Keskustelut Metsänhoito Hirvet ahkerina

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 65)
  • Hirvet ahkerina

    Pari sataa järeää kuusen runkoa joutui hirvien kavalan hyökkäyksen kohteeksi aprillipäivänä Lapinlahdella.Hirvet olivat intoutuneet kuorimaan puita,mutta jostain syystä urakka oli jäänyt pahasti kesken.

    Juttu löytyy Savon Sanomista.

     

  • harrastelija harrastelija

    ”Planterille” tarkennusta: Kyse on n. 1 000 ha:n niemestä, joka rajoittuu järveen ja tiestöihin. Taimikot ovat lähellä maalaistaloa, tosin minulla ollessa autiona. Riistakameralla seurasin sulan maan aikana alueella liikkuvat hirvet. Nuolukivellä kävivät kaikki sen alueen hirvet. Parhaana kesänä laskin 1 2-vasaporukka, 2 1-vasaporukka ja 2 mullikkaa. Syksyllä kiima-ajan lähestyessä kameralla pyörähti 4-5 urosta jostakin muualata.

    Eli paikallishirviä oli 9 / 1 000 ha ja urokset päälle. Taimikon pelastus oli tämä talon läheisyys ja myös  se, että ne hirvet jotka selvisivät metsästyksestä, vetäytyivät talveksi korkeammalle vaaralle. Enimmillään seura kaatoi jahtikautena  koko alueelta (n.> 6 000 ha) 50 hirveä, eli aikamoinen tiheys siellä oli. Nyt luku on ehkä neljäs osa.

    torppari

    7,62 hyvä apu

    Metät kunnossa!

    Jos kaalimaita lähettyvillä tulee kuusille tuollaista vahinkoa.

    mehtäukko

    ”…Hirvenmetsästäjien kuuluisi metsästysalueiltaan joka kevät tutkia hirvien tekemiset ja ilmoittaa niistä metsänomistajille. Samalla he näkisivät todellisen tilanteen alueellaan. Näkökanta myös pyyntiluvista luopumiseen voisi kirkastua. On nimittän kohtuutonta juoksuttaa metsänomistajia useita kertoja vuodessa katsomassa ja varjelemassa metsästäjien harrastuksen tuloksana hoitamansa metsän hirvivahinkoja…”

    En ole tuosta ollenkaan samaa mieltä.

    Järjestelmä hirviluvista ja hirvituhoista on mikä on. Jokainen huolehtikoon omaisuudestaan, ei sitä toisten kontolle voi sälyttää.

    Itsekin kohtalaisen metsäpinta-alan haalineena ja hirvenmetsästykseen osallisena tiedän asioiden ristiriidan.Vaikka hirviä olisi laskennoissa kuinka,herrat yläkerroksista +Luke päättävät. Taimikkotuho-arvioissa mellastavat sitten muut pellet.

    Hirvi on olevinaan ei kenenkään-elukka vapaana,mutta lupamaksut kelpaavat tai salakaadosta ”linnaa”.

    harrastelija harrastelija

    ”mehtäukon” kanssa olen liikuttavasti samaa mieltä. En ole koskaan ymmärtänyt, että metsästäjiä syyllistetään vaikka kokemuksen mukaan lupia haetaan, mutta niitä ei saada läheskään riittävästi. Olen nähnyt seuroja, jotka jopa ilmoittaa kaataneensa kiintiön täyteen vaikka joku luvista on jäänytkib käyttämättä! Syynä siihen on, että seuraavalle syksylle saataisiin enemmän kaatolupia.

    Toki metsästäjät voivat viestittää mo:lle, jos vahinkoja on tullut. Sehän käy juohevasti siinä vuokrasopimuksen uusimisen kanssa tai ihan muuten vain peijaisissa tai kohdatessa. Eihän vanhempi mo enää välttämättä pääse metsässäänkään liikkumaan. Sama tilannehan on etämetsänomistajien suhteen. Mutta toki varsinaisia velvoitteita ei pidä kaataa metsästäjänkään niskaan. Vuokrasopimukseen voi sellaisenkin ehdon kyllä merkata. Aktiivinren mo voi kysellä, että mitä siellä metsässä näkyy.

    Monet ovat myös vastaan hirvenhaukkukokeita. Haukkukoe on kyllä sellainen tilanne, jossa päivän mittaan tulee ko alue aika tutuksi ja siinä kokeen seuraamisen ohella näkee, että minkälaista metsää alueella on. Kiitettävään suoritukseen vaaditaan min. 5 km:n karkotukset ja kolme kertaa on käytävä hirven luona. Monesti karkotuksista voi kertyä kymmeniä kilometrejä päivän mittaan, koska hirvi ei oikein tiedä kokeen sääntöjä!

    suorittava porras suorittava porras

    ”Vaikka hirviä olisi laskennoissa kuinka,herrat yläkerroksista +Luke päättävät.”

    Yksittäisen seuran kohdalla ”vaikka kuinka” saattaa pitää jonakin vuonna paikkansa , toisena taas ei . ”Yläkerroksen herrat” ja luke antavat suosituksiaan suurempien kokonaisuuksien perusteella ja niiden tietojen pohjalta , joita metsästäjien laatimista havaintokorteista/-ilmoituksista löytyy . Jos jotkut tahtomattaan tai tarkoituksella antavat viranaomaisille puutteellista tietoa tai ei ollenkaan,  ei liene ihme , että virheellisiä suosituksia annetaan niiden perusteella. Pahimpia ”pukeja” varten on tosin olemassa suodatus arviointijärjestelmässä . Vähintä , mitä metsästäjät voivat tehdä  on , että he antavat rehellisesti oikean tiedon siitä , mikä heidän metsästysalueensa tilanne on mitään lisäämättä tai pois ottamatta .

