Keskustelut Harrastukset Hirvieläintilanteen päivitystä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 75)
  • Hirvieläintilanteen päivitystä

    On kulunut kaksi kolmivuotiskautta, jolloin alueelliset riistaneuvostot ovat asettaneet hirvitiheystavoitteet 59:lle hirvitalousalueella. Hirvikannan hoitosuunnitelma on ollut voimassa saman ajan, kuusi vuotta ja sähköinen hirvitiedon keruujärjestelmä viisi vuotta. Aika tuntuu riittävältä uuden systeemin sisäänajoon, joten lienee sopiva kohta tarkastella saavutettuja tuloksia.

    Valtakunnallinen talvikantatavoite on ollut 76 000 ja määrän pitäminen 68 000 – 85 000 hirven välillä, hirvitiheyden vaihdellessa eri hirvitalousalueiden välillä.

    Luken riistahavainnot.fi sivuston hirvitietotaulukosta laskien alla olevasta kuvasta puuttuvan vuoden 2015 hirvimäärä on 105 000. Tämän vuoden (2020) arvio tulee maaliskuussa.

    Ensimmäisen kolmivuotiskauden (2015-2017) ajan hirvimäärä on pysytellyt. 102 000 – 105 000 haarukassa.

    Toisen kolmivuotiskauden (2018-2020) osalta ei ole vielä tarkkoja määriä saatavissa, mitään merkittävää muutosta ei kuitenkaan ole tapahtunut. Oletetaan, että Luken takaisinlaskenta tarkentaa määriä ylöspäin noin 15 000, kuten edellisellä jaksolla. Reaaliaikaiset arviot ovat olleet 86 500 vuonna 2018 ja 87 200 vuonna 2019. Suurella todennäköisyydellä hirvikanta on ollut toisella kolmivuotiskaudellakin noin 100 000.

    Keväällä alueelliset riistaneuvostot asettavat tavoitteet kolmannelle kolmivuotiskaudelle ja aloitetaan syksyn pyyntilupien hakuprosessi. Sitä odotellessa kannattaisi perehtyä taustamateriaaliin ja mitä on odotettavissa. Käytettävissä olevat luvut viittaavat siihen, että maaliskuussa saamme lukea, että tavoitehaarukkaan on päästy, eli hirvimäärä on pudonnut alle 85 000:n. Todellisuus on kuitenkin erittäin suurella todennäköisyydellä toinen.

  • Planter Planter

    kannnat

    Planter Planter

    Tällaisena vihreänsävyisenä metsästäjät näkivät 2020 lehdestään hirvikantatavoitteet. Kartan väritys perustuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottamaan kevään kanta-arvioon hirven talvikannasta metsästyksen jälkeen. Arvion mukaan kanta oli 87 200 yksilöä. Kartasta voisi päätellä, että ollaan aika hyvin tavoitteissa.

    Vihreä tarkoittaa, että ollaan tavoitteessa ja keltainen, että korkeintaan 10% yli tavoitteen. Koska vertailu tehdään alueellisten riistaneuvostojen asettamiin tavoittesiin, hirvitalousalue voi olla vihreä, vaikka hirvitiheys on yli 4 /1000 ha.

    Näihin hirvitalousalueiden Luken kanta-arvioihin sekä Riistanhoitoyhdistysten verotussuunnitelmiin pohjautuviin tietoihin metsästäjät suunnittelivat seuraavan syksyn jahdin.

    Metsästäjälehti 14.5.2020

    kartta1 fin-601x1024

     

    Planter Planter

    Metsälehdessä (6/2020) maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä totesi , ettei hirvikannan tiheys saisi missään tapauksessa ylittää 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla.

    Jo aiemminkin Metsälehden uutisissa 21.3.2018 maa-ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan hirvikannan koko ei saisi ylittää 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla.

