Keskustelut Metsänomistus Hirvilupia kolmannes vähemmän

Tämä aihe sisältää 89 vastausta, 17 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi tamperelainen 7 vuotta, 3 kuukautta sitten.

Esillä 9 vastausta, 81 - 89 (kaikkiaan 89)
  • Hirvilupia kolmannes vähemmän

    Suomen riistakeskus myöntää tänä vuonna 36 800 hirvenpyyntilupaa, mikä on kolmannes vähemmän kuin viime syksynä. Etelä-Hämeen alueelle annetaan 1 068 lupaa eli 11 prosenttia viimevuotista vähemmän. Valkohäntäpeurojen pyyntilupia on tulossa 3 184, missä on vähennystä 18,5 prosenttia.

    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi viime syksyn metsästyskauden jälkeen Suomen hirvikannan kooksi noin 85 000 yksilöä. Kanta pieneni edellisvuodesta.

    Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnetään koko maahan 21 800 pyyntilupaa. Valkohäntäpeurakannat ovat runsaimmat maan lounaisosissa, jonne Suomen riistakeskus myöntää yli 90 prosenttia luvista. Tulevan kauden saalismääräksi arvioidaan noin 20 000-23 000 peuraa.

    Myönnettävällä lupamäärällä arvellaan kaadettavan koko maassa noin 50 000 eläintä. Viime vuonna saalis oli 58 600 hirveä. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

    Hirvieläinten lupapäätöksiä tehdään parhaillaan Suomen riistakeskuksessa, ja kaikki aluetoimistot saavat päätöksensä valmiiksi 10. elokuuta mennessä.

    Pohjois-Suomen pyyntiluvat vähenevät lähes puoleen vuoden 2011 lupamäärästä.

    Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina eli tänä vuonna 29. syyskuuta. Hirviä voidaan metsästää vuodenvaihteeseen asti ja peurojen metsästys päättyy tammikuun lopussa.

    Enontekiöllä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella hirven pyyntiaika on 1.-20. 9. ja 11.10.-30.11. osana kolmivuotista kokeilua.

  • jees h-valta

    Luonnossa kaikki suhteutuu toisiinsa joten vain ihmisen ronkinta siellä aiheuttaa ongelmia. Ja pahoja. Kuten hirvikannan vinoutumisesta voidaan kiistatta päätellä. Ei peto tee tuollaista.
    Se verottaa vasakantaa ja se on tasapuolista koko kannan sukupuolikehitykselle. Myös yksinäiset naarashirvet ovat alttiitta susien hyökkäykselle, erityisesti. Asia joka on metsästäjille tabu.
    Miten paremmin voidaan kantaa hoitaa kuin petojen luonnonvalinnalla?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Samaan aikaan toisaalla eli meitä pinta-alaltaan puolet pienemmässä Venäjän Karjalassa on ilmeisesti karkeasti kolmannes meidän hirvimäärästä, ja neljä kertaa meidän susien määrä, arviolta. Korjatkaa jos luvut menivät metsään. Metsäpeuraa on silti riittänyt meille täydennykseksi itärajan takaa. Miten tämä on mahdollista?

    Olisi mielenkiintoista saada kotieläinvahingoista tilasto Venäjän puoletlta.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Nuo karjalan hirvi- ja susimäärät ovat pinta-alayksikköä kohti. Eli karjalan tiheydellä meillä olisi 30000 hirveä ja 600 sutta, jotka sitten pitäisivät hirvet poissa marginaalihabitaateilta eli taimikoista.

    Metsäpeurojahan siellä on juuri tuon ekologisesti kohtuullisessa tasapainossa olevan susi-hirvi-ravintoketjun ansiosta. Metsäpeurat elävät eri habitaateilla kuin hirvet ja niitä paimentavat sudet. (täydennys a.jalkasen kommenttiin)

    tervaHauta

    Elkääs pojat ihannoiko noita suurpetoja noin paljoa mitä annatte ymmärtää. Oli viimmeviikolla kotipihassa susi jolkotellu ja etsiskelly ilmeisesti ruokaa. Ihme vain on se ettei ole kiinnostunut hirvestä vaikka yksi ja ainut majailee kaurapellon syrjässä, on kai susikin niin viisas ettei viimmeistä tapa.

