Keskustelut Metsänhoito Harvennus hakkuun vaikutus kasvuun

  • Tämä aihe sisältää 29 vastausta, 12 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta sitten Puuki toimesta.
Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)
  • Harvennus hakkuun vaikutus kasvuun

    Voiko metsän kasvun tutkiminen olla sellaista rakettitiedettä että siihen ei pysty kukaan muu kuin tohtorit kammioissaan joissa säilövät tutkimustensa tulokset?

    Riikilä oli jutussaan jo oikeaan suuntaan menossa kun totesi että neljännes puustosta on poistettu pelkästään ajourilta. Laskemisen taito tai into puuttui vai iskikö sensuuri.

    Kait toimittajakunnasta joku laskutaitonen löytys tai helsingin yliopistolta  joka laskisi tapauskohtasesti mikä oli kasvu ennen hakkuuta ja mikä on kasvu hakkuun jälkeen.

    Tämä menee maallikkojen kesken jankkaamiseksi että kasvu ei laske vaikka harvennetaan ja toinen jankkaa että pakkohan sen on laskea. Kuinka paljon laskee ja ja kuuinka pitkäsi aikaa kasvu laskee.  Voihan ne tutkimustulokset olla jossakin olla luettavissa ihan konkreettisestikkin.  Jos joku osaa tarkemmin kertoa osotteen kiitos siitä.

  • Kuusiuskova

    Omalla kokemuksella voin sanoa et tuntuu et harvennuksissa olen aina muutaman vuoden myöhässä, sen huomaa vuosilustoista heti.

    Timppa

    Saman huomasin.  Kyttäsin mikä olisi paras ajankohta harventaa.  Kun sen teki, niin tuntui tosiaan aina oleensa myöhässä, kun katseli tulosta.

    Nyt noiudatan jonkun viisaan neuvoa, jos joku ostaa kohtuu hintaan, niin kannattaa harvennuttaa.

    Puuki

    Eh:en käytäväharvennusta on tutkittu yhtiöiden toimesta  korjuukulujen alentaminen mielessä. Siihen ei kannata mo:en mennä ellei näy heti selvästi puun kantohinnassa.

    Erään (muutaman kerran olen ennenkin maininnut siitä) th-tutkimuksen  mukaan paras kiertoajan tulos saatiin männyllä ja kuusella ~ 1300-1500 kpl/ha jäävän taimen tiheyksillä  (3 % korkokannalla laskettuna) . Männyllä suurempi tiheys ja kuusella harvempi.  Järeytyminen nopeutuu .  Ja jos laatu riittää tukkipuiksi, se nopeuttaa tuloja.

    suorittava porras

    Puukin mainitsemilla taimitiheyksillä ei tarvitse myydä tulevaisuudessa puuta poltettavaksi ja energiaviritykset voi unohtaa. Energiatouhu ei tuo lisäarvoa ,mutta oikea kasvatustiheys tuo varmasti ,kuten tutkimus osoittaa.

    mehtäukko

    Noin on. Omissa energiakorjuissa harvennuksilla tehdään  rehevillä mailla latvapuu joka ”on jo valmiina” kourassa, hakerangaksi. Avoilta samoin kaikki poltettava ainespuu pois.

    Puuki

    Myös ylipitkäksi venähtäneen taimikon voi e-puuharventaa esim. 1300 kpl/ha tiheyteen. Niitä taimikoita riittää Suomessa aika pitkään,  Vähintään varhaisperkaukset  kannattaa kuitenkin tehdä joka tapauksessa.

    suorittava porras

    Kyseisellä menetelmällä korjuukustannus ylittää tulot. Korjuu on kannattavaa vasta silloin ,kun metsä on jo ehtinyt mennä kunnolla pilalle.

    A.Jalkanen

    Mistä saadaan lämpölaitoksille energiahaketta jos ns. nuoren metsän hoito ei kannata? Päätehakkuiden latvusmassasta ei taida kertyä riittävästi ja kantojen nostoakin vastustetaan koska kanto on suht pitkäaikainen hiilivarasto.

    Metsätaloutta arvostellaan hiilivarojen vähentämisestä hakkuissa vaikka juuri metsätalous ne hiilivarat sinne loi, ei ne ilmestyneet tyhjästä tai ainakin metsä piti laittaa ihmisen toimesta alulle.

    Taimikon tiheyttä voi alentaa niin että vähentää havupuun osuutta 2000:sta ja jättää joukkoon lehtipuita (aukkokohtiin ja selvästi eri latvuskerrokseen joko alle tai kuusikossa myös päälle).

    Puuki

    Ei aina niinkään.  Hoidetun tiheän taimikon/02-metsän harvennus toimii hyvin siihen sopivalla kalustolla. N. 690 /ha ( – 1 ha:n raivauskulu)  jäi bruttona viimeksi semmosesta kohteesta tähteelle. Ei kovin paljon mutta ei  ihan vähänkään.

    E-puun ja kuitupuun ostajien pitää nostaa ensin kantohinnat lähemmäs nykyaikaa, ei siitä pulasta muuten päästä.

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)