Keskustelut Harrastukset ”Hirvi muuttaa pohjoiseen”, lämpöstressikö ajaa?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)
  • ”Hirvi muuttaa pohjoiseen”, lämpöstressikö ajaa?

    Karjalainen 24.11.2012
    Uutisen ”lämpö laihduttaa hirvenvasoja” yhteydessä olevan väliotsikon alla on metlan tutkijan Juho Mutalan selostus tuoreen tutkimuksen tuloksista, jonka mukaan ”hirvet hakeutuvat pohjoiseen”.

    Tutkijan mukaan ”nykyistä lämpimämmät kesät voivat aiheuttaa hirville lämpöstressiä, jonka seurauksena hirvikantojen painopiste siirtynee vähitellen pohjoisemmaksi”.
    ”- Lämpöstressin vaikutuksista hirviin on kuitenkin toistaiseksi ristiriitaisia tuloksia, Matala huomauttaa tutkimusohjelman loppuraportissa.”

    ”Myös kauriit siirtyvät pohjoiseen.”
    ”- Ilmastomuutoksen vaikutus hirvieläimiin on talvien lauhtumisesta, lumipeitteen ohentumisesta ja lumisen ajan lyhenemisestä johtuva kauriiden leviäminen pohjoisemmaksi sellaisille alueille, jolta löytyy niille sopivia maisemia, Matala tietää.”

    ”- Hirvituhot ovat pahimmat talvina, jolloin lumipeite tulee aikaisin ja on runsas. Tällöin hirvet kokoontuvat pienille talvielinpiireille, jolloin pienikin hirvikanta aiheuttaa suuria paikallisia vahinkoja.”

    – Kyllä tuntuu tutkimusohjelma hirvi/ilmaston lämpeneminen ylhäältä päin määrätyltä ja siten väkisin tehdyltä. Olisi varmasti ollut paljon tärkeämpää tutkittavaa hirveenkin liittyen, esim. hirvieläinten aiheuttamien taimikkovahinkojen yhteiskunnalliset kustannukset.

    – On varmaan tutkijoiden moraali joutunut melkoiselle koetukselle johtopäätöksiä tehdessään ja tutkimustuloksista uutisoidessaan.

  • 6 m3

    Kyllä se Iron vakavaksi vetää jos kääpiöityneet kisurat alkaa tänne vaeltamaan.
    Ajattelen tulevaisuutta lapsieni kannalta. No jospa tämä nykyinen petokanta pitää asioista huolen.
    Niinhän on käynyt metsäpeuran muutonkin suhteen, etenkin vasatuottoa ajatellen.

    Aukusti

    Ruuan puute ajoi aikoinaan hirviä pohjoiseen. Kun taimikkotuhoja tarkasteltiin muutamien vuosien ajalta, niistä nähtiin selvästi miten hirvet lisääntyivät ja osa hirvistä siirtyi pohjpiseen, missä tilaa oli ja männyntaimet yleensä ilman hirvivahinkoja. Vuosi vuodelta vahinkoalue siirtyi yhä ylemmäs.

    Tarkastelujakson lähtökohtana Simon seudn alue. Kun vahinkojen siirtymistä seurattiin, ennustettiin tulevan talven vahinkoaluetta ja se pitikin suurinpiirtein paikkansa.

    Tätä epävirallista ”tutkimusta” esitteltiin paikallisen MHY;n metsäpäivien yhteydessä jo viime vuosituhannen puolella.

    Omilla tiluksillani ensimmäiset taimikot saivat kasvaa hirviltä rauhassa, mutta sitten kun hirviarmeija aikoinaan vyöryi etelän puolelta, niin vahinkoja alkoi ilmetä.

    Liian suureksi kasvanut hirvikanta oli mielestäni syynä hirvien siirtymiseen uusille alueille. Ja metsästäjät olivat siinä hyvänä apuna kun alkoivat säästää naaraita, että lihaa riittäisi yhä enemmän seuraavaksi vuodeksi.

    mehänpoika

    Aukusti on varmasti oikeassa. Onhan häneltä omakohtaista kokemusta jo viime vuosituhannen puolelta alkaen.

    Ilmeisesti metla on pantu tutkimaan samaa asiaa ehdolla, että tutkimuksen tulos on joku muu kuin ylisuureksi paisutettu hirvikanta. Muutenhan tutkimuksen tulos tekisi tyhjäksi heidän määrätietoisen pyrkimyksensä, joka on hirvikantojen lisääminen entisestään. Siispä syynä hirvien siirtymiseen piti keksiä ilmaston lämpenemisestä ja sen aiheuttamasta lämpötressistä. Sitä ainakaan ei pystyisi kukaan ulkopuolinen kumoamaan.

    Myös Aukustin kokemukset ja epäviralliset ”tutkimukset” puoltavat hirvien siirtymistä ravinnon jäljestä kohti pohjoista. Kun useita vuosikymmeniä ylitiheinä pidetty hirvikanta on aiheuttanut metsänuudistamisten siirtymisen kuusta suosivaan suuntaan. on hirvien luontainen talviravinto, männyn havu, jatkuvasti vähentynyt. Pohjoisempaa on helpommin löytynyt vähemmän koluttuja männyntaimikoita, vaikka lumitilanne olisi ollut epäedullinen.

