Keskustelut Harrastukset Hirviä esitetään rauhoitettaviksi

Tämä aihe sisältää 27 vastausta, 13 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Pähkäilijä 7 vuotta, 2 kuukautta sitten.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 27)
  • Hirviä esitetään rauhoitettaviksi

    Riistanhoitoyhdistykset entisen Oulun läänin alueella esittävät roimia supistuksia hirvenkaatolupiin.

    Muun muassa Pudasjärven riistanhoitoyhdistys on puoltanut lupaa 900 hirven kaatoon. Viime syksynä lupia alueella oli lähes 1 400. Kuusamossa yhdistys puoltaa kaatolupia reilulle 700 hirvelle, kun viime vuonna määrä oli yli 900.

    Siikajokilaaksossa kaatolupia oli viime vuonna lähes 550. Nyt yhdistys puoltaa lupaa alle 180 hirven kaatamiseen.

    – Viimeistään vuoden kuluttua Siikajokilaaksossa hirvenmetsästys pitäisi rauhoittaa kokonaan, sanoo Siikajokilaakson riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Rankinen.

    Siikajokilaakson hirvenkaatotilastot kertovat tylyä tarinaa. Huippuvuonna 2003 alueella kaadettiin 622 aikuista ja saman verran vasoja. Viime syksynä aikuisia hirviä kaatui 233 ja vasoja 243.

    Tänä keväänä Siikajokilaakson riistaväki anoi yli 300 kaatolupaa, mutta yhdistys puoltaa vain 177 lupaa.

    – Näyttää siltä, että syksyllä jahdin päätyttyä metsästäjät toteavat, että hirviä on vähän. Mutta kun tullaan huhtikuuhun, niitä näyttäisi olevan taas paljon, Rankinen päivittelee.

    Riistakeskus tekee päätöksen hirvilupien määrästä heinäkuussa.

    Ensio Karjalainen Yle Oulu

  • Puun takaa

    Kyllähän kokonaisuuden hallinta on karannut pahasti käsistä, jos hirviä pitää susien ruoaksi lisätä. Eiköhän molempien määrän pienentäminen ampumalla ole kaikkien kannalta järkevin ratkaisu.

    suorittava porras suorittava porras

    Suuri vasatuotto on historiaa. Tehokkainta hirvien lisääntyminen on suhteella kaksi naarasta yhtä sonnia kohden. Jos suhde on 4/ 1 , vasatuotto laskee merkittävästi. Kaikki naaraat eivät tavoita ”kumppania” sopivaan aikaan , josta on seurauksena tiinehtimättömyyttä ja jälkikiiman tuloksena syntyneitä heiveröisiä vasoja . Nämä myöhemmin syntyneet vasat eivät välttämättä kestä talven rasituksia . Usein syntyy vain yksi vasa kahden asemasta.

    On harmillista , että hirvikantaa vähennettiin hätäillen . Nyt joudutaan painamaan jarrua , kun kannan rakenne on pahasti vinoutunut.

    mehänpoika

    Hirvipolitiikan tekijöiltä tuntuu olevan täysin unohduksissa metsänhoidon ja liikenneturvallisuuden tärkeys hirvikannan määrään ja rakenteeseen verrattuna. Hirvitalous kokonaisuudessaan on pelkkä kustannuerä yhteiskunnalle. Jahtikulutkin ovat paljon hirvenlihan laskennallista arvoa korkeammat.

    Jarrujen polkeminen hirvilupien määrässä on edesvaastuutonta. Aivan kuin haluttaisiin enemmän kuolemia ja loukkaantumisia aiheuttavia hirvikolareita. Hirviporukoiden saattaminen vastuuseen kaikista hirvien aiheuttamista vahingoista voisi lisätä järkeä hirvipolitiikkaan.

    suorittava porras suorittava porras

    noista kolareista….. Auto kohtasi hirvieläimen vuonna 2011 4006 kertaa . Hirvien osuus oli 1195 , valkohäntäpeurojen ja kauriiden 2811 kohtaamista. Vertailun vuoksi poron kanssa kolaroitiin yli 4624 kertaa !

