • Tämä aihe sisältää 29 vastausta, 12 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta sitten Puuki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)
  • Harvennus hakkuun vaikutus kasvuun

    Voiko metsän kasvun tutkiminen olla sellaista rakettitiedettä että siihen ei pysty kukaan muu kuin tohtorit kammioissaan joissa säilövät tutkimustensa tulokset?

    Riikilä oli jutussaan jo oikeaan suuntaan menossa kun totesi että neljännes puustosta on poistettu pelkästään ajourilta. Laskemisen taito tai into puuttui vai iskikö sensuuri.

    Kait toimittajakunnasta joku laskutaitonen löytys tai helsingin yliopistolta  joka laskisi tapauskohtasesti mikä oli kasvu ennen hakkuuta ja mikä on kasvu hakkuun jälkeen.

    Tämä menee maallikkojen kesken jankkaamiseksi että kasvu ei laske vaikka harvennetaan ja toinen jankkaa että pakkohan sen on laskea. Kuinka paljon laskee ja ja kuuinka pitkäsi aikaa kasvu laskee.  Voihan ne tutkimustulokset olla jossakin olla luettavissa ihan konkreettisestikkin.  Jos joku osaa tarkemmin kertoa osotteen kiitos siitä.

  • Puuki

    Latvuksista sen harvennustarpeen näkee ehkä parhaiten . Kasvukaira sitten apuna jos on kovin likinäköinen.

    Panu

    Niin onkohan tuohon harventamattoman kasvuun laskettu myös kuolleet puut mukaan. Olen nähnyt jonkun tutkimuksen, jossa sopivalla harvennuksella saatiin isompi m3 kasvu kuin harventamatta. Mutta tosiaan laskutapa saattaa vaikuttaa.

    A.Jalkanen

    Tässä hauska pieni julkaisu aiheesta luonnonpoistuma (linkki). Kyllä luulisi että kuolleet puut on laskettu tuotettuun kokonaisbiomassaan mukaan.

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6021.pdf

    Metsäkupsa

    Selvähän on, että harventamaton ajouraton täyspeittävä metsä kasvaa aikansa eniten. Se sitten on eri asia, mitä riukua kasvaa ja milloin luonnonpoistumassa kiihtyy. Harvennus tuo taloudellisen lopputuloksen järeytymisen kautta, tukilla tili on tehty tähän asti. Ajourat ovat pinta-alasta yleensä n.20 %, mutta uskoakseni kasvumenetys puolet vähemmän, veikkaukseni 10%. Hevospelejä ja ajureita ei ole, eikä muutkaan pikkuhärvelit ole taloudellisesti kilpailukyisiä ammattimaisessa puunkorjuussa. Metsänhoitokin on palapeli, jostain on joskus tingittävä, jotta lopputulos olisi kuitenkin hyvä kokonaisuus.

    Jätkä

    Anneli. Toki ne on laskettu, mutta luultavasti silloin on kuolleetkin / keloutuneetkin kelvanneet kuituun.

     

    mehtäukko

    Tuohon Metsäkupsan juttuun lisäten kun ”täyspeittävän” metsän kuitutuottoa kytätään yli kriittisen rajan, mikä onkaan tuuli- ja lumituhojen riskit monta (10) vuotta eteenpäin kun on ”pakko” harventaa? Kauan siksi, ettei kasvun taannuttanut tiheys herätä noin vain puustoa. Laskettaessa näitä, välttämättömillä  eh:n 4-4,5 metrin ajourilla ei olekaan enää merkitystä. 2- harvennuksessa ei ollenkaan.

    Panu

    Tässä muuten slide 6 näyttää, että harventamaton hieskoivikko tuottaa vähemmän motteja vaikka laskisi kuolleen puun mukaan, kuin lievästi harvennettu.

    http://www.metla.fi/tapahtumat/2012/bio-loppuseminaari/pdf/BIO_19-4-2012_05-Niemisto.pdf

    Voimakaskaan harvennus ei ainespuun tuottoa käytännössä laske tässä hieskoivututkimuksessa.

    arto

    Nuo varmaan ääripäitä kellä tuollaisia hoidettuja metsiä on. Ei hoidettu koskaan.

    Puuki

    Vähemmän motteja ne tuottaa kaikki metsät harventamattomana loppupelissä. 80-vuotiaissa kuusikoissa mt:llä on hoidetussa metsässä n. 65 mottia/ha enemmän kovaa puuta kuin hoitamattomassa.  Suuri osa hoitamattomissa on lahonnut jo riukuvaiheessa eikä niistä ole kuin osa säästynyt lahopuuksi monimuotoisuutta lisäämään.

    Jossain tutkimuksissa on kuusikoiden lievillä harvennuksilla saatu kok.puumäärätkin suuremmiksi kuin hoitamattomissa kasvanut kok. puusto.

    Hieskoivikoissa ei juuri th:a kannata nykyhinnoilla tehdä, kun ei sillä saa kuin jonkin verran enemmän kuitupuuta kasvatettua koko lyhyen kiertoajan aikana.

    Visakallo

    Olenkohan minä ymmärtänyt omassa metsätaloudessani jotain väärin, kun olen aina pitänyt tuotettujen mottien hintaa kaikkein tärkeinpänä asiana? Kun melkein samassa ajassa ja kustannuksilla  pystyy kasvattamaan 3-4 kertaa hinnakkaampaa tukkipuuta kuitupuun sijasta, tällainen keskikoulumatematiikalla varustettu äijä on ollut ihan tyytyväinen. Jotenkin olen ollut huovaavinani, että pankinjotajat käyttävät sitä samaa laskuoppia.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)