› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvien karkoitus?

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 216)
1 2 3 … 19 20 21 22

  • Hirvien karkoitus?

    Sent on: 28.11.2012, 12:28

    Elikkäs lähtötilanne on se että on noin 3m keskipituinen mäntytaimikko, joka on kärsinyt jo hirvituhoista. Koivut eivät vaivaa, eli päälle päässyttä koivua tai muutakaan ’vikaa’ taimikossa ei ole eikä tule olemaan. 3 vuotta sitten sain tuhokorvauksia, noin pari sataa euroa hehtaarilta, jolloin todettiin että silloisista noin 2000-2200 kpl/ha männyistä oli viottuneita (edellisen 3 vuoden aikana) noin 1000 kpl per hehtaari. Eli niistä sain korvauksia. Kuitenkin suurin osa oli jo kärsinyt aiemmin vaurioista, eli arvioiden mukaan hehtaarilla on vielä noin 600-700 kpl täysin ehjiä taimia. Paikoin on jopa noin aarin alueita joissa kasvaa ehkä 1-2 kpl kasvatuskelpoisia mäntyjä, aarilla olevat loput 1-5kpl on enemmänkin pensaita kuin puita ja sen päälle on sitten pystyyn kuivuneita kuolleita runkoja muutamia. Alta nousee kuitenkin jonkin verran koivua ja kuustakin näille paikoille täydennykseksi. Alue on kaikkiaan vajaa 9 ha, ja mielestäni vielä kuitenkin pääosin kasvatuskelpoinen jos vain saisin pysymään net hirviöt poissa alueelta vielä talven tai kaksi. Eli kertokaa mitä tehdä?

    Tekijä
    mauser
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 17.7.2015, 05:39

    Suorittava porras: ”Siltä taholta [vihreät] on muun muassa tullut esitys pohjoisen Suomen hirvikannan kasvattamiseksi . Tämä siksi , että alueelle toivotaan (hengissä säilyviä) lisää petoja , joiden pääruoaksi hirvi olisi tarkoitettu.”

    Samansuuntainen käsitys vihreiden tavoitteista on minullakin. Metsästystä pitää rajoittaa, koska eläimiä ei saa tappaa-linjalla mennään.

    Suorittava porras: ”Hirvitavoitteissa on pyritty ottamaan huomioon hirvien aiheuttamat vahingot ja riistataloudelliset hyödyt. Tavoitteet perustuvat tietoihin, joita on saatu alueellisilta hirviin liittyviltä sidosryhmiltä kuten liikenteen, metsä- ja maatalouden sekä ympäristöalan viranomaisilta ja eri järjestöiltä.”

    Kun hyötyjen ja haittojen suhdetta laskee metsästäjät, metsätalouden ja liikenteen näkökulmasta pyrkimyksenä on ainoastaan pitää huoli harrastuksen edellytyksistä. Onhan onnettomuuskehityksen suunta on ollut kolme vuotta väärä (2014 tilaston mukaan 27% kasvu 2011 verrattuna, 2015 lukuja ei ole, mutta kasvua vuoteen 2014 verrattuna tulee olemaan), eikä tänäkään syksynä asiaan millään tavalla reagoida. Asia kuitataan sillä, että 2000-luvun taitteeseen verrattuna tilanne on hyvä, eikä se siksi vaadi huomiota. Sama pätee talousmetsien tilanteeseen.

    Minusta on erittäin surullista, että henkilövahinkoihinkin johtanutta epäonnistumisen huipentumaa (2000-luvun taitteen hirvikanta) käytetään näin härskisti hyödyksi harrastuksen edunvalvonnassa varsinkin, kun valta ja vastuu eivät kulje käsi kädessä.