    Lisääntynyt petokanta ja hirvien stressi , on lisännyt hirvien liikkuvuutta ja samalla ruokahaluja. Suhtessa huomattavasti pienempi kanta aiheuttaa enemmän onnettomuuksia ja vahinkoja , verrattuna siihen , mitä tiheämmän hirvikannan ja pienemmän petokannan aikana tapahtui.

    mehänpoika

    Kylläpä ”suorittava porras” jaksaa selitellä!

    jees h-valta

    Joka muistaa vanhan palstan ajoilta kummastelin silloin hirvikannan ”vinksahdusta” tuollaisiin keskenkasvuisiin rääppiin ja sonnien katoamista kummastelin. Nyt eilisen uutisissa asia todennettiin ja ampumaohjeet meni syksylle uusiksi. Vain lehmiä ja vasoja kuuluu suositus.En tiedä kuinka sitova tämä sitten on.
    Kumman pöljää tuo touhu metsästäjiltä kyllä on kun se trofeen metsästys on tärkeintä. Tuntuu juuri siltä että lihasta viis ja luut kasaan. Tai ainakin maskuliinisesti seinälle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos aiheellisesta tarkennuksesta kolaritilaston suhteen. Miten pärjäisimmekään ilman Tilastoja?

    Olisiko syytä harventaa myös sitä etelän muiden hirvieläinten kantaa? Kauriille kelpaavat kuusetkin ravinnoksi. Pohjoisessa tuli kesäkuussa todettua, että ainakin keväällä porot pakkautuvat teiden varsille (laiduntamaan?) jolloin kolari tapahtuu helposti. Muutenkin poroja on liikaa suhteessa metsätalouden kantokykyyn.

    Jos lasketaan yhteen KAIKKI hirvieläinten (sorkkaeläinten) haitat, on selviö että niiden kantojen säätelyssä olisi parantamisen varaa: hirvikärpästen aiheuttama virkistyskäytön estyminen, sorkkaeläinkolarit, taimikkotuhot ja metsänuudistamisen vinoutumat.

    jees h-valta

    Niin kuin Anneli J. totesi näin kyllä mutta eilisen uutistenkin jälkeen jäi taas ikävä sivumaku kun ei oltu muusta huolissaan kuin hirvikannan elinvoimaisuudesta. Kaikki muu taas unohtui.
    Jotenkin tuntuu kun metsäneläimistä jotain uutisoidaan niin ”asiantuntijatahona” elvistelee aina riistahallinnon joku ”päällikkö”.
    Eilisen Maaseudun Tulevaisuuden yleisönosastossa totesikin joku aiheellisesti porojen joukkokuolemastakin ettei niitä kyllä siellä maanomistajan pellolla olisi kuulunut ollakkaan.
    Seikka jota ei muissa uutisoinneissa mainittu ollenkaan.
    Kuka korvaa maa-ja metsätlouden jatkuvat tappiot?

    kisi

    Vähän hämmästyin, kun satuin eilen TV:n ääreen iltauutisille. Tosiaankin siellä oltiin huolissaan Suomen hupenevasta hirvikannasta! Jotenkin minulle on muodostunut ihan toisenlainen kuva hirven populaatiokoosta maamme rajojen sisällä. Siis niitähän näkee tai ainakin niiden jälkiä ja jätöksiä päivittäin. Ei ole sukupuuttoa näköpiirissä.

    Kerron pienen iltaepisodin viime viikolta. Nuokuin pelkääjän paikalla auton etupenkillä, vauhtia oli sallitut sata kilometriä tunnissa. Yhtäkkiä havahduin, kun oikealta harvasta metsästä juoksi nuori hirvi hurjaa vauhtia kohti. Nopea jarrutus (kameralaukku tippui takapenkiltä lattialle), pitkäsäärinen eläin syöksyi tielle ja lähti ylittämään sitä. Samaan aikaan takaa ilmestyi vasemmalle puolellemme OHITTAVA AUTO (!), josta ei ilmeisesti oltu huomattu koko hirveä. Törmäys näytti väistämättömältä! Ohittava auto jatkoi menoaan ”herran hallussa” ja – mitäs teki hirvi, se havaitsi kai silmänurkastaan lähestyvän vaaran, ja teki viehkeän väistöliikkeen vaihtaen suuntaansa salamannopeasti muutaman askeleen ajaksi tien suuntaiseksi. Auto ohitti hirven vasemmalta puolelta sen kylkeä vain hipaisten ja palasi takaisin omalle kaistalleen. Hirvi kampesi itsensä vasemmalle ojan yli metsään ja luulen, että venähdytti lonkkansa. Kaikki tämä tapahtui lähes silmänräpäyksessä noin kymmenen metrin päässä meistä. Nähtävästi se ylinopeutta ajanut sokea ääliö sai kunnon opetuksen, mikäli sitten huomasi koko tapausta!

    Gla Gla

    Ylen sivuilla hyvä kuva Suomen hirvikannasta:

    http://yle.fi/uutiset/suomessa_on_kaadettu_liikaa_uroshirvia/6221328

    Ja taas, poistakaa välilyönnit linkistä, niin se toimii.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 27)