› Keskustelut › Metsänomistus › Hirvilupia kolmannes vähemmän

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 89)
1 2 3 4 5 … 7 8 9

  • Hirvilupia kolmannes vähemmän

    Sent on: 3.7.2012, 10:57

    Suomen riistakeskus myöntää tänä vuonna 36 800 hirvenpyyntilupaa, mikä on kolmannes vähemmän kuin viime syksynä. Etelä-Hämeen alueelle annetaan 1 068 lupaa eli 11 prosenttia viimevuotista vähemmän. Valkohäntäpeurojen pyyntilupia on tulossa 3 184, missä on vähennystä 18,5 prosenttia.

    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi viime syksyn metsästyskauden jälkeen Suomen hirvikannan kooksi noin 85 000 yksilöä. Kanta pieneni edellisvuodesta.

    Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnetään koko maahan 21 800 pyyntilupaa. Valkohäntäpeurakannat ovat runsaimmat maan lounaisosissa, jonne Suomen riistakeskus myöntää yli 90 prosenttia luvista. Tulevan kauden saalismääräksi arvioidaan noin 20 000-23 000 peuraa.

    Myönnettävällä lupamäärällä arvellaan kaadettavan koko maassa noin 50 000 eläintä. Viime vuonna saalis oli 58 600 hirveä. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

    Hirvieläinten lupapäätöksiä tehdään parhaillaan Suomen riistakeskuksessa, ja kaikki aluetoimistot saavat päätöksensä valmiiksi 10. elokuuta mennessä.

    Pohjois-Suomen pyyntiluvat vähenevät lähes puoleen vuoden 2011 lupamäärästä.

    Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina eli tänä vuonna 29. syyskuuta. Hirviä voidaan metsästää vuodenvaihteeseen asti ja peurojen metsästys päättyy tammikuun lopussa.

    Enontekiöllä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella hirven pyyntiaika on 1.-20. 9. ja 11.10.-30.11. osana kolmivuotista kokeilua.

    Tekijä
    Peräkylän Tarzan
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Gla Gla 9.7.2012, 11:08

    Oliko suorittava porras kommenttisi pusikoitumisesta vastaus pyyntilupien vähentämiseen ja liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteeseen pyrkimiseen? Tavoite oli pudottaa kanta niin alas kuin luonnon kannalta mahdollista. Tienvarsien raivaus on ihan oma lukunsa, sillä ei ole vaikutusta tavoitekantaan.

    Jos pusikoitumisen takia lupia jää käyttämättä tai havaintoja tekemättä, ei sekään ole syy vähentää pyyntilupia. Meillä on laskettu olevan 85000 hirveä ja jos olettamuksesi huonosti hoidettujen metsien takia epäonnistuneesta laskennasta pitää paikkaansa, todellinen kanta on tuotakin suurempi. Näin siis sinun logiikkasi mukaan.

    Rattijuoppojen määrä on viime vuosina selvästi vähentynyt, mutta se ei liity mitenkään hirvikannan ja pyyntilupien määrittelyyn. Muuten voisimme alkaa taivastelemaan myös sitä, kuinka alkoholi tappaa liikenteen ulkopuolella moninkertaisen määrän ihmisiä liikenteeseen verrattuna.

    Jäin kaipaamaan tietoa yhteisesti sovitusta hirvikannan määrittelystä. Tiedän, että tällainen tavoite on asetettu, mutta kenen toimesta se on tehty? Sinä kerroit sen olevan yhteisesti sovittu, joten tarkennatko hiukan.

    suorittava porras suorittava porras 9.7.2012, 14:16

    Tarkennuksia löytyy seuraavasta ja perusteluja sille ,että pelkästään lupamääriä kasvattamalla eivät hirviongelmat poistu .

    http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/Riista/vakauden_esteet_ja_mahdollisuudet_nygren.pdf

    Kannatta lukea ajatuksella koko juttu.

    Selatessani vähän tilastoja eri intressiryhmien suhtautumisesta hirviin oli todettavissa sangen suuri yksimielisyys siitä , että hirviä on liikaa 2000- luvun taitteessa. Mikähän olisi tilanne , jos vastaava kysely tehtäisiin tänä päivänä , kun kantaa on pienenetty voimakkaasti.(viittaus:” Eri intressiryhmät ja sopiva hirvikanta” GLA:lle iltalukemista tästäkin)

    Anton Chigurh Anton Chigurh 9.7.2012, 16:33

    ”Luonnon kannalta mahdollista”.

    Hirvikanta on ollut meillä about 5000 yksilöä aikavälillä 1935-1950 eikä ole ollut lainkaan vaaraa sukupuutosta. Tuo määrä olisi nytkin ihan sopiva. Sen voisi sijoittaa pohjoisimpaan lappiin, niin pääsisi eroon myös hirvikärpäsistä.

    jees h-valta 9.7.2012, 19:21

    Tuleehan se tämän holtittoman politiikan seurauksena sinne lisää tuo 5000 yksilöä mutta kun tulee eteläänkin moninkertaisesti tuo.

    Gla Gla 10.7.2012, 07:49

    Tietenkään pelkästään lupamääriä kasvattamalla hirvien aiheuttamat ongelmat eivät poistu. Kyse onkin hallitusta toiminnasta vahinkojen vähentämiseksi, binäärimaailmassa kun emme elä.

    Tuija Nygren on perehtynyt asiaan kiitettävästi, linkin juttu perustui hänen väitöskirjaansa. Siitä ei kuitenkaan voi todeta, että nykyisessä tilanteessa kantaa ei pidä enää alentaa.