    Puun takaa 17.7.2015, 05:57

    Hirvimääristä tiedottaminen kertoo myös omaa kieltään siitä, mistä näkövinkkelistä tiedotus lähtee.
    Esim. nykyiseksi hirvimääräksi on kerrottu 83.000 yksilöä.
    Sehän kuitenkin tarkoittaa keväästä lähtien lähemmäs 130.000 yksilöä.
    Tähän pitää myös tulla jatkossa muutos, jotta ei syntyisi kenellekään vääriä mielikuvia.

    suorittava porras suorittava porras 17.7.2015, 13:45

    #”Kun hyötyjen ja haittojen suhdetta laskee metsästäjät, metsätalouden ja liikenteen näkökulmasta pyrkimyksenä on ainoastaan pitää huoli harrastuksen edellytyksistä. Onhan onnettomuuskehityksen suunta on ollut kolme vuotta väärä (2014 tilaston mukaan 27% kasvu 2011 verrattuna, 2015 lukuja ei ole, mutta kasvua vuoteen 2014 verrattuna tulee olemaan), eikä tänäkään syksynä asiaan millään tavalla reagoida. Asia kuitataan sillä, että 2000-luvun taitteeseen verrattuna tilanne on hyvä, eikä se siksi vaadi huomiota. Sama pätee talousmetsien tilanteeseen. ”#

    Hyödyt ja haitat on otettu huomioon hirvien tavoitekantaa määritettäessä . Ongelmana on vain eläinten hyvin epätasainen esiintyminen maassamme . Sama toimintasapluuna ei sovi molempiin ääripäihin .

    Hirvikannan voimakkaasta verotuksesta johtunut kannan vinoutuminen ja nuortuminen aiheuttaa myös omat haasteensa metsästykselle . Erityisesti nuoret , uusia asuinsijojaan etsivät yksilöt aiheuttavat suuremman kolaririskin vanhempiin eläimiin verrattuna . Lisäksi pidennetty metsästysaika ja hirviä sitkeästi jopa kymmeniä kilometrejä seuraavat koirat liikuttavat eläimiä enemmän , kun esim 90-luvun alussa . Tuolloin koiria oli vähemmän ja metsästysaika kuukautta lyhempi .

    Ratkaisut metsästyksen voimakkuudesta tehdään todellisten tietojen , ei huhujen perusteella paikkakunnalla vallitsevan tilanteen mukaan . Reagoimattomuudesta on turha syytellä . Esim. Pohjanmaan alueella pyyntilupiin on tehty roima korotus (lähes tupla edellisvuoteen verrattuna) tulevalle syksylle . Toisaalla lupamääriä pudotetaan , kun metsästettävää ei ole.

    …ja muuten löytyykö sellaista harrastajaryhmää , joka ei ajaisi jossakin määrin omaa etuaan ? : )
    Nykyistä pienempi hirvikanta lopettaisi metsästyksen monien pikkuseurojen kohdalla kokonaan . Kukas sitten homman hoitaa , kun hirvikanta muutamassa vuodessa pumpsahtaa edellä mainitusta syystä liian suureksi?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.7.2015, 14:45

    ”Hyödyt ja haitat” on punnittu riistaneuvostoissa painottaen metsästäjien toiveita, ei maanomistajien.

    Nykyisen ”alhaisen hirvikannan” aiheuttamasta metsästyshaluttomuudesta on keskusteltu täällä palstalla ennenkin. Ei nykytilanteesta suurta haittaa koitune: hirvenmetsästyksestä voi pitää välivuoden tai -vuosia. Jos metsästäjät kaikkoavat täysin, voidaan tuhoeläinten poisto hoitaa kaupallisten yritysten toimesta. Tulee kalliimmaksi – mutta säästöä tulee metsätuhojen loppumisen muodossa.

    suorittava porras suorittava porras 17.7.2015, 15:18

    #”….tuhoeläinten poisto hoitaa kaupallisten yritysten toimesta. Tulee kalliimmaksi – mutta säästöä tulee metsätuhojen loppumisen muodossa.”#

    : ) Kukahan sen leikin maksaan , kun ilmaispalvelukaan ei kelpaa ?
    Taimikonhoitokin on suurimman osan mielestä liian kallista . Ne taas tuskin makselevat mitään hirvien hävittämisestä , joiden taimikot on pidetty oikeaoppisesti kunnossa eivätkä näin ollen kärsi hirvivahingoista . Siltä suunnalta valituksia hirvivahingoista kuuluu äärettömän harvoin . Myös paljon metsiä omistavat yhtiöt ovat aivan tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen . Yksi syy tähän on , että niiden ei ole ollut tarvetta pilata taimikoitaan kemeroita odotellessaan : ) Hirvi viihtyy muiden ”tuholaisten” tapaan olosuhteissa , jossa hygienia on jollakin kohtaa pettänyt . Ylitiheä kasvusto on hirvelle sama , kun meille ihmisille uunissa hyvin haudutettu ateria .

