Keskustelut Metsänhoito Hirvien tuhoamat taimikot Luken mukaan

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)
  • Hirvien tuhoamat taimikot Luken mukaan

    Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.

    ”…Hirvien aiheuttamiin viljelys- ja metsävahinkoihin alettiin kiinnittää huomiota jo 1800-luvun lopussa…

    …VMI3:ssa (1951-1953) tehtiin havaintoja hirvistä ja hirvituhoista: Suomessa varsinaiseksi tuhoalaksi mäntyvaltaisissa taimikoissa arvioitiin tuolloin 10000-15000 hehtaaria, hirvikanta oli noin 10000 hirveä…

    …Suomen hirvikanta kehittyi 1980-luvun lopun huipputasolle jatkuvasti parantuvan ravintoresurssitilanteen oloissa. Viimeisen 40-vuoden voimakkaan kannanvaihtelun luonnehtiman ajan talviravintoresurssitilanne on jatkuvasti heikentynyt. Metsävahinkojen määrä on vastaavasti jatkuvasti kasvanut…

    …Uusimmissa metsävara- ja hirviaineistoissa näkyy yhteys hirvien määrän ja metsävahinkojen välillä suhteessa talviravintoresurssiin hirvitalousaluetasolla: keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa 2,5 hehtaarin alalla vuodessa…”

     

  • Gla Gla

    Ei kannata. Mielestäni vahinkoa aiheuttava tekijä pitää poistaa. Älytöntä olisi käyttää rahaa ja aikaa vahinkoeläinten ruokkimiseen. Aidatkoon hirvet omille maille se, joka niitä haluaa ruokkia.

    metsä-masa metsä-masa

    Hirvien tihutyöt jää käytännössä metsänomistajan vahingoksi. Hirvivahinkokorvauksiinkin on tullut mieluummin tiukennuksia.

    Bumerangeja tulee siis yhä useammalle metsänomistajalle, jonka mailla valtion karja on laiduntanut, lisäksi vielä ne metsänomistajat, jotka on väsyneet hakeman korvauksia ja hoitamaan taimikoitaan.

    Osasyynsä lienee myös kiristyneestä lainsäädännöstä ja vähän sen tulkinnastakin.  ”  Miten raatilaiset on tämän kokenut ?

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Hirviähän on ähtärissä ja ranualla aitauksissa ja hyvin pärjäävät.Tarvitaan lakiin pientä hiomista, jonka jälkeen sorkkaeläinlaiduntajat (satatuhatta yksilöä) kustantavat itse laidunnettaviensa rehustuksen. Hirvet eivät tarvitse rakennuksiakaan suojakseen. Hehtaarin aitaukseen sopii helposti 50 hirveä.

    pystykorvat

    Mitättömiä nuo hirvivahingot kokonaiskuvassa mutta kenen kohdalle se sattuu niin kirpaisee sitäkin pahemmin. Omassa istutusalassani tehtiin Metsäkeskuksen toimesta katselmus tällä viikolla. 1,3 hehtaarin alalle oli  kaksi vuotta sitten (2017) istutettu männyntaimia.

    Tulos oli nyt;

    Lievästi vaurioituneet taimet 813 kpl

    Pahoin vaurioituneet taimet 827 kpl/ha

    Ehjät taimet 560 kpl.

    Vielä joulukuun puolivälin jälkeen olin ahkerasti passissa taimikon reunassa kunnes jahti päättyi. Kaikki taimet olivat silloin vielä ehjiä. Valtapituus 40 cm joten ne näkyivät tiellekin kun istutusalue oli maantien laidassa. keväällä siellä ei sitten mitään törröttänytkään. Korvaus ei tule olemaan ruhtinaallinen eli on vajaa 13 prosenttia  taimien, maanmuokkauksen ja istutuksen kustannuksesta. Pienenä syödysta taimesta ei korvausta juuri saa jos alueelle nousee  myös lyonnontaimia jotka korvaavat menetettyjä kallita istutustaimia.  Pitääköhän mahdollinen tappio ottaa luonnosta. Sehän vastaisi  suurinpiirtein yhtä kohtuullisen kokoista hirveä.

