Keskustelut Metsänhoito Hirvet ja luonnontaimet

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 100)
  • Hirvet ja luonnontaimet

    Merkitty: 

    ”On myös todettu, että nimenomaan istutetut taimet maistuvat paremmin verrattuna luonnontaimiin”. Makasini 8/2017 erkoistutkija Juho Mattila. Samaa ajatusta tarjosin metsälehteen aijemmin Mutta asiaa ei julkaistu.

    Ilmeisesti asiaan sisältyy nyt tieteellistä eleganssia, kun saman asian ilmaisee erikoistutkija.

    Lieneekö muilla käytännön metsureilla vastaavia kokemuksia.

    Hyvää Uutta Vuotta!

    sa-ta

  • Anton Chigurh Anton Chigurh

    Tuossa metlan tutkimuksessa hirven talviravinnosta näkyy olleen mäntyä 67 prosenttia. Mäntyä ja koivua yhteensä 86 prosenttia.

    Loppu 14 prosenttia (jakojäännös) koostuu sitten katajasta, pihlajasta, raidasta, haavasta ja pajusta.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tuota Planterin kuvaa lukiessa pitää ottaa huomioon esim. se että 60-ja 70-luvun männyn uudistusaloissa on mukana myös ne männiköt, jotka viljeltiin silloin selville kuusen maille.

    Nykyisessä hirvikannassa pitää ottaa huomioon Luken arvioitten tahallinen vääristymä. Kun kerran susia löytyy lumijälkilaskennoissa noin nelinkertainen määrä luken arvioihin nähden, niin kuka pölöhö uskoisi sitten Luken hirviarvioihin? Niin, en minä ainakaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    kmo

    Onnistuisiko kuvan lisäys jonnekin nettiserverille ja linkitys tänne? Kunhan kokeilen..

     

    Edit; ei mene ihan niin kuin Rämsöössä

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No, Planterin kuva olikin parempi, kiitos! Tuostahan tuo hirvituhojen ryöstäytymisen syy näkyy: jäävää kantaa ei ole suhteutettu saatavilla olevaan ravintoresurssiin eli nuorten männyntaimikoiden pinta-alaan.

    Timppa

    Kannattaa muistaa, että syksyt ovat pidentyneet, minkä johdosta hirvet syövät entistä enemmän mustikan ja kanervan varpuja, joten vesojen syömiskausi vähenee.  Myös kuusen kasvatusalueilla kasvaa joskus runsaaastikin mäntyjä, joten senkään taimien määrä ei ole vähentynyt niin runsaaasti kuin viljelyala.  Tietysti myös yleinen perkauksen laiminlyönti lisää hirvien ruokavarastoa kuten myös runsaat hakkuut.

    Sen voin vielä todeta, että ainakin meidän hirviporukka uurasti tuhojen välttämiseksi kiitettävällä tavalla.  Käytettiin kaikki mahdolliset viikonloput ennen joulua.  Yksi vasa jäi siitä huolimatta ampumatta.  Kaatomäärä lisääntyi kuitenkin 10 % viimevuotisesta.

    harrastelija harrastelija

    Aika selkeästi voidaan todeta hirvien kesä- ja talvilaitumet. Kesälaitumet ovat vasomisalueita ja männyn taimet säilyvät aika hyvin. Talvilaitumille hirvet pyrkivät laumautumaan ja silloin kelpaa männyn havut. Ainakin omilla metsästysmailla on tämä jako selvästi havaittavissa. Pidin riistakmeraa kesälaidun alueella ja vieressä säilyi mainiosti männyn kylvötaimikko. Taimikko harvennettiin 4-5 metrisenä ja siitä kehkeytyy kunnon männikkö.

    Jostakin syystä – ravinto, maasto, lumen syvyys…- aiheuttaa hirvien laumautumisen talvialueelle. Entisen kotikunnan yhteismetsäalue sattui olemaan sellainen (ei Kuusamon ym). Talvilaskennassa 1980-90 tienoilla lentokoneesta laskettiin vuopsittain 70-80 hirven lauma. Sielläkään ei kyllä männyn taimet säilyneet.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Myös sellainen muutos on havaittavissa että hirvi syö mäntyä myös kesällä, näin ei aiemmin ollut, vaikka kanta oli ajoittain runsaskin.

    Kesä ja talvilaidun vaelluksen lisksi on myös alueita joissa on hirviä sekä kesällä että talvella. Päätilani ei ole vielä selkeästi talvilaidun aluetta. Hirviä vaeltaa läpi, leutoina talvina jäävät siihen talvehtimaan.

    Joskus 70-luvulla alueella oli lauma, joka ei liikkunut koskaan mihinkään asemapaikaltaan, kunnes joutuivat hirvimiesten peräkärryyn. Nykyisin en tiedä että olisi tälläisiä paikkahirviä alueella, mutta hirviä on kuitenkin kaikkina vuodenaikoina näkynyt.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tolopainen

    Nykyisin isot metsästysseurat rakentavat satojen tuhansien teurastushalleja, hankkeisiin saa valtiolta ja EU:lta rahaa eli hirvenmetsästyksestä on tullut tuettu elinkeino. Miten tähän sopisi hirvikannan vähentäminen, sehän olisi perin ristiriitaista.

    jees h-valta

    Aivan yhtä ristiriitaista on se että se karjan kasvatus hoidetaan toisten omistamilla mailla. Ennenvanhaan sentään ostettiin itse peltotilkut joissa karja lairunsi. Eu ei käsitä metsästyksestä mitään vaan rinnastaa sen luonnosuojelun kylkiäislajiksi ja siksi sitä auvoisesti tuetaan. Lähinnä se miellekuva on tullut MTK:n syöttämästä riistan ruokinnan mainostamisesta Brysselissä.

    Visakallo Visakallo

    Jos karjanomistajan eläin karkaa tielle aiheuttaen onnettomuuden, omistajalla on ehdoton ja ankara vastuu tapahtuneesta. Valtio on sen sijaan pessyt kokonaan kätensä karjansa aiheuttamista liikennevahingoista. Sama linja on jo lähes toteutunut myös metsävahinkojen osalta.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 100)