Keskustelut Puukauppa Hattu kahdella lipalla

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 117)
  • Hattu kahdella lipalla

    Joskus kaukaa näkee asiat paremmin. Kävin metsäasioissa Virossa ensimmäisiä kertoja 2000-luvun aivan alkuvuosina. Ihmettelin suunnattomasti, miksi siellä myydän esimerkiksi harvennettua männikköä kiinteistönä noin 5-7 euroa kuutio. Siis metsää, mistä ei saa seuraavaan kymmeneen vuoteen juurikaan tuloja. Suomessa tuolloin vastaavien kohteiden hinnat olivat vähintään kaksinkertaisia.

    Tähän oltiin kuitenkin Virossa totuttu tuolloin jo vuosien ajan. Ja vaikka tiedonvälitys oli tuolloin jo avointa, niin hinnat pysyivät vuodesta toiseen ja ihmiset tottuivat tähän. Se oli maan tapa.

    Tällä hetkellä täytyy ihmetellä Suomen maan tapaa! Isossa kuvassa pyöreän puun hinnat ovat Suomessa kuin valtion säätelemät. Eivät tunne suhdanteita. Markkinoita yritetään hämmentää tarjoamalla mitä erikoisimpia ”etuja”. Storallahan oli esimerkiksi Lahden MM-hiihtojen aikaan ”kulta-asiakasetu”, että myydessään riittävän suuren harvennusleimikon saa yhden 17 euron lipun  aluekatsomoon.

    Nykyisessä huimassa markkinatilanteessa bonukset kaksinkertaistetaan eli hinta joustaa kuutiolta joitakin kymmeniä senttejä.

    Asian toinen puoli on, että uusimpien hintatietojen mukaan Virossa Paldiskin satamassa koivukuidun hinta on 80 euroa kuutio ja havukuidun hinta 70 euroa kuutio. Ja mihin muualle nämä erät menevät kuin Suomeen ja ehkä Ruotsiin. Tämä hintaräjähdys Virossa on aiheuttanut myös sen, että paikallinen Estonia Cell joutuu ostamaan vähän isomman koivukuidun (latva yli 10 cm) hintaa 87 euroa kuutio jaa haapakuidun jopa 78 euroa kuutio.

    Tukkien hinnathan ovat olleet jo pitkään yli 100 euroa kuutio ja nykyhinta mäntytukille noin 150 euroa sahalla.

    Onko mahdollista, että nyt Suomessa puukaupan suhteen elettäisiin tuota Viron noin 15 vuoden takaista aikaa ja on vain ajan kysymys milloin hinnoittelu vapautuu.

    Tarjontahan on tietysti osa dilemmaa. Kyllä Stora ja UPM rohkenevat ostamaan kuidun vaikka ilmaiseksi, jos antajia on!

    Nykyinen tilanne näyttää olevan Virossa se, että nuo harvennetut männiköt hinnoitellaan vähintään 50 euroa kuutio.

  • Jean S

    Ja jatkokysymys: miksi Suomessa ei toimi kovinkaan paljon yrityksiä, jotka kuljettaisivat Suomesta puuta ulkomaille?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ovatko metsänomistajat valmiita siihen että puun hinta joustaisi enemmän vientihintojen myötä, siis myös alaspäin? Nythän on tilanne ollut pitkään se että tukista on maksettu hieman liikaa ja kuidusta hieman liian vähän suhteessa raaka-aineen arvoon. Tukin kalleus ei ole haitannut kaikkia jalostajia, mutta ainakin alhaisen jalostusasteen sahoja selvästi.

    TTL

    Tuskin tukista koskaan on liikaa maksettu. Miksi olisi.

    Jos peilaan tätä nykyistä tilannetta puun hinnoittelussa Viroon, niin varsin kummalliselta se tuntuu, että tukin kantohinta on lähes 100 % suurempi siellä ja tällä hetkellä kuidun kantohinta vielä enemmän.

    Viro tulee hollille lähinnä siksi, että sieltä saa hintatiedon suhteellisen avoimesti tai ehkä myös siksi, että osaan hakea sieltä.

