› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvieläimet, juurikääpä ja ilmastonmuutos

Esillä 9 vastausta, 61 - 69 (kaikkiaan 69)
1 2 3 … 5 6 7

  • Hirvieläimet, juurikääpä ja ilmastonmuutos

    Sent on: 3.11.2012, 10:52

    Terveisiä Metsätieteen päiviltä. Teemana oli metsät ja ilmastonmuutos. Metlan Michael Müller kertoi tuloksia tutkimuksista joiden mukaan juurikääpää aiheuttavat sienet hyötyvät todennäköisesti ilmastonmuutoksesta. Roudaton korjuuaika eli tartunta-aika pitenee, sienen kasvukausi pitenee, korjuuvauriot lisääntyvät, sienet leviävät pohjoiseen. Itiölevintäisenä juurikääpä leviää tehokkaasti ilmavirtojen mukana.

    Viesti käytännön metsätaloudelle olisi, että juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä on ulotettava pohjoisemmaksi. Lisäksi torjuntaan ja metsänuudistamiseen olisi saatava uusia ratkaisuja.

    Käytössä olevien puulajien kysymys ja uudistamistapakysymys ovat ratkaisua vailla, erityisesti männyn tyvitervastaudin kohdalla, kun karummilla kasvupaikoilla puulajivalikoima on rajallinen. Jos hirvieläimiä on liikaa, ei juurikääpäalueen puulajin vaihto eli istuttamalla onnistu.

    Kysymys kuuluu, mitä uudistamisen vaihtoehtoja meille jää jäljelle: kylvö, luontainen uudistaminen ja jatkuva kasvatus?

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 12.11.2012, 12:51

    Metsänomistajan tehtäväksi tietysti jää tarjota konemiehelle pitkäaikainen työllistävä savotta eli kasvattaa hehtaarille puita mahdollisimman paljon valinnanvaraa hyvien ykslöiden saamiseksi e-hakkuun jälkeen kasvamaan vielä kotvaiseksi ennen varsinaisia harvennuksia. Tuskin niitä nyt ensialkuun kuitenkaan paljon yli neljäntuhannen hehtaarille kannattaa yrittää. Konemiesten pitää antaa kehittyä kasvatuskykyjemme mukaan.

    suorittava porras suorittava porras 12.11.2012, 13:59

    Sitä sorminäppäryyttä on kyllä hiottu jo tähänkin asti. Ylispuiden poistamiset ja energiahakkuut ovat sopivaa harjoitusta kyseisiin hommiin. Metsänomistajilla tosin voi olla opettelemista siinä , että energiahakkuilta ja jatkuvan kasvatuksen kohteilta kantoraha tulee jäämään selvästi nykyistä alhaisemmaksi. Haastavilla kohteilla tarvitaan kovemman luokan ammattilaiset ja välineet. Sillä on oma hintanasa ja se näkyy kantohinnoissa.

    Vai ,että koneenkuljettajan taidoista on sekin kiinni , jos metsänomistaja ei hallitse omaa tehtäväänsä? Ilmeisesti on edessä vielä taikurikoulukin…..

    Anton Chigurh Anton Chigurh 2.1.2013, 11:36

    Tuorein tietouskin näkyy kertovan, että haapa on kestävin juurikäävän suhteen.

    Kyllä muutama sorkkaeläinlaiduntajien peesari tulee vielä narskuttamaan hampaitaan. Voimakkaasti lisääntyneet kuusenkirjanpainajatuhot ovat pölkkypäille viimeinen varoitus tolkuttomasta kuusettamisesta.

    Gla Gla 2.1.2013, 21:33

    Paljonko sinulla Anton on haavan osuus kasvatusmetsissäsi?

    jees h-valta 11.2.2013, 08:24

    Jep.Kantoja ja kantoja pitäisi käsitellä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.2.2013, 09:15

    Tutkittua tietoa aiheesta kirjoittavat Metlan tutkijat Müller, Piri ja Hantula:

    http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff12/ff124312.pdf

    Artikkelissa kerrotaan mm. kantojen nostoon liittyvistä kääpien leviämisriskeistä. Kantojen nostoalueilla (kuin myös havupuun energiahakkuissa) pitäisi muistaa käsitellä jäävät kannot torjunta-aineella. Kannot tulisi varastoida niin että kasat kuivuvat alas asti ja kuljettaa siten ettei niistä leviäisi itiöitä metsään. Tien varrella sijaitseva alue on otollisin, koska silloin metsäkuljetus jää lyhyeksi.

