Keskustelut Metsänhoito Hirvien tuhoamat taimikot Luken mukaan

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 36)
  • Hirvien tuhoamat taimikot Luken mukaan

    Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.

    ”…Hirvien aiheuttamiin viljelys- ja metsävahinkoihin alettiin kiinnittää huomiota jo 1800-luvun lopussa…

    …VMI3:ssa (1951-1953) tehtiin havaintoja hirvistä ja hirvituhoista: Suomessa varsinaiseksi tuhoalaksi mäntyvaltaisissa taimikoissa arvioitiin tuolloin 10000-15000 hehtaaria, hirvikanta oli noin 10000 hirveä…

    …Suomen hirvikanta kehittyi 1980-luvun lopun huipputasolle jatkuvasti parantuvan ravintoresurssitilanteen oloissa. Viimeisen 40-vuoden voimakkaan kannanvaihtelun luonnehtiman ajan talviravintoresurssitilanne on jatkuvasti heikentynyt. Metsävahinkojen määrä on vastaavasti jatkuvasti kasvanut…

    …Uusimmissa metsävara- ja hirviaineistoissa näkyy yhteys hirvien määrän ja metsävahinkojen välillä suhteessa talviravintoresurssiin hirvitalousaluetasolla: keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa 2,5 hehtaarin alalla vuodessa…”

     

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Planter, jälleen hyvä linkki: selkeä esitys VMI:n suorittamisesta. Erityisesti mieltä lämmitti, kun esityksen tekijät olivat viitanneet tutkimukseeni (2001, Moose damage…)!

    Onhan se aika vakava tilanne, kun kaikista männyntaimikoista 1/10 vioittuu laatua alentavasti hirvien takia. Lisämenetystä tulee siitä, kun juurikääpäalueilla joudutaan kikkailemaan puulajivalinnan kanssa – sen sijaan että tehtäisiin selkeä vaihto pois kuusesta lehtipuulle.

    2016 kartassa otsikolla ”VMI:n reaaliaikainen tuhoseuranta” (vihreitä pompuloita) näkyy Satakunnassa selkeä tuhokeskittymä.

    Planter Planter

    ”Onhan se aika vakava tilanne, kun kaikista männyntaimikoista 1/10 vioittuu laatua alentavasti hirvien takia.”

    Yhteenveto: ”mäntytaimikossa laatua alentavia 310 000 ha (16 % alasta)”

    Tässä vielä vähän reaaliaikaisempi reaaliaikainen tuhoseuranta:

    https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2017/11/hirvi-tuhot-vmi2017.pdf

    Planter Planter

    Ja näin MTK hirvikannan hoitosuunnitelman toteuttamisen jälkeen puolitti hirvikannan tasolle 1-2 / 1000 ha.

    ”Nykyisin tämä talvikannan haarukka on 2-4. Me vaadimme sen puolittamista. On vaikeaa ymmärtää tällä palstalla käytyä keskustelua asiasta. Minulle asia on täysin selvä”

    https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/kysymys-mtkn-metsavastaava-mikko-tiirolalle/

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ihan ok tavoite Etelä-Suomeen se 1-2, mutta karumpaan Pohjois-Suomeen liian suuri, sinne riittäisi 0,5 – 1.

    Uusimmassa Jahti-lehdestä on metsästäjille toimintaohjeita (nro 1/2018 s. 36-39). Jo otsikko kertoo selvästi mitä pitää tehdä: ”Vasajahti suosii kannan kasvua.” Jatkoa seuraa: ”Kun Lounais-Suomessa painitaan runsaan valkohäntäpeurakannan ongelmien kanssa, toivotaan muualla maassa kannan kasvavan metsästettävään vahvuuteen.” Tasapuolisuuden vuoksi pitää muuallekin Suomeen saada kaurisongelmia.

    jees h-valta

    A.Jalkanen oikeassa, järjetöntä levittää ongelmaa jota ei pystytä hallitsemaan. Juuri tänään keskustelin paikllisseuran puh.joht. kanssa aiheesta ja senverran sentään säätelyssä järkevämpään suuntaan että naarasverotusta lisätään huomattavasti.

    suorittava porras suorittava porras

    Kannattaa kysyä paikallisen seuran edustajalta , mikä oli alueen hirvitiheys jahdin jälkeen . Myös käytettyjen lupien määrä/käyttöaste seura/rhy -kohtaisesti on mahdollista selvittää samassa yhteydessä . Hirvihavaintojen määränkin voi tarkistaa ” yksin lämpimin” . Toimenpiteeseen löytyy uusi työkalu omariista-palvelusta .

    Katselin juuri lukuja oman rhyn alueelta . Seuruekohtaisesti hirvien jäävä kanta vaihteli 1,75-runsaaseen 6:een /1000 ha . Kuriositeettina voi mainita, että korkeimman hirvitiheyden seuralla olisi ollut lupien puolesta mahdollista jatkaa jahtia , mutta jahti loppui siellä jo kauden alkuvaiheessa. Koko pitäjässä lupia käytettiin kutakuinkin samalla prosentilla(yli 80), kun valtakunnassa keskimäärin.