    Mutta ei petojen paikka ole ihmisten pihapiirissä oleilla. Sellaisen tappaminen pitäisi nopeasti hoitaa pois.

    suorittava porras suorittava porras

    Kaatolupien määrään vaikuttaa myös se , että alueella majailevan susilauman ravinnontarve otetaan huomiooon lupia jaettaessa. Yhden lauman alueellinen vaikutus on kymmeniä kaatolupia vähemmän metsästäjille. Käytännössä tämä tarkoittaa , että joissakin pitäjissä joudutaan turvautumaan hirvien täysrauhoituksiin susien vuoksi.(Vieremä?)

    Mistähän muuten johtuu , että noilla pihoissa löntystelevillä ja jolkottelevilla pedoilla on lähes aina panta kaulassa ? On myös kysyttävä , että miksi nämä otukset saavat vierailla toistuvasti ihmisasumusten lähistöllä ?

    Pannan tuottaman paikannustiedon pitäisi johtaa yksiselitteisesti eläimen poistamiseen , mikäli pannan kantaja ei pysy syvällä salomailla. On varsin outoa , että paikannustiedot saadaan vasta pakon edessaä tai vasta silloin , kun vahinkoa on jo tapahtunut. Asioita voisi vähän ennakoidakin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Voisiko petopolitiikkaa suunnata uudelleen siten että suurpetojen kuten karhun ja suden kannan annettaisiin kasvaa nykyisestä hieman, mutta samalla luotaisiin nykyistä helpompi käytäntö ihmisasumusten läheltä tavattujen petojen ampumiseen? Näin ne pysyisivät ihmisarkoina ja kotieläinvahingot kurissa?

    tamperelainen tamperelainen

    Voisiko petopolitiikkaa suunnata uudelleen siten että suurpetojen kuten karhun ja suden kannan annettaisiin kasvaa nykyisestä hieman, mutta samalla luotaisiin nykyistä helpompi käytäntö ihmisasumusten läheltä tavattujen petojen ampumiseen? Näin ne pysyisivät ihmisarkoina ja kotieläinvahingot kurissa?

    Kyllä maaseudulla asuvien lasten ja aikuistenkin elämä kävisi yhä vaikeammaksi,jos petojen määrä entisestään lisääntyisi.Ehdotan hirvien talvikannaksi 20000 ja susikanta pudotetaan puoleen.
    Kuka henkilö tai mikä ekosysteemi tarvii nykyiset hirvi ja susikannat?

    jees h-valta

    Ei kait nämä asiat tamperelainen aivan pelkästään meidän ihmisten mielipidejuttuja ole. Kyllä senverran avarakatseisuutta tarvii myös tämä kahdella jalalla seisoja että annamme luonnolle mahdollisuuden tasapainoiseen eläinkuntaan. Mitä vähemmän ihminen siellä sählää sen parempi. Ei ole aivan hirmutilanne nähdä joskus villi luonnoneläin myös pihapiirivierailulla.
    Jos se tulee usein se on luonnotonta vasta. Silloin pitää syyt selvittää ja useimmiten se löytyy sieltä takapihan tunkioista.
    Tai haisevasta roskalaatikosta.
    Maaseutumme on hiljainen ja hiljenee entisestään kanta-asujaimistosta ja syy on vain ja ainoastaan alkutuotannon tappaminen eu-säädösten ja välikäsien ahneuden aiheuttamana.
    Maalla kanta-asuvat ovat aina sopeutuneet eläinkunnan kanssa elämään mutta mielestäni pelkkä kesähuvitteluasuminen ei oikeuta luonnoneläinten suurimittaiseen tuhoamiseen.
    Kunnioittakaamme luontaista eläinrikkauttamme.

    tamperelainen tamperelainen

    Aika omahyväisiä mielipiteitä Harjawallåista.Eläinten vallalnkumoustako peräänkuulutat?.Itselle riittä pedon vilahtaminen pihapiirissä ,maaseudun lapsiperheet taitaa äänestää sinua vastaan.
    P.S:Itsellä tai lähipiirilläni ei mitään susiongelmia,puhun muiden puolesta näkemäni perusteella

Esillä 9 vastausta, 81 - 89 (kaikkiaan 89)