    Alla olevassa kartassa verrataan hirvitalousalueiden tilannetta ministeri Lepän asettamaan ylärajaan 3,5/1000 ha. Punertavat sävyt kartalla osoittavat hirvitaloualueet, joilla kanta on suurempi kuin ministerin asettama tavoite.

    julkaistu Metsälehdessä 14.4.2020

    hirvikantaa-345x500-1

    Planter Planter

    Seuraavassa kartassa on otettu huomioon systemaattinen virhe kanta-arvioissa. Luken suorittamassa takaisinlaskennalla korjatussa arviossa on huomattu, että viime vuosina reaaliaikainen (kahdessa edellisessä kartassa esitetty) kanta-arvio on ollut aina aliarvio.

    Alla olevassa kartassa on käytetty kanta-arviohaarukan ylärajaa, joka on osoittautunut paremmin paikkansa pitäväksi arvioksi. Kartan väri muuttuu punasävyiseksi.

    Julkaistu Metsälehdessä 10.10.2019

    kantatavoite

    Planter Planter

    Yhteenveto kartoista

    Metsästäjät ja riistahallinto elävät vihreän, reaaliaikaisen kartan mukaan. Viimeisen kuuden vuoden ajan sen mukaan hirvien talvikanta on ollut haarukassa 85 000-90 000. Verotussuunnittelua tehtäessä ja lupia myönnettäessä oletus hirvikannasta on ollut tämä. Metsästäjät ovat anoneet ja riistahallinto myöntänyt lupia sen mukaan.

    Todellinen kanta on kuitenkin myöhemmin todettu olleen punaisen kartan mukainen, jopa 105 000 (eli lähes 1/1000 ha suurempi), kun lupien anomiseen ja myöntämiseen käytetty reaaliaikainen arvio.

    Kun tämä on toistunut vuodesta toiseen, on kyseessä eräänlainen automaatti, joka pitää hirvikannan jatkuvasti 100 000 paikkeilla, vaikka uutisista luetaan ja metsästäjät käyttävät oletusta, että kanta on 85 000- 90 000. Mielikuva alhaisemmasta kannasta johtanee varovaisempaan lupien anomiseen ja käyttöön.

    Miksi sitten reaaliaikainen arvio on aina ollut aliarvio? Luken tekemässä kevään arviossa, jota käytetään seuraavan syksyn lupapäätösten pohjana, on melko suuri painoarvo metsästäjien jahdin aikaisilla päivittäisillä hirvihavainnoilla ja arviolla jäävästä hirvikannasta. Hirviseurueet kirjaavat päivittäiset havaintonsa ja kaatonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon.

    Jos metsästäjiltä saatu viimeisin tieto havainnoista on aliarvio, se tarkentuu vasta tulevaisuuden havainnoista. Kannanarvioinnissa yhdistetään useamman vuoden tietoja. Peräkkäisten vuosien kantojen täytyy olla biologisesti yhteensopivia. Kunkin vuoden kannan täytyy olla riittänyt tuottamaan seuraavien vuosien hirvisaaliit.

    Linkissä on selitetty Luken kannanarviomenetelmää. Siitä ei kuitenkaan selviä, millä painoarvolla Luken kannanarvioinnissa käytetään metsästäjien arvioita jäävästä kannasta ja toisaalta havaintoja/päivä.

    https://riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet/hirvikannanarviomenetelma

    Keskustelupalstallakin on huomannut mielikuvan, ettei yksi hirvi sinne tänne merkitsisi mitään. 1/ 1000 ha on kuitenkin kolmannes-neljännes koko Suomen hirvikannasta. Jos metsästäjille tulee ensimmäisen sivun vihreästä kartasta ja muusta metsästäjille suunnatusta informaatiosta käsitys, että hirvet saattavat vähentyä, niin sillä on ”takaraivossa” vaikutus metsästäjien arvioon. Jos pohditaan, jääkö niitä 2 vai 3 tuhannelle hehtaarille ja lähes kaikki päätyvät em syystä alempaan, on vaikutus yli 20 000 hirveä valtakunnan tasolla.

    Metsästäjien ilmoittamassa havaintoja/seuruepäivä näin suuria virheitä ei pitäisi tapahtua, koska kyse ei ole arviosta, vaan todellisista havainnoista. Havainnoissakin on tietysti epävarmuutta ja subjektiivisuutta. Siinäkin on vuosien saatossa varmasti tapahtunut muutosta.