    MJO

    Kannattaa kysyä paikallisen seuran edustajalta , mikä oli alueen hirvitiheys jahdin jälkeen

    Mitä se hyödyttää liirum laarumia kuunnella. Samanaikaisesti hirvet mellastavat laumoina ja taimikot syödään.

    metsä-masa metsä-masa

    Onko hirvikannan säätely tehty liian vaikeaksi ja onko talviajan hirvikannan vaihteluväli vielä liian suuri, riippuen siitä kuka sen laskee ?

    Ilmeisesti lentolaskelman tulokset voisi olla lähempänä totuutta, kun taas esim. viimesyksyn lumisilla alueilla jahtikauden jälkeinen laskentatarkkuus jäi ehkä liian epätarkaksi, koska lumi esti liikkumista metsäteillä ? …

    Minusta maallikkona hieman ihmetyttää kun talvehtivan hirvikannan ilmoitetaan pienentyneen, mutta hirvien aiheuttamat liikenneonnettomuudet on edelleen kasvussa !

    Gla Gla

    Suorittava toisaalla totesi laskennan olevan epätarkkaa, kuitenkin tuossa ylempänä kaveri ilmoittaa luvun kahden desimaalin tarkkuudella.

    MT:n jutussa riistapomo Hägglund ilmoitti hirvikannan pudottamisen 2,5 paikkeille olevan kohtuutonta, koska se puolittaisi pienen hirvikannan. Tämän, suorittavan kommenttien ja Planterin ansiokkaan tietojen kaivamisen tuloksena olen varma, että lukuja halutaan manipuloida sopivampaan suuntaan. Liikenneonnettomuuksissa on nousua ollut jo useita vuosia peräkkäin, mutta vasta hiljattain alettiin varovasti myöntyä ajatukseen kaatolupien määrän nostamisesta, mikä on eri asia kuin hirvikannan leikkaaminen. Ilmeisesti saaliin määrä alkaa lähestyä haluttua tasoa. Sehän hommaa ohjaa. Ei liikenneturvallisuus (tienpitäjä voi aidata tiet, kunhan ei liiaksi estä riistan kulkua ja kovaa ajavat kuskithan joka tapauksessa kolariin ovat syyllisiä), ei vahingot metsätaloudelle (korvaustilastoissa määrä on naurettavan pieni), ei luontoarvot (eihän eläinten määrän vähentäminen ole luonnon suojelua, talviruokinta on), ei punkkien yms. haitat terveydelle ja virkistysarvolle (ei asiayhteyttä, korkeintaan ilmastonmuutoksen tai eu:n syytä). Ja kun metsänomistajilla on raivausrästejä, niillä ylläpidetään suurta hirvikantaa ja lisätään tuhoja. Sitäpaitsi, rattijuopumus ja ylipaino tappaa paljon enemmän kuin hirvet.

    Nautitaan vain riistanhoidon menestystarinasta, jossa hirvikannan tuottavuus on maailman huippua ja valkohäntäpeuran istutus onnistunut yli odotusten (mitä nyt vhp:n mukana tullut pikkuinen loinen tuhoaa Suomen alkuperäistä peurakantaa, mutta se ongelma jos sitä ylipäätään on, ratkeaa susien ampumisella).

     

    6tukki

    Hirvien aiheuttamiin ongelmiin kokeillaan erilaisia ratkaisuja Ruotsissa…

    Viime perjantain ATL lantbrukets affärstidnigissä kerrottiin Pohjois-Värmlannissa asustavasta lihakarjan kasvattajasta, joka yhdessä veljenpojan kanssa on useiden vuosien ajan harjoittanut hirvien ruokintaa asuinpaikkakunnallaan. Viikottain hirvet syövät noin 50 pyöropaalillista rehua ja ruokintaan osallistuu  50 – 80 hirveä.

    Hirvet ovat niin tottuneita ruokintaan, että kerääntyvät ruokintapaikalle heti traktorin äänen kuultuaan. Syöminen paaleista aloitetaan jo ennenkuin ne on saatu lasketuksi maahan.

    Ruokkijoiden tavoitteena on saada hirvet pysymään metsissä poissa valtateiltä ja vähentää näin hirvien aiheuttamia liikenneonnettomuuksia. Ruokinnan ei ole todettu aiheuttavan ongelmia taimikkoalueille, sillä ruokintaa toteutetaan vain järeän puuston metsäalueilla.

    Kannattaisiko tällaista ruokintaa kokeilla esim. maamme pahimmissa hirvituhomaakunnissa tai alueilla, joissa sattuu eniten hirviliikenneonnettomuuksia?  Jos katsotaan, että kannattaisi, mistä löydettäisiin rahoitus moiseen.

    Suuren mittakaavan ruokinta helpottaisi ainakin suunnitelmallisen hirvikannan pitämisen tasolla, joka mahdollistaisi jopa mäntytaimikoiden hyvinvoinnin.

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 36)