› Keskustelut › Puukauppa › Hattu kahdella lipalla

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 117)
1 2 3 … 10 11 12

  • Hattu kahdella lipalla

    Sent on: 27.4.2022, 10:09

    Joskus kaukaa näkee asiat paremmin. Kävin metsäasioissa Virossa ensimmäisiä kertoja 2000-luvun aivan alkuvuosina. Ihmettelin suunnattomasti, miksi siellä myydän esimerkiksi harvennettua männikköä kiinteistönä noin 5-7 euroa kuutio. Siis metsää, mistä ei saa seuraavaan kymmeneen vuoteen juurikaan tuloja. Suomessa tuolloin vastaavien kohteiden hinnat olivat vähintään kaksinkertaisia.

    Tähän oltiin kuitenkin Virossa totuttu tuolloin jo vuosien ajan. Ja vaikka tiedonvälitys oli tuolloin jo avointa, niin hinnat pysyivät vuodesta toiseen ja ihmiset tottuivat tähän. Se oli maan tapa.

    Tällä hetkellä täytyy ihmetellä Suomen maan tapaa! Isossa kuvassa pyöreän puun hinnat ovat Suomessa kuin valtion säätelemät. Eivät tunne suhdanteita. Markkinoita yritetään hämmentää tarjoamalla mitä erikoisimpia ”etuja”. Storallahan oli esimerkiksi Lahden MM-hiihtojen aikaan ”kulta-asiakasetu”, että myydessään riittävän suuren harvennusleimikon saa yhden 17 euron lipun  aluekatsomoon.

    Nykyisessä huimassa markkinatilanteessa bonukset kaksinkertaistetaan eli hinta joustaa kuutiolta joitakin kymmeniä senttejä.

    Asian toinen puoli on, että uusimpien hintatietojen mukaan Virossa Paldiskin satamassa koivukuidun hinta on 80 euroa kuutio ja havukuidun hinta 70 euroa kuutio. Ja mihin muualle nämä erät menevät kuin Suomeen ja ehkä Ruotsiin. Tämä hintaräjähdys Virossa on aiheuttanut myös sen, että paikallinen Estonia Cell joutuu ostamaan vähän isomman koivukuidun (latva yli 10 cm) hintaa 87 euroa kuutio jaa haapakuidun jopa 78 euroa kuutio.

    Tukkien hinnathan ovat olleet jo pitkään yli 100 euroa kuutio ja nykyhinta mäntytukille noin 150 euroa sahalla.

    Onko mahdollista, että nyt Suomessa puukaupan suhteen elettäisiin tuota Viron noin 15 vuoden takaista aikaa ja on vain ajan kysymys milloin hinnoittelu vapautuu.

    Tarjontahan on tietysti osa dilemmaa. Kyllä Stora ja UPM rohkenevat ostamaan kuidun vaikka ilmaiseksi, jos antajia on!

    Nykyinen tilanne näyttää olevan Virossa se, että nuo harvennetut männiköt hinnoitellaan vähintään 50 euroa kuutio.

    Tekijä
    TTL
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Timppa 20.6.2022, 18:44

    Kaksi kauppaan on tehty toukokuussa.  Ensiksi myydyn päätehakkuukuusileimikon vei konserni kokorunkohinnalla.  Mäntyvaltaisen n puolet harvennusta ja puolet uudistusta vei saha tavaralajihinnoilla.  Katkonta ei tässä vaikuttanut.  Ensimmäisen kaupan tulos saattoi vaikuttaa hintatasoon.  Tai tietysti myös yleinen kilpailutilanne.

    Puuki 21.6.2022, 06:12

    Pystytkö Timppa vertaamaan sen runkohinnoitellun leimikon tot. kantohintaa eriteltynä puutavaralajeittain ?  Eli vertaamaan lopputulosta sen hetkisen tarjoustason vastaavaan norm. ptv-lajittaisen tarjouksen hintoihin. Oliko eroja ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.6.2022, 07:11

    Itse jäin miettimään mistä Timppa tiesi etukäteen miten ostajat tulevat apteeraamaan puut… jaa mutta saattaa tietääkin mikäli myy usein samalle ostajalle.

    Onko sellaisia puunmyynnin tilanteita joissa katkonta ei vaikuttaisi lainkaan (muita kuin runkohinnoittelu). Vaikka kahdella ostajalla olisi samat laatuvaatimukset, ei niistä etukäteen tiedä miten ne valmistavat eri mittaisia pölkkyjä ja miten nuo mitat sopivat juuri minun leimikkooni. Jälkikäteen tietää mutta oliko se parempi kuin toisen yrityksen katkonta.

    Timppa 21.6.2022, 14:08

    Ei se runkohinnan vertaaminen ollut vaikeaa, koska ollaan myyty useampia samantyyppisiä kuusileimikoita.  Hyvässä markkinatilanteessa kuusikossa runkohinta on usein selvästi edullisempi.  Minun arvion mukaan muutama prosentti parempi oli runkohinta kuin tavaralaji.  Ja tietysti varmempi.