    Luken kanta-arvio perustuu ideaan määrittää se kanta, joka alueella on täytynyt olla, jotta tunnettu saalis on mahdollinen. Jatkuvasti on takaisinlaskennalla todettu, että ilmoitettu kanta ei ole ollut riittävä tuottamaan kaadettuja hirviä. Metsästäjät siis arvioivat kantaa ”varovasti” parempi arvio saadaan myöhemmin ja luvat myönnetään aliarvion perusteella. Hirvikanta pysyy tavoiteltua korkeammalla tasolla. Oikeampi arvio tarkentuu vähitellen vuosia myöhemmin ja on laskettavissa Luken hirvitietotaulukoista riistahavainnot.fi sivustolta.

    Usein kanta-arvion virheistä metsästäjien kanssa keskustellessa tilanne ajautuu lopulta toteamukseen, että absoluuttista tietoa hirvikannan suuruudesta ei ole kenelläkään. Jos ajatellaan, että turhaa hommaa koko arviointi, tällöin voitaisiin lopettaa koko kanta-arvioon perustuva lupien myöntäminen ja jakaa lupia jollain muulla perusteella.

    Ei tarkkaa määrää tiedäkään kukaan, mutta melko luotettavia arvioita on mahdollista tehdä. Luken arviomalli, jossa lasketaan minkälainen populaatio pystyy tuottamaan saaliin antaa melko hyvän arvion, tosin muutaman vuoden viiveellä.

    Kanta pysyy vakiona, jos verotetaan tuoton verran. Nyrkkisääntönä nykyisellä kannan rakenteella (naaras/uros/vasa-suhteella) voi pitää sitä, että kanta noin 1,5 kertaistuu kevään vasonnassa.

    Muutama vuosi on menty ”reseptillä”, jossa talvikanta on keskimäärin 100 000 ja syksyisin kaadetaan keskimäärin 50 000, jolloin verotetaan tuoton verran ja kanta pysyy likimain vakiona 100 000:ssa.

    Planter Planter

    Metsästäjille suunnattu reaaliaikainen verotusennuste

    Kuvassa erään hirvitalousalueen reaaliaikainen verotusennuste, nämä ennusteet näkyvät metsästäjille, sekä Luken riistahavainnot.fi sivustolla kartat ja raportit valikossa.

    Punertavan pallurarivistön (2020) alkupisteessä, hirvitiheys on noin 5/1000 ha. Se perustuu Luken maaliskuussa hirvitalousalueelle tekemään kanta-arvioon lisättynä kevään vasonnalla. Metsästys alkaa verottaa sitä kantaa. Luke laskee kannan kehitystä perustuen omaan arvioonsa ja metsästäjiltä heidän kännyköissään olevan Omariista-sovelluksen kautta saamiinsa saalistietoihin perustuen.

    reaali

    Tavoitteena on, että jahdin loputtua pallurarivistö olisi osunut siniseen laatikkoon, joka kuvaa alueellisen riistaneuvoston hirvitalousalueelle päättämää hirvitiheystavoitetta ja kannan naaras/uros-suhde tavoitetta. Mustan kolmion paikka kuvaa Luken suositusta, keltainen kolmio riistanhoitoyhdistysten suunnitelmaa.

    Reaaliaikaisessa verotusennusteessa on se ongelma, että se perustuu edellä olleeseen vihreään karttaan, jossa ei ole takaisinlaskentakorjausta. Ainakin viiden viimeisen vuoden kanta-arvio on ollut aliarvio. Punertavan pallurarivistön alkupiste (2020) noin 5/1000 ha kohdalla on suurellla todennäköisyydellä ylempänä.

    Erityisesti, koska esimerkin hirvitalousalueella on suuri naaras/uros-suhde ja siten suuri tuottavuus. On varsin todennäköistä, alkupiste pitäisin olla vähintään noin 6/1000 ha. Tästä seuraa se, että jahti lopetetaan ennen aikojaan, koska pallurarivistön loppupiste onkin koordinaatistossa 1/1000 ha liian alhaalla. Se on saavuttanut tavoitelaatikon liian aikaisin. Sama toistuu seuraavina vuosina. Tämä on osa sitä ”automaattia”, joka estää kannan verottamisen tavoitetasolle.

