Keskustelut Metsänomistus Hiilinielumetsät ja talousmetsät?

  • Tämä aihe sisältää 25 vastausta, 12 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)
  • Hiilinielumetsät ja talousmetsät?

    Merkitty: 

    EU-komission ilmastopaketin Suomelle ehdottama hiilinielu olisi 17,7 miljoonaa tonnia CO2:ta vuodessa. Karkeastihan tämä tarkoittaa noin 17,7 miljoonaa kasvavaa puukuutiota.

    Jos tavoitetta tarkastellaan vaikkapa seuraavan 40 vuoden periodilla, niin voitaisiinhan tehdä kansallinen, kansainvälinen tai vaikkapa villeniinistöläinen jako nielumetsiin ja talousmetsiin. Nielumetsillä hoidetaan nielutoivomus ja talousmetsiä voitaisiin käyttää nollanielulla keskimäärin.

    Nielumetsiä tarvittaisiin nuorena hyväkasvuisena metsänä noin 20000 neliökilometriä (siis 40 vuoden periodi, metsät kasvavat hyvin). Tästä pinta-alasta melkoinen osa olisi viljelyn ulkopuolella olevat peltoheitot, poistuneet turvetuotantoalueet ja muut kasvavat maapohjat, mitkä eivät ole vielä metsiä (luetteloa voi jatkaa). Koska meillä on EU-tasolla lähes nerokkaita neuvottelijoita kuten Sirpa Pietikäinen, Ville Niinistö, Heidi Hautala, on näiden em. maiden metsitykseen mahdollista saada EU:n rahoitus. Tai paremminkin pieni osa takaisin niistä jo maksetuista avustusmiljardeista.

    Tietysti vielä, jos pystytään nielumetsien omistajille neuvottelemaan päästökaupan määrittelemä vuotuinen korvaus (nyt noin 55 euroa/ puukuutio), niin aina parempi.

    Näiden nuorten nielumetsien kasvu alkaa tietysti 40 vuodessa alentua. Tällöin asia tarkastellaan uudestaan. Lasketaan ilmakehän hiilidioksidimolekyylit ja tehdään päätökset sen mukaisesti.

    Talousmetsäsegmentillä luodaan maahamme edelleen työtä, hyvinvointia, heikko-osaisille hoivaa ja vielä vaikka pieni osa kehitysapuunkin.

     

     

     

     

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jää nähtäväksi mistä nielusta puhutaan, ei tiedä vielä. Itse varautuisin siihen, että metsänielusta vähennetään ensin EU:lle menevä osuus, ja sitten siitä vähennetään muun maankäytön päästöt. Se mikä jää jäljelle voidaan laskea hyväksemme muiden sektorien päästöjen neutralointiin.

    Scientist Scientist

    AJ: ”Meidän pitää varautua siihen, että EU-ilmastopaketissa vaadittu metsien hiilinielu menee ehkä EU:n yhteiseen pottiin, ja vasta sen yli jäävä osa lasketaan Suomen hyväksi.”

    Kyllä se nielu silloinkin Suomessa on, sitten pitäisi tavoitteita muilla sektoreilla vastaavasti alentaa. Jos EU omii hiilinielumme, silloin on Suomen turha asettaa mitään hiilineutraalisuustavoitteita vuoteen 2035 vaan tähdätään sitten EU:n yhteiseen 2050 tavoitteeseen.

    Puuki

    Vuotuiset hakkuusäästöt lasketaan metsän hiilinieluiksi mikä oikein onkin.  Mitään korvausta niistä ei metsänkasvattajat ainakaan toistaiseksi saa.  Hiilitasetta pitäisi laskea eikä vain hiilinieluja koska hiilitase ilmaisee paremmin kokonaisvaikutusta .  Silloin mukaan otetaan mm. tukkipuiden hiilivarastot korjuun jälkeen ja  syntyvät kompensaatiovaikutukset.

