Hirvet ovat yllättävän paikkauskollisia niin kuin nostokoukku kirjoitti. Hirvi on varmasti yksi tutkituin riistalaji ja sen elinpiiri ja ekologia on hyvin selvitetty.  Jos hirvikanta pudotetaan alle yhden / 1000 ha niin sen geneettinen perimä vaaraantuu.  Nyt tavoite kanta muualla Suomessa pyörii siinä 2 ,5 hirven /1000 ha paikkeilla niin isoa toleranssia ei enää ole.

Tuo hirviporukkaan liittyminen aiheuttaa paljon keskustelua ja osin sitä vääristellään tahallaan kuten edellä kirjoituksissa huomataan. Meillä on seurassa 90 jäsentä ja kaikilla on mahdollisuus tulla hirvijahtiin. Nykyään 16 jäsentä on käyttänyt tämän mahdollisuuden. Säännöt ovat sellaiset että kenenkään ei ole pakko osallistua vaikka hirviporukkaan lähteekin. Se niistä hankaluuksista päästä porukkaan.

Nuorempien miesten mahdollisuudet viettää viikonloput metsällä on hyvin rajalliset. Alkaa tyttöystävät vilkuilla luurilla rehvipalstoja. Ja jos nainen jättää niin metsälle ei ehdi semminkään kun alkaa uuden kahtelu.

Lähinnä tarkoitin kysyä hirven pysyviä siirtymisiä enkä vaelluksia. Jos 1 per 1000 hehtaaria on näivettymisen raja-arvo, monilla alueilla voitaisiin vielä tihentymiä purkaa. Esimerkiksi Visakallo ja jees h-valta on ollut osassa metsistään tyytymätön hirvikannan nykytilaan. Hirviä ja valkohäntäpeuroja koskevia toiveita kannattaa nyt viestiä oman alueen metsästäjille, rhy:lle tai alueelliselle riistaneuvostolle, niin terveiset menevät kevään päätöksentekoon.

Ilmeisesti hirvikantojen ero Keski-Suomen ja Etelä-Suomen välillä on huomattavasti suurempi kuin on oletettu:

Lue vielä kerran se Metsästäjä-lehden 4/-23 linkittämäsi artikkeli . Jos tapetaan tolkuttomasti hirviä useita vuosia eikä puolella naaraista ole vasoja mukanaan puhumattakaan kaksosvasoista , ei liene ihme ,että painetaan jarrua.

Kerrataan vielä ,että vuonna 2018 tapettiin Uu kakkosella 757 hirvä. Nyt kerrotaan suurena uutisena , että 360 hirven talvehtiva kanta samalla alueella on puolet liian suuri. Lentolaskenta tulisi toteuttaa ympäröivilläkin hirvitalousalueilla , jotta voitaisiin todeta ovatko ”ylimääräiset” hirvet peräisin niiltä alueilta.

Metsästäjät arvioivat hirvikannan jahdin päättyessä ja se hetki on sijoittunut kuluneella kaudella vähäisestä saaliista johtuen jo jahtikauden alkuun. Nyt on laskettu hirviä talvehtimiskaudella kuukausia myöhemmin ,jolloin muuttovoittoa on kertynyt varmasti.

Todetaan vielä ,että hirvikannan jahtikaudenaikaisen kehityksen perusteella on osuttu keskelle arn:n asettamaa tavoitehaarukkaa. Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Tähän asti on kehotettu metsästämään tehokkaammin. Nyt on tullut aika maltillistaa tahtia.