     

    ”Olen nähnyt seuroja, jotka jopa ilmoittaa kaataneensa kiintiön täyteen vaikka joku luvista on jäänytkib käyttämättä! Syynä siihen on, että seuraavalle syksylle saataisiin enemmän kaatolupia.”

     

    Tässäkin kohtaa viittaan edelliseen kommenttiini . Voi olla , että Lukessa juoni on paljastunut  ympäröiviltä alueelta saadun tiedon perusteella ja onkin johtanut ojasta allikkoon . Pikkuisen epäilen kuitenkin sitä , että seurue maksaa pyyntilupia ilman välitöntä vastiketta  eli eli kaadettua hirvieläintä pelkästään saadakseen seuraavana vuonna enemmän pyyntilupia. Oma tuntumani on , että pyyntilupia jätetään joskus käyttämättä sen vuoksi , että ne olisi suositusten perusteella käytettävä joko vasoihin tai naarashirviin . Jotkut seurat jättävät haastavammat metsästettävät (=naarat ja vasat) viimeiseksi ja ne jäävät jatkamaan elämänsä , kun jahti-into lopahtaa kesken tai  kun varmistellan , että tulevana syksynäkin on mitä metsästää .

    Aika usein törmään väitteeseen , että pyyntilupia ei myönnetä tarpeeksi. Kehottaisin jokaista näin tuntevaa tutustumaan omaa aluettaan koskeviin Luken ja alueen riistaneuvoston suosituksiin ja vertaamaan ,hakeeko paikallien metsästysseura edes sitä määrää lupia , mitä suositellaan tai olisi maksimissaan mahdollista . Tietoa löytyy ”Riistahavainnot.fi/ajankohtaista” sivustolta. Ainakin tulevalle jahtikaudelle on lisätty mahdollisuuksia . On sitten eri asia  osataanko tai halutaanko niitä käyttää .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://www.mhy.fi/keski-suomi/uutinen/metsastajat-vetoavat-salli-metsastys-maillasi

    K-S riistaneuvosto vetoaa maanomistajiin, että maanvuokrasopimusten kattavuus olisi mahdollisimman suuri, jotta hirven, villisian ja suurpetojen metsästys olisi helpompi järjestää. Muuten olen tästä täysin samaa mieltä, mutta vetoomuksen loppulauseesta en:

    Kun metsästysseuran tai -seurueen aktiivi tarjoaa maanomistajalle metsästysvuokrasopimusta allekirjoitettavaksi, Keski-Suomen alueellinen riistaneuvosto suosittaa, että ympyröidään kohta ”koskee kaikkea metsästystä”.

    Kaikki liiaksi yleistyneet sorkkaeläimet (metsäkauris, valkohäntäpeura, hirvi, villisika) kannattaa tietenkin sopimuksessa sallia. Muita lajeja oman harkinnan mukaan. Esimerkiksi metsäkanalintuja on tosi vähän ja ne runsastuisivat jos rauhoitusalueita olisi enemmän. Petojen ja kasvinsyöjien suhde on vinoutunut, joten petoja kannattaisi suosia ravintoketjun ennallistamiseksi.

    Puuki

    Täältä hävisi metsäkanalinnut kun kanahaukka ilmaantui alueelle.  Aiemmin ollut isojakin parvia koivikoissa ruokailemassa ; tänä talvena näkynyt tasan yksi teeri ja silläkin näytti olevan kiire muihin maisemiin. Kettujen ja näätien suojelu ei taitaisi auttaa asiaan mitenkään. Ahma on rauhoitettu (poronhoitoalueella taitaa olla vahinkoeläinten metsästys luvan kanssa mahdollista).

     

     

    suorittava porras suorittava porras

    Kun metsästysvuorasopimukset tehdään toistaiseksi voimassaoleviksi on viisasta laatia se koskemaan kaikkea metsästystä. Tällöin on mahdollista metsästää esim. villisikoja ilman uutta sopimuskierrosta . Kun sika sattuu kohdalle , ei ole enää aikaa tarkastella , onko metsästysoikeus sen lajin kohdalla olemassa .

    Mitä tulee pienriistaan ja kanalintuihin , seurat rauhoittavat tai rajoittavat niiden metsästystä , jos tarve vaatii . Meilläkin rauhoitettiin kanalinnut kokonaan viime syksynä ja metso on ollut rauhoitettu lähes jatkuvasti. Silloinkin , kun eräs tuohtunut marjastaja vaati tappamaan häntä marjareissulla häirinneen ukkometson . Metsästysseura ei tähän suostunut , mutta aikansa silloista riistanhoitopiiriä soitoin pommitettuaan marjastajarouva sai rhp:n lähettämään seurallemme häirikkömetsoa koskevan tappomääräyksen , jonka seurauksena metso päätyi pataan. Satojen hehtaarien salo oli liian ahdas satunnaisen marjastajan ja ukkometson yhteiselolle  : )

    Gla Gla

    Samaa mieltä AJ:n kanssa. Jos metsästysseuroissa on lisäksi jäsenyyden edellytyksenä vapaan metsästysoikeuden anto seuralle kuten erään näkemäni seuran säännöissä sanotaan, ei se edistä asioita. Itse olen määritellyt rajoitteita nimenomaan petojen osalta. Siksi teki pahaa lukea taannoin Metsälehdestä juttu aktiivisesta näädänpyytäjästä.

    En löytänyt paperista mitään estettä, miksei sopimukseni oikeuttaisi villisikojen pyyntiin, vaikkei koko asiaa ole aikanaan ajateltu.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 65)