    Markkinanahan Viro on tietysti pieni, hakkuut ehkä 10-15 % Suomen hakkuista.

    Jatkuvuustilassa  puun kuljettaminen vain Viroon ei olisi isolle toimijalle järkevää, mutta eikö hivele nykytilanteessa teidän logiikkaanne, että  kuljettaisi koivukuidun Paldiskiin. Siis Suomesta. UPM ostaa sen sieltä sitten 80 euroa kuutio ja kuljettaa Kuusankoskelle (?), kun ei halua maksaa Asikkalan hakkaajalle 40 euroa tienlaitaan.

    Hintaerot ovat melkoiset!

    Puuki

    Tukin hinnoittelu on ollut täällä jo perinteisesti semmosta, että heikkolaatuisesta on maksettu saman verran kuin jalostusarvoltaan n. 3-4 x arvokkaammasta tukista. Siitä on johtunut pääosin sahatavaran laadun jatkuva heikkeneminenkin,   ja jatkuu tod.näk. samanlaisena koska laadun mukaan hinnoittelu jo kannolla/tienvarressa mo:lle asti puuttuu kokonaan.

    Kuitupuun hinnat on olleet jo pitkään naurettavan halvan ja juuri ja juuri välttävän rajamailla, jolloin ei ihan ilmaiseksi ole mennyt arvokas raaka-aine mutta melkein ; varsinkin noususuhdanteissa jotka ei ole juurikaan vaikuttaneet kantohintoihin.

    Nostokoukku

    Kopran sahurisuvusta kertovassa kirjassa on kerrottu tukin ja kuidun hintaeron taustoja, ainakin rivien välistä voi siitä lukea. Taitaa olla tämä metsänomistajien osuuskunta aika pääpukarina kuitupuun hinnan polkemistansa.

    Jätkä

    Anneli. Tukista ei ole viimeaikoina maksettu yhtään liikaa, päinvastoin. Realistinen hinta laadut hyvin täyttäville tukeille pitäii olla tuplaten se, mitä nyt maksetaan. A-laadun arvo olisi helposti kolminkertainen maksettuun verrattuna.

    Kuitupuun tehdashinta on niin alhainen, että verrattuna sellun hintaan sen kantohintaan voisi pistää myös kertoimen, joka olisi viiden luokkaa. Oletuksena on, että korjuukustannukset pysyvät nykyisellään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos tuosta kuvasta kattoo niin kyllä tukin hinnan pitäisi olla nyt parempi. Aiemmin sahat ovat tehneet keskimäärin muutaman prosentin voittoa liikevaihdosta, nyt yli 10 %. Eipä sillä aiemmalla tasolla juuri investoitu.

    http://sahateollisuus.com/wp-content/uploads/2022/03/Sahatavaran-vienti-2003-2021-hinta.pdf

    arto arto

    Puunmyyjät tarvitsisi kunnon edun valvonnan. Yhdessä rintamassa asioita ajamaan. Puusta ylitarjontaa ostaja voi määrätä hinnan. Vaikka pitäisi olla toisinpäin, Myyjä määrää hinnan ja ostaja ostaa tai ei.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Jätkä

    Annelin linkkiä ei kone suostunut avaamaan, mutta ”hilseestä” repien: Satamassa on vientihinta sahatavaralle ollu jkon aika sitten luokkaa 220 €, Siitä on sahaajalle jäänyt se normaali 3 %.  Nyt on käytännössä vientihinta noussut esim 150 % , eli Kuution hinnassa on korotusta 330 €. Samaan aikaan on raaka-aineen hinta (kantohinta) kihahtanut 20 € sahatavarakuutiota kohti, hankintakustannukset ovat pysyneet ennallaan. Eli se normaali 6,6 € / kuution voitto on noussut 316,6 Euroon kuutiolta. Tulos on parantunut enemmän kuin kymmenen prosenttia, mutta suurin osa siitä peitetään, ettei tarvitse maksaa niin paljon veroja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jätkä kts. sahateollisuus.com > Tilastot > Sahatavaran vientihinnat 2003-

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 117)