Keskustelut Puukauppa Hattu kahdella lipalla

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 117)
  • Hattu kahdella lipalla

    Joskus kaukaa näkee asiat paremmin. Kävin metsäasioissa Virossa ensimmäisiä kertoja 2000-luvun aivan alkuvuosina. Ihmettelin suunnattomasti, miksi siellä myydän esimerkiksi harvennettua männikköä kiinteistönä noin 5-7 euroa kuutio. Siis metsää, mistä ei saa seuraavaan kymmeneen vuoteen juurikaan tuloja. Suomessa tuolloin vastaavien kohteiden hinnat olivat vähintään kaksinkertaisia.

    Tähän oltiin kuitenkin Virossa totuttu tuolloin jo vuosien ajan. Ja vaikka tiedonvälitys oli tuolloin jo avointa, niin hinnat pysyivät vuodesta toiseen ja ihmiset tottuivat tähän. Se oli maan tapa.

    Tällä hetkellä täytyy ihmetellä Suomen maan tapaa! Isossa kuvassa pyöreän puun hinnat ovat Suomessa kuin valtion säätelemät. Eivät tunne suhdanteita. Markkinoita yritetään hämmentää tarjoamalla mitä erikoisimpia ”etuja”. Storallahan oli esimerkiksi Lahden MM-hiihtojen aikaan ”kulta-asiakasetu”, että myydessään riittävän suuren harvennusleimikon saa yhden 17 euron lipun  aluekatsomoon.

    Nykyisessä huimassa markkinatilanteessa bonukset kaksinkertaistetaan eli hinta joustaa kuutiolta joitakin kymmeniä senttejä.

    Asian toinen puoli on, että uusimpien hintatietojen mukaan Virossa Paldiskin satamassa koivukuidun hinta on 80 euroa kuutio ja havukuidun hinta 70 euroa kuutio. Ja mihin muualle nämä erät menevät kuin Suomeen ja ehkä Ruotsiin. Tämä hintaräjähdys Virossa on aiheuttanut myös sen, että paikallinen Estonia Cell joutuu ostamaan vähän isomman koivukuidun (latva yli 10 cm) hintaa 87 euroa kuutio jaa haapakuidun jopa 78 euroa kuutio.

    Tukkien hinnathan ovat olleet jo pitkään yli 100 euroa kuutio ja nykyhinta mäntytukille noin 150 euroa sahalla.

    Onko mahdollista, että nyt Suomessa puukaupan suhteen elettäisiin tuota Viron noin 15 vuoden takaista aikaa ja on vain ajan kysymys milloin hinnoittelu vapautuu.

    Tarjontahan on tietysti osa dilemmaa. Kyllä Stora ja UPM rohkenevat ostamaan kuidun vaikka ilmaiseksi, jos antajia on!

    Nykyinen tilanne näyttää olevan Virossa se, että nuo harvennetut männiköt hinnoitellaan vähintään 50 euroa kuutio.

  • Apli

    Itse en nykyhinnoilla myy puuta, keväällä oli tarjouskilpailuja niin harvennuksista kuin päätehakkuista, lopputulos antaapa kasvaa.. Mutta jokainen tavallaan..

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsäuutiset:

    Kysynnän kasvusta huolimatta kuitupuun hinta näyttää pysyvän kurissa, mutta tukkien hinnat nousevat, vaikka sahatavaran kysyntä on siis laskussa.

    ”Kilpailullisesti toimivassa markkinataloudessa tämän ei pitäisi olla mahdollista”, sanoo Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori.

    Samaa mieltä! Puumarkkinat eivät siis toimi kilpailullisesti kunnolla. Kun sahatavaran ja sellun hinnat ponkaisivat nousuun, puun hinta ei seurannut samassa tahdissa. Nyt kun halvat tukit on sahattu, joudutaan ostamaan varastojen täydennykseksi kalliimpia tukkeja kun metsänomistajat eivät ole tyhmiä.

    Puuki

    Tukin hinnan nostolla m-teollisuus ostaa lisää kuitupuuta oheistuotteena entisillä hinnoilla.  7 %:n inflaatiokorotus ei vielä nosta puun r-hintaakaan vielä yhtään. Mutta parempi tietysti sekin kuin ei mitään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juurikin näin.

    Timppa

    Ei noin.  Tukissahan on lähes puolet sahahaketta tai kuorta.  Teollisuus ostaa ne korkeammalla tukin hinnalla.  Päätehakkuuleimikossa tärkein kuitulähde on sahahake.

    Hinnoittelussa on kaksi käytäntöä.  Jos kauppaa tehdään tavaralajeittain, niin havaintojeni mukaan sellufirmat maksavat tukista enemmän ja kuidusta vähemmän kuin joku saha.  Liittyykö tämä sitten yhtiöiden välisen vaihtokaupan hinnoitteluun vaiko vain sahojen haluun pitää tukin hinnat kurissa ja sellutehtaiden haluun pitää kuitupuun hinta kurissa. Tähän en osaa ottaa kantaa.

    Puuki

    Kun kuitupuun markkinahinta on 60-80 € (esim. saksassa ja baltian maissa), niin kyllä suomalaisen tukin sama hintataso on silloin hyvin edullinen ja kuitupuu tulee oheistuotteena siinä. mot.     Männyn kuorisäkki irto-kuutio kustantaa n. 100 € marketissa. Ei mene kuoretkaan hukkaan eikä myydä tappiolla.

    Arvokkainta mä-tyvitukkipuita en myy enää alehinnoin .  Jätän ne pystyyn tai teen vaikka haloksi ennen kuin bulkkihinnalla kuivaoksaisten kanssa .  Firmoilla on hyvin varaa maksaa kunnon hinta mo:llekin eikä vain itselleen lajittelemalla tyvitukit erikoishintaan myytäväksi eteenpäin korjuun jälkeen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Saivartelen vielä hinnoittelusta sen verran että ”metsäteollisuus” koostuu pienistä toimijoista ja isoista toimijoista. Isot voivat optimoida raaka-aineensa hintaa laitostensa välillä toisin kuin pienet.

    Jätkä

    Puuki. Kokeileppa myydä mäntytukkileimikko ilman tyvitukkeja.

    Timppa

    Jatkan vielä ”saivartelua”.  Firmojen tulosyksiköillä on tiukat tulostavoitteet.  Mahdollinen alehintaan myyminen jollekin yksikölle on yleensä kyseenalaista.  Siinä saa kyllä hyvän sisäisen riidan aikaan.  Eivät UPM:n paperitehtaatkaan taida saada alehintaista sähköä.  On ostettava kallista tai seisotettava koneita

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ehkäpä noinkin. Sahoja on pidetty perinteisesti hyvinä ostajina sekä yksikköhintojen että katkonnan puolesta mutta ehkä tilanne on muuttunut.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 117)