Joskus 1970-luvun lopulla tai aivan 1980-luvun alussa oli Suomen hirvipolitiikasta vastaavilla tahoilla (MMM, Metla, MKJ ym.) käyty kovaa vääntöä siitä, onko hirvituho luonnontuho. Tämän väännön tuloksena hirvituho päätettiin luokitella luonnontuhoksi, eli se rinnastettiin esim. myrskyn tai metsäpalon aiheuttamiin luonnontuhoihin. Tulikohan tehtyä typerä päätös metsänomistajilta enempää kyselemättä?

Suomessa hirvet aiheuttavat vuosittain suoranaista vahinkoa ehkä 100 000 metsähehtaarilla, syömälla tai muuten tärvelemällä metsätaimikoita tai nuoria kasvatusmetsiä. Mitä enemmän hirviä pidetään, sitä enemmän vahinkoa syntyy. Käytännössä talvelle jäävän ja silloin suurimmat vahingot tekevän hirvikannan koon määräävät metsästäjät vuosittain anomiensa ja saamiensa pyyntilupien mahdollistamalla metsästyksellä.

Tässä ruletissa MMM on päässyt vetäytymään Suomen riistakeskuksen selän taakse. Riistakeskus on siirtänyt vastuunsa vahingoista alueellisille riistakeskuksille, jotka antavat pyyntilupien kiintiöt alaspäin. Näin metsästysseurat pääsevät vetäytymään vastuustaan, kun pyyntiluvat ovat olleet pienet ja johtaneet korvaamattomiin vahinkoihin.

Vähänkin tervettä maalaisjärkeä omaava kansalainen ymmärtää edellisestä, että hirvituho on ihmisen tai ihmisryhmän aiheuttama tuottamuksellinen metsätuho. Pyyntiluvilla säädelty hirvikanta ja sen aiheuttamat tuhot ja turmat täyttävät rikoksen tunnusmerkit, mutta kukaan ei ryhdy siitä käymään oikeutta. Toimimaton korvausjärjestelmä on hämäämässä.

Mielestäni tämä menneen ajan onneton päätös pitäisi saada viimeistään nyt metsiemme jatkuvan kuusettumisen estämiseksi uudelleen käsittelyyn. Vapaa hirvien metsästys niiden pyyntiaikana tekisi mahdollisesta hirvituhosta myrskytuhoon rinnastuvan luonnontuhon.