    Jos ja kun tullee yli 13 ha länteille hiilinielujen /-lähteiden syynäysvaatimus , niin siinä olisi aiheellista olla mukana vaikka EU:n yhteisestä kassasta kustannettava korvaus keskikasvua (kasvupaikkatyyppien ja ko. lämpösumma-alueen keskikasvun mukaan eroteltuina)  paremmasta hiilensidonnasta metsäpalstakohtaisesti.   Paljon turhempiinkin kissanristiäisiin ym. menee kohta ns. koronan aiheuttamiin kustannuksiin  tarkoitettuja miljardeja euroja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    13 ha pinta-alan raportointivelvoite taisi metsästrategian kepityksessä jo unohtua, mutta voihan se pulpahtaa uudelleen pintaan myöhemmin.

    Elinkaari- tai hiilitaselaskennassa on se ongelma, että puu liikkuu maiden ja maanosien rajojen yli. Samalla lailla ilmakehämme on yhteinen, joten kyllä tuo näkökulma saisi tulla suuremmalla painoarvolla esiin ja myös laskentaan. Hiilitase huomioidaan nykyään kai vain puutuotteiden hiilinielun osalta.

    ”Ilmasto on peto” on Pasi Toiviaisen sarja (Areenassa) jonka nimi tulee ilmastotutkija Wallace Broeckerilta: ”Maapallon ilmastojärjestelmä on kuin vihainen peto, ja me tökimme sitä kepillä.”

    Puuki

    Kompensaatiovaikutuksia on monenlaisia mutta vaikeasti laskettavissa varmaan.  Sitä en ymmärrrä miksi esim.  viheriät ei halua tunnustaa pakkausmuovin korvaamisen olevan ympäristön kannalta hyvä asia, muutenkin kuin vain hiilipäästöjen vähentämisen suhteen.   Ne yhden porukan mielipiteet tosin ei tee tyhjäksi sitä,  että muovin käyttöä korvataan jatkuvasti enenevissä määrin monilla erilaisilla uusiutuvilla puuperäisillä tuotteilla.

    Metsien  nielujen/päästöjen laskennassa  eli hiilitaseen laskennassa  käytetään myös toisistaan paljon poikkeavia tutkimustuloksia keppihevosena. Ei maaperäpäästöissä tule oikean suuntaista tulosta , jos on esim. oletettu tehdyn täysmuokkaus auraamalla 60-70-luvun tyyliin  koska sitä muokaustapaa  ei enää käytetä. (Vaikka ne auratut alueet usein onkin parhaita hiilen kierron kannalta = hyvä puun kasvu ja suuri karikemäärä) .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Muovin valmistuksen päästöjä voidaan vähentää – venäläistä ja suomalaista osaamista mukana.

    http://www.hs.fi/talous/art-2000008140658.html

    Puuki

    Onhan  tuo edistystä kunhan joskus päässee laajempaan tuotantoon asti .  Muovin suurimmat ongelmat on kuitenkin  mikromuovipäästöissä ja valtamerien muovilautoissa  .

    Apli

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ft-microsoftin-ja-bpn-paastohyvityksia-tuottavat-metsat-tulessa-metsapalot-uhkaavat-kompensaatiojarjestelmaa/49cf5c4b-bc30-4231-8d1b-7a6ab63e8820

     

    Mielenkiintoinen uutinen, jos esim Outokumpu tai Valmet tai Google olisi valmis maksamaan sinun metsistä että hoidat hiilinieluja niin mikäpäs siinä kunhan ne ei pala kuten nyt käy pohjois-ameriikassa.

    Puuki

    Isoa latvapaloa ei pysty sammuttamaan palokuntakaan  ennen kuin se saavuttaa jonkin vähän kasvillisuutta kasvavan alueen, esim. taimikon , peltoalueen tai vesistöjen pirstoman alueen.   Siksikin metsiä pitää hoitaa avohakkuin ja pääosin tasaikäisinä kasvattaen ja tarvittavat mh:t tehtyinä.  Ja tieverkosto pitää olla riittävän tiheä.

    Haba Haba

    Tasaikäinen metsä osaa torjua nykyisin: syöksyvirtauksia, juurikääpää, metsäpaloa. Mitä vielä? Tilanne elää.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)