Kun metsien koko vuosikasvu on n. 110 milj. mottia/v ja hakkuut+ luonnon poistuma~ 90 milj. mottia, niin melko lähelle mennee 20 milj. motin pystymetsän hiilivarastoa . Vielä parempi jos lisätään puuston kestävyyttä ja kasvua esim. viljelemällä ja perustamalla sekapuustoja ja kasvattamalla enemmän mäntyjä kun nykyään.   Hiilitaseen parantamisongelma on lähinnä vain laskennallinen.   Metsien hiilinielua ja hiilitasetta voidaan sitten lisätä entisestään hyvällä metsänhoidolla ja -puun käytöllä tai vähentää huonommalla.

Erään tohtorin mukaan metsien kasvu ja hiilinielu hiipuu kun nuoret metsät joita on suht. paljon ikääntyy. Mutta uutta entistä paremmin kasvavaakin voidaan laittaa alulle, jos ei haksahdeta jk:n liialliseen lisäämiseen puolipakolla tai ylimainostamalla (eikä hirvieläimet estä puiden kasvatusta liikaa) .    Se unohtui varmaan hänellä mainita.

Riippuu ehdoista ja toteutuksesta, mutta metsien alueellinen jako saattaisi olla liian joustamaton ratkaisu, kun kuitenkin talousmetsä tuottaa sekä puuta että hiilinielua samalla alueella. Sen sijaan monimuotoisuuden tuotantoalue on järkevä eriyttää puuntuotantoalueesta siltä osin kuin normaali talousmetsä ei kykene tuottamaan haluttua tulosta.

EU-ilmastopaketissa puhutaan vapaaehtoisesta hiilinieluvarannosta, ja tähänhän voidaan tallettaa meidän ylimääräinen hiilinielu, jos sitä jää ja jos siitä maksetaan meidän metsänomistajille päästökaupan mukainen maksu.

Sitra ennustaa, että biomassan kysyntä kasvaa, joka on aika itsestään selvää muutenkin. Todennäköisesti myös metsien arvo on noususuunnassa.

Tietääkseni hiilinieluja tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Tämä antaa lisätä hakkuita kunhan keskiarvossa pysytään.  Välillä tulee ns huonoja vuosia ja hiilinielu kasvaa. Joskus taas puun menekki on hyvää ja silloin on mahdollisuus mennä allekkin tuon tavoitteen. Näin ainakin ympäristöministeri vakuutti alkuviikosta telkkarissa.

Suomen metsien nykyistä kasvua 110 milj.m3/v voidaan vielä nostaa reilusti.

Kunhan uudistamisalat aina laitetaan parempaan kasvukuntoon (ojitus, muokkaus ja jalostetut taimet) ja hirvikanta sille tasolle, että mäntyä ja koivuakin voi viljellä. Tämä takaa vuosittaisen kasvun lisäyksen 1,0 milj.m3, jota se on ollut viimeisten 50 vuoden aikana. Kasvu 50 vuotta sitten oli n. 60 milj.m3/v.

Lannoittamalla saadaan lisäkasvua n. 2 m3/v ja lannoittamalla 100 000 ha vuosittain saadaan jo 5 vuoden kuluttua 1,0 milj.m3/v lisäkasvua Suomen metsiin.

Suomen metsien kasvu voisi olla sama 10 vuoden päästä kuin Ruotsin 130 milj.m3/v ja poistuma 100 milj.m3, joka mahdollistaa uudet sellutehtaat.

Hakkuusäästö 30 milj. antaisi metsien hiilinieluksi 1,3*30= – 39 milj.CO2-tn/v, joka tekisi kasvivuonekaasutaseen positiiviseksi, sillä päästöjen vähentäminen nykyisesta 42 milj.ekv-tn/v 10 vuodessa on pikku juttu.

Tosin metsien hiilinielulaskennalle runkopuuhakkuusäästöstä hiilikertoimella 1,3 on olemassa toinekin vaihtoehto, jossa otetaan huomioon myös maaperän hiilinielu. En tiedä mikä tilanne on muissa EUn metsäisissä maissa eli voiko siellä vielä nostaa metsien kasvua, mutta Suomessa se on vielä mahdollista ja se mahdollistaa myös maaperän hiilinielun ottamisen mukaan laskelmiin periaatteella 40/60.

Silloin jo vuotuinen hakkuusäästö 20 milj.m3 antaisi Suomen metsien hiilinieluksi 50 milj.CO2-tn.

Kurki voisi vielä kehittää hienoa laskelmaansa ottamalla metsänielun lisäksi huomioon muut maankäytön päästöt, mukaan lukien maatalous, ei pelkästään maatalouden maan päästöt. EU on vinkannut että laskenta muuttuisi em. suuntaan. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon se mihin lukuun turvepeltojen päästöt alenevat.

Meidän pitää varautua siihen, että EU-ilmastopaketissa vaadittu metsien hiilinielu menee ehkä EU:n yhteiseen pottiin, ja vasta sen yli jäävä osa lasketaan Suomen hyväksi.

Ruotsi tulee varmaan pullikoimaan – sille määrättiin suhteellisesti suurempi hiilinieluvelvoite suhteessa kasvuun. Heitä rankaistiin nyt siitä, että ovat käyttäneet lähes koko metsiensä kasvun. Ruotsissa olisi kyllä mahdollista raivata hieman tilaa hiilinielulle esimerkiksi parantamalla hirvieläinpolitiikkaa.

Kyllä EU:n metsien kasvua on mahdollista nostaa kaikkialla, erityisesti vähämetsäisissä maissa.