    Planter Planter

    Tämän hetken tilanne

    Hirvisaaliit
    2015  44 000
    2016  50 000
    2017  56 500
    2018  58 000
    2019  52 000
    2020 49 000

    Metsälehden verkkouutiset 14.4.2020
    ”Luonnonvarakeskuksen suosituksen perusteella metsästäjien tulisi hakea syksyn (2020) jahtiin noin 41 000 hirvenkaatolupaa. Metsästyksessä tulisi kaatua miltei 54 000 hirveä eli enemmän kuin viime syksynä.”

    Hirviä kaatui kuitenkin vain 49 000. Kaadot ovat vähentyneet kahden viime vuoden aikana 58 000 -> 49 000. Tuottavuuteen vaikuttavissa tekijöissä (uros/naaras/vasa-suhde) ei ole tapahtunut mitään merkittävää muutosta. Tämän perusteella on epätodennäköistä, että hirvikanta olisi pienentynyt. On erittäin suurella todennäköisyydellä edelleen noin 100 000.

    Hirvikolarien kehitys:

    2015 1622
    2016 1808
    2017 2173
    2018 1948
    2019 2007
    2020 ?

    Kolarikehityksessä ei ole viiden vuoden periodilla havaittavissa alenevaa suuntaa, joka antaisi viitteitä alenevasta hirvikannasta. 2020 tietoja ei ole vielä. Niihin vaikuttaa alenevasti koronaepidemia. Epidemiahuiput ovat sattuneet juuri suurimpien kolarihuippujen aikaan sekä keväällä, että syksyllä, jolloin hirvien liikkuvuus on suurinta. Keväällä tieliikenne laski noin 30%. Luke käyttää myös kolarimääriä kannanarviointiin.

    Luken kevään 2020 kanta-arvio oli 87 200. Hirvet eivät erittäin suurella todennäköisyydellä ole vähentyneet. Metsästäjien syksyn jahdin hirvihavaintojen vähyydestä johtuen Luken kevään 2021 kanta-arvio tulee kuitenkin näyttämään alenevaa kantaa. Jos/kun vertailu suoritetaan kuten aiemmin edellisen vuoden takaisinlaskennalla korjattuun kantaan, voimme taas lukea uutisista huomattavasti alenneesta kannasta.

    Planter Planter

    Havainnot vähenevät, hirvet eivät

    Vuonna 2015 hirvihavaintoja valtakunnan tasolla oli 3,38 /päivä. Silloin oli vielä käytössä paperiset hirvihavaintokortit, joista Luken mukaan palautettiin vain noin 85%. Osa arvioista/havainnoista jäi siis ilmoittamatta. Jos oletetaan, että palauttamatta jääneissä korteissa olisi ollut sama määrä havaintoja kuin palautetuissa, olisi havaintoja ollut vuonna 2015 kaikkiaan noin 4/päivä. Luken hirvitietotaulukosta laskien vuoden 2015 hirvimäärä on tarkentunut silloin arvioidusta 88 000:sta, 105 000:een.

    Vuonna 2016 alkoi hirvitietojen keruu sähköisesti hirvikannan hoitosuunnitelman mukaisesti. Hirvenmetsästäjät tallentaa hirvisaaliit ja havainnot suoraan maastosta älypuhelimen Oma riista-sovelluksella. Jahtipäivän jälkeen metsästyksenjohtaja koostaa tiedot tietokoneella Oma riista palvelussa ja hyväksyy merkinnät.

    Tarkoituksena oli, että näin saadaan kaikki havainnot luotettavasti kirjattua.

    Luken riistahavainnot.fi sivuston hirviraporttien mukaan hirvihavainnot koko Suomen tasolla ovat kuitenkin vuodesta 2015 alkaen vähentyneet niin, että jokaisena vuotena on ollut vähemmän havaintoja kuin edellisenä.