    Todennäköisesti eri intressiryhmiä nyt haastattelemalla tulokset olisivat erilaisia kuin huippuvuosina. Sekään ei liity mitenkään siihen, miksi liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpidettä ei voisi toteuttaa.

    Mutta se yhteisesti sovittu juttu, mikä se mahtoikaan olla? Et vielä kommentoinut sitä.

    suorittava porras suorittava porras 10.7.2012, 08:24

    ….yhteisesti sovittu…

    Hirvikannan tiheydestä ja metsästyksen voimakkuudesta päätetään riistahallinnossa eri sidosryhmien kuulemisen jälkeen.

    Riistahallinto:

    -maa- ja metsätalousministeriö
    -riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos
    -riistakeskus
    -metsästäjäin keskusjärjestö

    Sidosryhmät:

    -liikenne
    -maa-ja metsätalous

    …tämä on luettavissa sieltä Nygrenin väitöskirjasta

    Gla Gla 10.7.2012, 10:31

    Aivan. Sinä nimität yhteisesti sovituksi asiaksi sitä, että metsästäjät päättävät asiasta muita yleensä kuultuaan. Mahtaisitko olla samaa mieltä päätöksen yhteisyydestä, jos puuntuottajat päättäisivät asian metsästäjiä kuultuaan? Tuskin.

    Korjaus edelliseen kommenttiini. Tuire, ei Tuija.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 10.7.2012, 17:44

    Tätä ”yhteisti hyväksyttyä tavoitetta” minäkin olen monesti ihmetellyt, kun en ole tähän ikään mennessä tavannut muita kuin metsästäjiä, jotka ovat sitä olleet hyväksymässä.

    Selkeästi alle 2 hirveä/1000ha on minun yhteisesti hyväksymäni tavoite.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla Gla 11.7.2012, 06:01

    Suorittava porras: ”Hirvien elinympäristö on puoestaan kehittynyt ko eläimiä suosivaan suuntaan , koska pusikoituneiden taimikoiden ja (suolattujen) tienvarsipajukoiden määrä on lisääntynyt 2001 vuoden tasosta .”

    Varmaan hoitorästien myötä lisääntyneet pusikot ovat lisääntyneet vuosi vuodelta ja tämän merkityksen hirvivahingoille ja hirvikannalle metsästäjät muistavat tuoda esiin aivan kuten kannan kasvu olisi yksin metsänomistajien syytä. Harvemmin kuitenkin julkisuudessa on mainittu metsästäjien noudattamaa periaatetta hirvikannan suhteen. Lainaus Nygrenin väitöskirjasta: ”…poisto on pyritty kohdistamaan kantaan siten, ettei sen [hirvikannan] tuottoteho ainakaan heikentyisi, tuloksena on ollut erittäin hyvätuottoinen ja äärimmäisen tehokkaasti hyödynnetty hirvipopulaatio. Vuosituhannen vaihtuessa Suomessa eli hirvikanta, jonka tuottavuus oli ilmeisesti suurempi kuin missään muualla maailmassa.”

    Riistapolitiikalla on siis tehty kannan alentaminen tarkoituksella työlääksi.

    ”2000-lukua on leimannut runsas, edelleenkin varsin hyvätuottoinen ja rakenteeltaan selvästi naarasvoittoinen hirvikanta (Ruusila ym. 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, Pusenius ym. 2008a, 2008b),
    jonka aiheuttamia vahinkomääriä niin liikenteessä kuin metsissä on pidetty kohtuuttomina (Mänttäri 2007, Niemi 2007).”

    suorittava porras suorittava porras 11.7.2012, 09:02

    jatkoa….

    Hirvikannta on kehittynyt viime vuosina niin , että urosten määrä on laskenut niin alas , että läheskään kaikille naaraille ei löydy lisääntymiskumppania sopivaan aikaan. Osa naaraista jää tiinehtymättä , osa synnyttää niin myöhään (jälkikiima) , että vasan selviytyminen talven yli on epävarmaa.
    Nykyinen hirvikannan rakenteellinen tilanne voi aiheuttaa suuriakin yllätyksiä kannan arvioinnin suhteen. Naaraiden osuuden lisääntyminen kaatokiintiöistä yhdessä vähäisen sonnien määrän kanssa voi johtaa nopeisiinkin muutoksiin hirvitiheyksissä. Nimenomaan tämä seikka on aiheuttanut jo paikoin hirvityhjiöiden muodostumisen ja tästä seuranneet kaatolupamäärien voimakkaat vähenemiset täysrauhoituksineen.

    Hirvien oleskelu ravintotilanteen mukaan eri vuoden aikoina hyvinkin kaukana toisistaan olevilla ”laitumilla ” asettaa omat hasteensa hirvien määrää arvioitaessa. On kesälaitumia , läpikulkualueita ja talvilaitumia . Nämä saattavat sijaita satojenkin kilometrien etäisyydellä toisistaan. Entistä useammin tehostetusta metsästyksestä johtuen hirvi on päässyt hengestään jo matkalla vanhalle perinteiselle talvehtimisalueelle. Tästä johtuu , että kaatolupien määrää on vähennetty voimakkaimmin juuri siellä.

    Metsänomistajien ei suinkaan ole syytä olla huolissaan kaatolupien määrän alenemisesta . Se on vain seurausta siitä , että hirviä on vähemmän , puhuttiinpa siellä ABC:n baarissa mitä tahansa.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 89)
1 2 3 4 5 … 7 8 9