    Lisäksi:

    ”Merkittävä este lehtipuukierron käytölle juurikäävän torjumiseksi on hirvieläinten aiheuttama uudistamisen riski. Juurikäävän torjunnan kannalta hirvieläinten kantoja pitäisikin vähentää huomattavasti niillä alueilla, joilla tämä tauti on yleinen.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.2.2013, 14:14

    Ratkaisuvaihtoehtoja kivennäismaan tyvilaho- ja tyvitervasalueen uudistamiseen. Turvemaalla tyvilaho-ongelmaa ei yleensä esiinny. Joissain tapauksissa lahon voi aiheuttaa myös mesisieni tai nahakka. Lähteet: tämä keskustelu, Metsälehden Metsäkortisto, Metlan Metsätuho-opas (Metinfo) sekä ruotsalainen opas ”Skador på skogen”.

    Tyvilahoa vastaan kestävyys:
    haapa, leppä, tervaleppä, pihlaja > koivu, Abies-suvun Nordmannin kuusi ja hopeakuusi, douglaskuusi? > lehtikuusi, mänty > kuusi.

    Kuusen tyvilaho, rehevät kasvupaikat

    -Puulajin vaihto lehtipuuksi (haapa, koivu, tervaleppä, myös sekametsänä) istuttamalla sekä alueen aitaus tai hirvikarkotekäsittely. Suositeltavaa lisäksi kantojen nosto jos tie lähellä.
    -Puulajin vaihto lehtipuuksi luontaisella uudistamisella tai kylvöllä: lehtipuusekoitus jossa voi olla koivua, haapaa, pihlajaa, leppää, tervaleppää. Kasvatuksen tavoitteena joko energiapuu tai ainespuu ns. erikoispuulajeiksi. Kantojen nosto nopeuttaa tyvilahon poistumista alueelta, ja päästään haluttaessa energiapuuvaiheesta takaisin normaalikiertoaikoihin.
    -Edellisten yhdistelmä eli sekastrategia: mätästys, normaalia harvempi istutustiheys kuusi/mänty tai kuusi/koivu n. 1000 kpl/ha ja välialueille lehtipuutiheikkö. Lehtipuu poistetaan taimikonhoidoissa tai energiapuuna, pyritään harvennuskertojen minimointiin lisätartuntojen estämiseksi.

    Männyn tyvitervas, karut kasvupaikat

    -Istuttamalla kuusta/koivua/haapaa sekoitukseksi
    -Luontaisesti tai kylväen lehtipuusekoitukseksi

    Hirvieläinten kantojen rajoittaminen olisi tärkeää, jotta lehtipuuta voi uudistaa kohtuullisin kustannuksin (torjunta kallista). Metsäenergiaa ei havukohteissa tulisi kerätä kesällä ilman kantokäsittelyä. Taimikonhoitoa voi tehdä kesällä pieniläpimittaisissa havutaimikoissa. Joulukuusiviljelmän voi perustaa: Abies alba ja Abies nordmannii ovat resistenttejä meillä esiintyville lahottajasienille! (Pihtakuusen tyvilahoa ei esiinny vielä meillä, mutta sitä esiintyy Etelä-Euroopassa.)

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.2.2013, 14:18

    Torjuntaohjeisto on nyt päivitetty eli 11.11. viestiin on llistattu tuorein tietous. Käytännön kokemusta olisi hyvä saada lisää mm. hybridihaavasta ja douglaskuusesta. Tyvitervas joka vaivaa männiköitä on vielä harvinaisempi tauti mutta pahempi ongelma kuin tyvilaho, koska karuilla paikoilla ei paljon puulajivaihtoehtoja ole. Kantokäsittely on aina tehtävä kesäaikaisissa hakkuissa havupuilla Lappia etelämpänä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.2.2013, 11:34

    Jossain esitelmässä oli maininta, että turvemaat eivät ole enää vapaita tyvilahosta. Tämä on ehkä loogista: kun ojituksesta kuluu paljon aikaa, ainakin alkujaan ohutturpeinen kasvupaikka alkaa muistuttaa kangasmaata, jolloin lahottajasienen kasvuolot paranevat.

Esillä 9 vastausta, 61 - 69 (kaikkiaan 69)
1 2 3 … 5 6 7