    Eihän sitä koskaan tiedä mikä olisi ollut edullisempi lähekkäin olevista tarjouksista.  Asiaan vaikeuttaa vielä tukkikokoisten puiden mahdolliset laatuviat.  Siinä on jo vaikutusta kuskillakin.  Joskus on ollut  2 prosentin ero mäntytukkisaannossa  sahan hyväksi.  Ero ei mielestäni johtunut katkonnasta vaan siitä, että konserni pui lengot tyvet kuitupinoon.  Sahalle kelpasi rajalla olevat.

    Mäntyleimikossa kaikki olivat tavaralajitarjouksia.  Männyn mahdollisten laatuvikojen vuoksi saattaa tilanne olla sellainen, ettei ostaja uskalla tehdä tosi kovahintaista rnnkotarjousta, koska laatuvikojen arviointi on jokseenkin mahdotonta.  Kuusikossa riskinä on vain keskitilavuus, joka on nykylaitteilla kai aika helposti arvioitavissa.

    Puuki 1.7.2022, 16:36

    Hatun lipat siirtynee kohta osoittamaan paremmin samaan suuntaan samalla markkina-alueella, kun Rauman uusi saha pääsee täyteen vauhtiin.  Sahalta tulee röntgenillä etukäteen kuvattua laatusahatavaraa 40 tukin minuuttivauhdilla ulos keinoälyn valvomana.  Alle 4 min imaisee rekallisen isohkoja tukkeja .  Homma perustuu kuulemma pohjoseen maailman laadukkaimman  mäntytukin tehokkaaseen sahaukseen ja käsittelyyn (= sen korkeaan arvonlisään ).   Nyt ootellaan vain milloin asia  alkaa näkyä laatumännyn kantohinnassa .

    Visakallo Visakallo 1.7.2022, 18:15

    Milläs ne siellä sahan röntgenillä tunnistavat, mikä pölli on kennenkin isännän myymä puu?

    TTL 1.7.2022, 19:07

    Siellä on se keinoäly.

    Puuki 1.7.2022, 19:09

    Aika pitkälti sen laadun näkee jo metsässä, viimestään kun tukkipuut on apteerattu ja katkottu.  Esim. oksaton mä-tyvitukki jonka rklpm on yli 33 cm ja ensimmäiset oksat puussa jossain yli 10 m korkeudessa, niin on hyvinkin oletettavissa kyseessä olevan laadukas tukki, josta saatavissa oleva  arvonlisä on tavallista parempi .      Tarkemmin sis.laatu selviää sitten tietysti sahalla , jos on vaikka rautalankaa, teräshauleja  tai muovin riekaleita jäänyt jonkin tukin sisään.   PS: Pinojen päissä on numerot joiden perusteella tietävät sahalla olevan Visan puita tulossa, jos eivät muuten hoksaa  rekkajonon pituudesta asiaa päätellä.

    Läpivalaisu voi tapahtua muutenkin kuin röntgenlaitteella mutta sama tapahtuma kuitenkin.    Keinoälyn avulla lajitellaan tukit optimaalisesti ja ohjataan koko 2x:sta sahausprosessia, niin ainakin luulisin.

    Jätkä 1.7.2022, 19:34

    Timppa.” Joskus on ollut 2 prosentin ero mäntytukkisaannossa sahan hyväksi. Ero ei mielestäni johtunut katkonnasta vaan siitä, että konserni pui lengot tyvet kuitupinoon. Sahalle kelpasi rajalla olevat.”

    On sahoja, joiden linjasto on rakennettu sellaiseksi, että se sahaa lengotkin tukit päästä päähän niin, että yksi terä menee ydintä pitkin, tai jos sahataan ”Parasta A-ryhmää, kaksi terää kulkee keskellä niin, että siitä lähtee ohut lauta, jossa sydän.

    Automaattiset käyräsahauslaitteet eivät hidasta tukin kulkua, mutta nykyaikaiset jatkuvasti tälliä muuttavat sahat taitavat suoriutua vain suorista tukeista.

    Saksalaiset ostajat kuulemma suosivat käyräämällä sahattua tavaraa, koska se on kantavissa runkorakenteissa selkeästi lujempaa kuin suoraksi lengosta tukista sahattu.

    TTL 6.7.2022, 13:54

    Onkohan sahojen näkymät sittenkään syksynsumeat?

    Epäilyni perustuu mm. sahatavaran ensi vuoden toimitusten futuurihintoihin. 2023 näyttää aika tasaista karkeaa 285 euroa/kuutio sahatavaralle. Jos hinta lyötäisiin lukkoon ”tästä ikuisuuteen”, niin havutukin kantohintaa tuo vastaa reilulla tasolla 90 euroa kuutio ja sahat pärjäisivät vielä 100 euroa/kuutio hinnallakin.

    Puun hintahan ei alkuunkaan ehtinyt mukaan keväiden 21 ja 22 sahatavaran hinnanrykäisyihin Suomessa. Hinta nousee nyt hitaasti lähennellen tuota 90 euron tasoa.

    Puukaupan suurin ongelmahan ei ole reilu tukin hinta.  Nykysuhdanteessakin puunmyyjät antavat vain 15 %:n alennuksia, kun kuitua myydään jatkuvassa tarjouksessa luokkaa -50%.

    Tietysti sopimukset ovat sopimuksia, mutta kuitukysyntää yritetään tyydyttää Baltian puulla raivokkaasti. Sieltä otin tuon alennusprosentin ja varovaisesti.

     

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 117)
1 2 3 … 10 11 12