    Luken takaisinlaskennan mukaan hirvimäärä oli vuonna 2015 ja 2017 sama, noin 105 000. Kuitenkin havaintojen määrä oli pudonnut 16% jos ei oteta huomioon paperisen hirvikortin virhettä, jos se otetaan huomioon pudotus oli noin 30%. Hirvet eivät ole vähentyneet, mutta havainnot vähentyvät.

    hav

    Hirvihavainnot ovat vähentyneet joka vuosi, vuoden 2020 jahdissa havaintoja tehtiin enää noin 2,27 / päivä, tarkempi arvio saadaan myöhemmin. Jos oletetaan, että hirvet olisivat vähentyneet samassa suhteessa kuin havainnot vuodesta 2015 alkaen, olisi 2020 vuoden jahdin jälkeinen kanta haarukassa 60 000-70 000.

    Kuudessa vuodessa havainnot ovat vähentyneet kuvan mukaisesti. Ei tunnu uskottavalta, että näin lyhyessä ajassa metsästystavat tai metsästäjien huomiokyky olisi muuttunut niin paljon, että hirviä havaittaisiin noin paljon vähemmän.

    Syyllinen löytynee sähköisestä hirvitiedonkeruun järjestelmästä tai sen käytöstä. Joko tapahtuu virheellistä tiedon syöttöä, tiedon korjausta tai järjestelmässä on ohjelmointivirheitä. Näyttäisi, että Luke:lle menevät havaintotiedot ovat virheellisiä. Luulisi, että viidessä vuodessa olisi opittu käyttämään järjestelmää ja mahdolliset virheet huomattu, joten todennäköisimmältä tuntuu, että tiedonkeruujärjestelmä hukkaa havaintotietoja.

    Syytä on vaikea jäljittää pidemmälle, koska metsäomistajilla, eikä tavallisilla ”rivimetsästäjillä” ole pääsyä tietoihin. Maa- ja metsätalousministeriön alainen riistakeskus on asettanut hirville huomattavasti tiukemman henkilötietosuojan, kuin saman ministeriön alainen metsäkeskus on asettanut metsänomistajille metsää.fi palvelussaan.

    Virheet tulisivat havaittua helpommin, jos mahdollisimman monella olisi pääsy tarkistamaan tietoja. Hirvien arvioidun määrän, sijainnin ja niihin liittyvien tietojen salaaminen henkilötietosuojalla perustellen on erikoinen ratkaisu. Nyt tiedot ovat hyvin rajatusti riistahallinnon henkilöstön tiedossa.

     

    Planter Planter

    Miksi salata tietoja, joissa ei ole mitään salattavaa…vai onko?

    Uudenmaan alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja, pitää tärkeänä, että perusteluja riistaneuvoton tekemistä päätöksistä ei kerrota ulkopuolisille, ainoastaan päätös ilmoitetaan.

    Riistakonsernin ”Riistan vuoksi” verkkojulkaisu 15.05.2018.

    ”Tärkeää on myös luottamus, se että käydyt keskustelut pysyvät sen pöydän ympärillä. Päätökset sitten ovat julkisia, Antell kuvaa riistaneuvoston keskustelukulttuuria.”

    Edellä olevasta saa käsityksen, ettei kokouksesta pidetä pöytäkirjaa, johon tutustumalla sidosryhmät näkisivät päätösten perustelut. Maanomistajat koetaan ulkopuolisiksi, kun määritellään heidän maillaan laiduntavan hirvikannan suuruutta.

    Uudenmaan alueellinen riistaneuvosto päättikin, että hirvitalousalueelle, jossa puheenjohtajan metsästysmaat sijaitsevat tuli hirvitiheystavoitteeksi 4,25 / 1000 ha.

    VS-alueellisen riistaneuvoton sidosryhmäkuulemisessa kaikki sidosryhmät vaativat maakunnan, jossa metsää on pinta-alasta vain noin 60%, hirvitiheystavoitteeksi 2,5 / 1000 ha. Alueellinen riistaneuvosto päätti toisin.

    Riistaneuvoston puheenjohtaja kommentoi kritiikkiä Maaseudun tulevaisuudessa 04.04.2016 näin:
    Vaatimus laskea hirvitiheys 2,5 hirveen tuhatta hehtaaria kohden koko maakunnassa on kohtuuton. Se puolittaisi pienen kannan puoleen nykyisestä.”

