Hirvieläimet, juurikääpä ja ilmastonmuutos

Tämä aihe sisältää 69 vastausta, 10 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 11 vuotta, 9 kuukautta sitten A.Jalkanen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 69)

1 2 3 … 5 6 7

Hirvieläimet, juurikääpä ja ilmastonmuutos

Lähetetty: 3.11.2012, 10:52

Terveisiä Metsätieteen päiviltä. Teemana oli metsät ja ilmastonmuutos. Metlan Michael Müller kertoi tuloksia tutkimuksista joiden mukaan juurikääpää aiheuttavat sienet hyötyvät todennäköisesti ilmastonmuutoksesta. Roudaton korjuuaika eli tartunta-aika pitenee, sienen kasvukausi pitenee, korjuuvauriot lisääntyvät, sienet leviävät pohjoiseen. Itiölevintäisenä juurikääpä leviää tehokkaasti ilmavirtojen mukana.

Viesti käytännön metsätaloudelle olisi, että juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä on ulotettava pohjoisemmaksi. Lisäksi torjuntaan ja metsänuudistamiseen olisi saatava uusia ratkaisuja.

Käytössä olevien puulajien kysymys ja uudistamistapakysymys ovat ratkaisua vailla, erityisesti männyn tyvitervastaudin kohdalla, kun karummilla kasvupaikoilla puulajivalikoima on rajallinen. Jos hirvieläimiä on liikaa, ei juurikääpäalueen puulajin vaihto eli istuttamalla onnistu.

Kysymys kuuluu, mitä uudistamisen vaihtoehtoja meille jää jäljelle: kylvö, luontainen uudistaminen ja jatkuva kasvatus?

Tekijä
A.Jalkanen

Teema Metsänhoito

Anton Chigurh 3.11.2012, 11:02

Taitaa olla tuo jatkuva kasvatus poissuljettu, sillä metlan hutkimukset kertovat, että:

-suurten puiden poisto aiheuttaa korjuuvaurioita

-juurikääpäriski kasvaa, kun hakkuita tehdään usein

-johtaa metsiköiden kuusettumiseen

Der Steppenwolf

Korpituvan Taneli 3.11.2012, 15:58

Mitä hirventorjuntakeinoja nämä nyt sitten ovat:
Kylvö, luontainen uudistus ja jatkuva kasvatus?
Hirven pötsi tarvitsee täytettä ja jollei istutettuja taimikoita ole niin se syö sitten sitä mitä on.

Hirven ainoa oikea torjuntakeino on lyijy. Yksi varma, mutta työläs, keino lienee aitaus.

Kyllähän hirvi on myös syyllinen jyyrikääpiin, mutta erityisesti se että on unohdettu kokonaan että metsänhakkuu pitää tehdä talvella.

Jos kasvukausi jatkuu, niin toki juurikääpäriski kasvaa. Tässä on se lohdullisuus, ettei meillä ole mitään sitovaa todistetta siitä että ilmastossa olisi tapahtumassa jonkunlainen lämpeneminen. Ilmasto on aina vaihdellut, mutta mitään säännöllisyyttä ei tiettävästi ole osoitettavissa. Hienoilla tietokoneilla lasketut ilmastokäppyrät ovat kyllä varmaan oikein lasketut. Laskennalle vain ei ole kunnollista yhtälöä mittausarvoista otettavissa, laskelman on siis perustuttava oletuksiin ja ne ovat hatusta tempaistuja. Toisilla oletuksilla tolisi toisenlaisia, tarkalleen oikeita käyriä.

Terveisin: Korpituvan Taneli

A.Jalkanen 3.11.2012, 16:24

Tässä ketjuz ei haeta hirventorjuntakeinoja, vaan uudistamisen vaihtoehtoja. Kuinka kestäväksi hirvieläimiä ja juurikääpää vastaan olette havainneet esimerkiksi lehtikuusen?

Männyn tyvitervasalueella Kaakkois-Suomessa uudistamisongelma on pahin. Jos männyn kasvupaikkaa ei voida uudistaa männylle niin miten siellä toimitaan, onko kokemuksia?

jees h-valta 3.11.2012, 17:24

Olen jo monet männyn karut mäet uudistanut hybridihaavalle ja onnistunut aivan hyvin. Se vain on aidattava hirvien takia ja se ei näytä juuri istuvan nykymetsänomistajan pirtaan. Syystä jota tiedä en. Nytkin aion sen 0,3ha:n tyvitervasalan kunnolla mätästää ja istuttaa siihen h-haavat.
Metsäkeskuksen herran mukaan kyllä h-haapa on niin kallis ettei sitä karumpaan kasvupohjaan kannata laittaa mutta jos sitä itsepäisesti laitettaisiin enemmän se halpenisikin. Sitä paitsi tuo kunnon mätästys vie sitä todella komeasti ylöspäin. Näyttöä on.

jees h-valta 3.11.2012, 17:27

Sitä vielä siitä tyvitervasalan uudistuksesta että h-haapa sopii siihen ajatuksena todella hyvin ympäröivän viisikymmenvuotiaan männikön aukon paikkuulle. Sehän on hakkuukypsä kahdenkymmenen vuoden kasvulla jolloin voidaan samalla hakkuulla kun männikkö päätehakataan myös tämä pienialainen haavikko hakata.

Korpituvan Taneli 3.11.2012, 18:05

No jos tässä ketjussa ei saa hirville lyijyä tärjota, niin sitten jää jäljelle uudistamiskeinoista vain aidattu istutus, istutettiin sitten, maan mukaan, lehtipuuta tai mäntyä.