    MMM:n määrittämät tavoitetiheydet ovat jo alkuaan määritetty liian suuriksi. Niillä tiheyksillä hirvien talviravinnon niukkuus un jatkuvasti aiheuttanut männyntaimikoissa laajoja taimikkovahinkoja. Nyt tutkimusten voimalla pyritään osoittamaan muuta syytä hirvien vyörymiseen pohjoista kohti. Säätämällä hirvenmetsästys vapaaksi pyyntiluvista, voisi hirvitutkimuksetkin lopettaa vetoamalla vaikka valtion rahapulaan.

    Aukusti

    Toistan jo aikaisemmin esittämäni ajatuksen: Annettakoon maanomistajille oikeus ampua yksi hirvi omilta tiluksiltaan kuten kerrotaan Ruotsissa tehtävän.

    Uskon, että se houkuttelisi maanomistajaa vähentämään taimikkonsa tuhojan. Ja maanomistaja, jonka mailla hirvet kasvatetaan, saisi siitä korvauksen.

    Nythän hirviporukka voi yksipuolisella päätöksellä jopa jättää vaikka lupaamansa lihakorvauksenkin antamatta.

    Vuokrasopimuksetko katkolle?

    Metsuri motokuski

    Ei muuta kuin Aukusti hirviporukkaan mukaan niin ei tarvitse odottaa valmista ja saat ampua vaikka kaikki hirvet mailtasi.

    mehänpoika

    Jos nuo MMM:n jästipäät saisi jollain konstilla luopumaan hirven pyyntilupakäytännöstä. Sitten voisi metsästystaitoinen metsänomista ampua mailtaan vaikka useamman hirven vuodessa.

    Parempi kuitenkin olisi jos hirvivahingot ja hirvipolitiikan aiheuttama ohjaus metsätalouteen sekä metsäpolitiikkaan saataisiin loppumaan.

    Aukusti

    Ennen Aukusti luopuu maittensa lahjoittamisesta hirvenmetsästykseen kuin lähtee itse eripuraiseen porukkaan mukaan.

    Ei liene liikaa toivottu luvattua lihapakettia vuosittain, koska sellaisesta oli sopimus.

    Sitäpaitsi maanomistajana Aukusti on omilla rahoillaan rakennuttanut mm muutamia kilometrejä metsäteitä hirvenmetsästäjienkin käyttöön. Myöskin hirvitornien rakentamiseen ja ampumasektoreitten hakkuuseen hän on osallistunut.

    Positiivisena asiana Aukusti on kokenut vuosittaisten taimikontuholaisten kaadot maillaan.

    jees h-valta

    Kannatan Aukustin suht helposti toteutettavaa ajatusta maanomistajan oikeudesta omaan lupaan kaataa mailtaan hirviä.
    Tuo ei luulisi olevan kohtuuton vaade näin hirvirunsaassa valtakunnassa. Kaikille pitäisi riittää. Voisin vielä itsekkin innostua kytikselle ainakin H-vallan tiluksilla. Voisi vaikka purkaa aitojakin pois että luonais helpommin. Ei siihen yhtä miestä enempää tarvita kun liipaisinta painetaan. Saahan sen ruhon noutoon sitten apujoukkoja.
    Ja jos ei niin sitten jää susille. Sekään mielestäni ei olisi vielä järisyttävä synti. Aika nopeasti katoaa luonnossa liha parempiin suihin.

    Metsuri motokuski

    Sinä olet Aukusti hieno mies ja erittäin avulias. Sinunlaisia miehiä ne hirviporukat tarvitsevat jotta se eripura katoaa ja taas jokainen tuntee kuuluvansa joukkoon. Toivottavasti aikasi riittää jahtitouhuin. Sillä se on koko syksyn ilo ainakin viikonloppuisin.

    Timppa

    Tapasin pari vuotta sitten espoolaisen kaverin, joka kävi hirvimetsällä Tervolassa, siis Rovaniemen eteläpuolella. Hän väitti, että talveksi sinne vaeltaa Simon hirvet. Mikä lienee totuus? Siellä on joka tapauksessa runsaasti nuoria tiheitä metsiä, joista hirven metsästys on tosi vaativaa puuhaa. Välillä on jokia, joiden yli hirvet menevät, mutta mies eikä koirakaan pääse. Porukka on jakautunut yksiköiksi, joissa on koira, sen ohjaaja, yksi passimies ja sitten autokuski. Hirvien siirtymiset ajossa ovat yleensä luokkaa 20 km.

    Suosittelen tuollaista jahtia näille valittelijoille, joiden mielestä hirvimiehet eivät tee mitään muuta kuin paistavat makkaraa ja leikkivät metsänomistajien kustannuksella. Selvyyden vuoksi kyllä totean, että meikäläisen porukan mailla metsästys on hyvän tiestön ja vuosikymmenien aikana pystytettyjen metsästystornien ansiosta helppoa. Voi silti mennä muutama viikonloppu ilman saalista vaikka hirviä on runsaasti.

    En kyllä usko, että mahdollinen siirtyminen pohjoiseen johtuu lämmöstä. Kyse on epäilemättä ruokatilanteesta, joka riippuu taas aiemmin hakattujen aukkojen tilanteesta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)