    Ajatuksena ulkopuolisten tahojen käyttäminen hirvien hävittämiseen ei ole lainkaan uusi . Jo 1970-luvulla jotkut tahot haikailivat jopa armeijaa apuun . Tuolloin kuitenkin päädyttiin ongelma-alueilla talvimetsästyskokeiluun . Tämä kokeilu ei kuitenkaan saanut jatkoa talvijahdin epäinhimillisyyden vuoksi . Vasakeskosia synyi pitkin hankia ja emät menehtyivät komplikaatioihin.

    rööri roope 17.7.2015, 16:02

    Värtsilän saloilla oli Olli niminen hirven hävittäjä.Turha sinne oli hirvimetsälle lähteä.
    Vapaa metsästys ilman rajoituksia on paras ja halvin keino hirvien poistamiseen luonnosta.

    rööri roope 17.7.2015, 16:05

    just joo

    Puun takaa 18.7.2015, 06:39

    Täällä pohjoisessa kasvaneella hirvenlihalla olisi hyvät markkinat maailmalla.
    Ammattimetsästäjät ja halukkaat harrastajat hoitaisivat hirvikannan juuri sille tasolle kuin valtiovalta sen määräisi.
    Lihoista saisi maailmalla paremman hinnan kuin täällä kotimaassa.
    Voisimmehan me toki täälläkin syödä lounasravintolassa kotimaista hirveä sen ainaisen saksanhiven sijasta.
    Ei muuta kun markkinavoimat asialle ja tältäkin osin kauppatasetta paremmaksi!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.7.2015, 07:37

    Männyn taimikko kuuluu olla aluksi tiheä ellei sitä karsita.

    suorittava porras suorittava porras 18.7.2015, 09:10

    #”Männyn taimikko kuuluu olla aluksi tiheä ellei sitä karsita.”#

    Tästä voidaan olla samaa mieltä edellyttäen , että taimikko on lajipuhdas .Siellä on myös ”syömävaraa ” mikäli hirvi sattuu eksymään ”yhden ruokalajin ” kohteelle . Erityisesti talvehtimisalueiden tuntumassa yllä mainittu tapa saattaa tuottaa aivan kelvollisen metsän .

    Hoitamaton lehtipuusekoitus sitävastoin aiheuttaa varmasti ongelmia .
    Kasvukilpailussa jälkeen jääneet männyn taimet tulevat helposti syödyiksi ja ylispuiksi ehtineet koivut ja haavat tuhoavat loppujenkin kasvuedellytykset . Laaturunkoja on turha odotella koivujen piiskaamaksi joutuneista männyistä . Tämän olen moneen kertaan joutunut toteamaan työkseni kasvatushakkuita tehdessäni .

    Hirvien torjunta alkaa riittävän varhain tehdystä
    varhaisperkauksesta . Toimenpiteen tehoa voi lisätä tekemällä sen kaksi kertaa saman kesän aikana . Uudet versot raivataan syksyllä reilusti ennen lehtien putoamista . Tällöin hirvillekään ei jää houkutuksia(tuoreita kantovesoja) eikä uusia synny entiseen tahtiin , kun raivauskantojen voimavarat on käytetty .

    Olen muuten huomannut , että hirvet viihtyvät nykyisin myös kasvatusmetsissä . Ennakkoraivauksien tuloksena synytyneistä kannoista kasvaa mieleistä ravintoa yltäkyllin . Näin erityisesti lehtipuuvaltaisilla energiaksi korjatuilla palstoilla.

    PS.Kuinka moni on pyytänyt hirviporukkaa häätämään hirviä alueeltaan ? Esim. koiraa voi käyttää laillisesti karkotamiseen syyskuusta joulukuun loppuun välisenä aikana . Koiranohjaajat auttavat mielellään. : )

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 216)
1 2 3 … 19 20 21 22