Kun kerran kuusi ei käy, niin jäljellä ei ole hirvenkestäviä lajeja. Lehtikuusesta en tiedä omakohtaisesti, mutta eikös sekin ole hirven herkkuja?
On toki yksi kotimainen puulaji, jota hirvi ei tiettävästi syö ja puu on ainakin höylättynä hyvinkin arvokasta. Tämä puu on tervaleppä. Se vain on niin kronkeli kasvupaikkansa suhteen, että siitä ei tähän hommaan apua ole.

Jatkuvasta kasvatuksesta (lue heitteillejätöstä) ei ole konstiksi tähän ainakaan silloin kun kuusi on pois laskuista. Kyllä ne jatkuvan kasvatuksen männyn- ja koivuntaimet kelpaavat hirvelle yhtä lailla.
Kylvö ja luontainen uudistus tuottavat myös syömäkelpoisen taimikon, että se niistä.

Terveisin: Korpituvan Taneli

jees h-valta 3.11.2012, 18:37

Kun täällä H-vallassa on myös tervaleppäala niin en voi olla toteamatta että on siinäkin kerran hirvi taimivaiheessa tehnyt rumaa jälkeä. Se hirvi oli joko luonnevikainen tai vain vihkiytynyt lajitovereitaan paremmin tervalepän makuun. Se veti alueen läpi semmoisella hulluudella että se näkyi pitkään vieressä kulkevalle tielle. Muita kertoja en kyllä tiedä että sen puoleen kyllä ok.
Kasvu vanhassa peltoheitossa on ollut sanoisko tyydyttävää.
Nyt se jo näyttää pikkuhiljaa jo nuorelta lehtimetsältä.
Ollut kyllä paljon ennen kuin omat ensimmäiset haavikkoni perustin.

Korpituvan Taneli 3.11.2012, 19:03

Jees H-valta:
”….lajitovereitaan paremmin tervalepän makuun. Se veti alueen läpi semmoisella hulluudella että se näkyi pitkään vieressä kulkevalle tielle. Muita kertoja en kyllä tiedä että sen puoleen kyllä ok. ”

Söikö se myös niitä, vai tallasi vain kulkiessaan?

Tuon, että hirvi ei tervaleppää syö, olen kuullut sellaiselta henkilöltä joka itse valmistaa ja myy taimi- ja runkosuojia. Lisäksi hänellä itsellään on tervaleppäviljelmä. Hänen kokemuksensa mukaan sillä viljelmällä oli tullut hirvivahinkoja vain tallauksina.

Terveisin: Korpituvan Taneli

suorittava porras 3.11.2012, 19:37

Hirvieläimet uhkaavat enää aniharvoilla alueilla metsätalouden harjoittamista. Ihmisten välinpitämättömyys ja lyhytnäköinen ajattelu ovat todelliset ongelmat. Ilmastonmuutoskin on uhkana kyseenalainen.

Juurikääpää pelätään , ja aiheesta . Sen torjuntaan on lisätty runsasti voimavaroja ja puutavaran kesäkorjuita pyritään välttämään heikosti kantavilla maapohjilla.

Mutta mitä tekevät ”energiapuunkasvattajat”? He edistävät tietämättään juurikäävän leviämistä lisäämällä korjuukertoja metsän kiertoaikaan. Taimikot ja (liian) nuoret metsät poljetaan raiteille kesäaikaan tapahtuvan puunkorjuun yhteydessä. Raiteet syntyvät pääsaiassa siksi , että korjuu-urille ei jää riittävästi hakkuutähteitä parantamaan maan kantavuutta.
Metsurin tai maanomistajan kengänpohjat eivät aiheuta pahoja ”korjuuvaurioita” heidän kuljetellessan ja ohjaillessaan raivaussahaa sopivalla hetkellä taimikossa metsän kunnostuksen merkeissä.

Avaajan esittämiin kysymyksiin tulee suhtautua vakavasti , mutta kannattaa kuitenkin lukea perjantain Maaseudun Tulevaisuuden (02.10.1012) metsätaloutta koskeva pääkirjoitus ja päätellä tämän jälkeen asioiden tärkeysjärjestys.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/pääkirjoitukset/metsien-rästitöistä-miljoonien-vahingot-1.27117

Korpituvan Taneli 3.11.2012, 21:39

Tuo maastullin kirjoitus on pääkirjoituspalstalla, jossa perinteisesti kirjoittaa päätoimittaja.

Kysymys kuuluukin kumman asialla päätoimittaja Lauri kontro oli kirjoitusta kirjoittaessaan? Maastullin tilaajien ja taustajärjestö MTK:n asialla vaiko sittenkin Metsästäjäinliiton asialla, onhan hän sen puheenjohtaja.
Käsittämätöntä että MTK antaa tälläisen kahdella tuolilla istumisen jatkua. Lienee osoitus siitä ettei metsäjäseniä kuitenkaan niin tosissaan edes kaivata järjestöön.

Sinänsä tärkeä asia tuo taimikonhoito, mutta ajoitus sopii hiukan liian hyvin yksiin sen propakandakampanjan kanssa johon metsästäjät ovat nyt lähteneet. ”jättäkää luvat ampumatta että hirviä riittää muillekkin vuosille”.
Tuo kirjoitus osuu kampanjaan kuin naula päähän. Sen tarkoitus on kääntää huomio pois hirvien tekemistä taimikkotuhoista ja syyllistää metsänomistajat hirvivahingoista.

Eiköhän olisi jo valtiontalouden tarkastusviraston aika puuttua asiaan, muutenkin kuin lausunnolla. Nyt voisi selvästi asettaa kahden vuoden määräaika jona hirvien liikenne- ja metsätuhot on saatava kuriin tai hirvenmetsästyksen lupajärjestelmä pannaan uusiksi.

Terveisin: Korpituvan Taneli