    Toisessa paikassa lähistöllä minulla oli samaan aikaan istutettua rauduskoivua ja pienempi osa mäntyä 1,5 hehtaarin alalla Ne koivut napsaistiin jo istutusta seuraavana talvena poikki ennenkuin ne saavuttivat korvaukseen vaadittavan 10 mm:n paksuuden. Sitä ohuemmat kuuluvat toipuvan napsimisesta.

    Istutustaimet kelpaavat hirvelle. Eikä se ole ihmekään, ”Jalostettujen” taimien neulasethan muistuttavat enemmän sempramännyn neulasia kuin tätä perinteistä mäntyä.  Kuka nyt sellaista kitukasvuista syötävää valitsisi kun komeampaakin on tarjolla. No nyt Tricoa kehiin niin eivät syö jatkossa ainakaan hymyssä suin.

     

    pystykorvat

    ”Kaksin verroin ojaa kaivoi Paavo” Tuli tuplat kun ensin ilmoitti häiriöstä.

    Kurki

    Voi tuon tuplan poistaa.

    Minulla nyt lähetysspainalluksen jalkeen sivu jää miettimään pitemmäksi aikaa ja sitten tulee sivulle ”APPLICATION ERROR”.

    Tosin teksti kyllä siirtyy keskustelun jatkoksi, mutta jos ehdit lähetyspainiketta painaa toisen kerran, niin tulee tuplana.

    Näin tämäkin keskustelupalsta on taas kehittynyt.

    Ola_Pallonivel

    Hirvien aiheuttamia vahinkoja ei usko, ennen ku sattuu omalle  kohdalle. 2018 istutettu männikkö on suurelta osin syöty. Tricoa laitoin, jos saisi edes osan pelastettua. Enää  en istuta mäntyä, ellei saa kohtuudella aidattua. Siementäminen lienee vielä OK, kun riittää taimia syötäväksi.

    Tolopainen

    Miksi istutatte männyntaimia, kun pitäisi kylvää, silloin niitä tulee hehtaarille yli 30000 eikä muutama tuhat syötyä tunnu missään. Eivät tosin ole niin kiinnostuneitakaan kylvömännyistä.

    Gla Gla

    Pystykorvat: ”Mitättömiä nuo hirvivahingot kokonaiskuvassa mutta kenen kohdalle se sattuu niin kirpaisee sitäkin pahemmin.”

    Olen eri mieltä mitättömyydestä. Vain, jos vahinkojen määrää mitataan korvaussummalla, on kyse kokonaiskuvassa mitättömästä asiasta. Kuitenkaan korvaussumma ei ole edes jäävuoren huippu, vaan siitä irroneen pienen palasen näkyvä osa. Suurimmat vahingot ovat muualla, vaikka niitä onkin vaikea euroiksi muuttaa. Näitä ovat mm. epätaloudellisten metsänhoitomenetelmien valinnasta johtuvat vaikutukset, juurikäävän yleistyminen, luontoarvojen heikentyminen, liikenneturvallisuus, virkistysarvojen heikentyminen jne.

     

    pystykorvat

    Älä nyt hyvä mies juurikääpää pistä hirvien syyksi. Tuskin ne sitä levittävät. Eiköhän juurikäävän yleistyminen ole ihan metsänomistajan omista valinnoista  johtuva ongelma.

    Toisekseen puupeltoja perustavat ottavat ihan tietoisen riskin, kuten otin minäkin.

    Mutta harmittaa katsella noita mökkimaisemiin metsähallituksen hiekkakankaille tekemiä isoja aukkoja joihin ei ole  muokkauksen jälkeen puolenkymmenen vuoden aikana ilmestynyt mitään vihreää. Ei edes hirvelle haukattavaa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)