    Riistaneuvosto päätti korkeammista hirvitiheystavoitteista. Esimerkiksi hirvitalousalueelle, jossa puheenjohtajan metsästysmaat sijaitsevat, tuli tiheystavoitteeksi silloin 4,75 / 1000 ha.

    ****************************************

    Pohjanmaalla sidosryhmäkuulemisessa 2018 maanomistajien edustajat vaativat hirvikannan tiheydeksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2,5 ja alle.

    Sidosryhmiä kuultuaan Pohjanmaan alueellinen riistaneuvosto asetti hirvitalousalueilleen kolme vuotta voimassa olevat kannan uudet tiheys- ja rakennehaarukat. Keskipohjanmaan alueella kannan tiheys pyynnin jälkeen tulee olla enintään 3,5-4 hirveä tuhannella hehtaarilla, Suupohjassa 3,5-4.

    Liikenneturvallisuudesta vastaavalle ja huolissaan olleelle Ely-keskukselle puheenjohtajisto vastasi 23.03.2018 Ilkka Pohjalaisessa näin: ”Tienpidosta vastaavan ely-keskuksen toivoisi ottavan vakavasti riistanhoitoyhdistysten esittämät vaatimukset vaikkapa hirvivaroitusmerkeistä ja -nauhoista.”

    Maanomistajilla on kymmenjäsenisessä alueellisessa riistaneuvostossa yksi edustaja, käytännössä MTK:n mandaatilla, joka usein on myös metsästyksen harrastaja.

    Riistaneuvostojen päätösten perusteluista ei ainakaan kaikissa maakunnissa kerrota ulkopuolisille. Metsänomistajat kuuluvat ryhmään ulkopuoliset. Sama koskee hirvikannan arviointiin käytettyjä tietoja, jotka ovat riistakeskuksen hirvitietojärjestelmässä. Pääsy tietoihin on ainoastaan ylemmällä tasolla riistaorganisaatiossa olevilla. Tavalliset ”rivimetsästäjät” näkevät vain omat tietonsa.

    Esimerkiksi riistavahinkorekisteriin ei ole pääsyä, vaikka tiedoista voisi olla hyötyä metsänomistajille.

    Planter Planter

    Poliittinen ohjaus hirvikannan säätelyssä

    Poliittinen ohjaus on poliittinen valinta asetettavista tavoitteista. Niistä päättävät hallitus ja eduskunta ja toteuttavat virkamiehet. Eräpolitiikassa maa-ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo riistakeskuksen toimintaa.

    Maaseudun Tulevaisuus 13.11.2020
    Ministeri Jari Leppä:
    Metsänomistaja päättää: ”Metsäpolitiikan lähtökohta on, että metsänomistaja voi hoitaa ja käyttää metsiään omien tavoitteidensa mukaisesti ja saa siihen tukea ja neuvontaa.”

    Riistahallintolaki
    1 §
    ”Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.”

    2 §
    Suomen riistakeskuksen muut tehtävät ovat:
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen ”

    Maa- ja metsätalousministeri on julkisuudessa ilmoittanut useaan kertaan, että hirviä ei saa olla yli 3,5/1000 ha. Samaan aikaan hänen ja ministeriönsä valvoma riistakeskus, johon alueelliset riistaneuvostot kuuluvat, asettaa tavoitteita useisiin hirvitalousalueisiin yli 3,5 jopa yli 4/1000 ha.

    Poliittisen ohjauksen ja valvonnan alaisena on vähitellen jo edellisten ministerien alaisuudessa luotu metsästys- ja riistahallintolaki ja niitä täydentävät asetukset, joissa maanomistajan oikeudet vaikuttaa hirvieläinkantojen määrään on karsittu tyystin pois.

    ”Metsänomistaja ei voi hoitaa ja käyttää metsiään omien tavoitteidensa mukaisesti..” vaikka se ministerin mukaan on metsäpolitiikan lähtökohta.

    Metsänomistaja ei voi hoitaa metsiään tavoitteidensa mukaan, jos ainoa mahdollinen istutettava puulaji on kuusi.

    Ministeriössä pitäisi myöskin tehdä jotain, ei ainoastaan puhua, jotta lupaukset toteutuvat.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 75)