Keskustelut Harrastukset HIRVITUHO EI OLE LUONNONTUHO!

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 175)
  • HIRVITUHO EI OLE LUONNONTUHO!

    Joskus 1970-luvun lopulla tai aivan 1980-luvun alussa oli Suomen hirvipolitiikasta vastaavilla tahoilla (MMM, Metla, MKJ ym.) käyty kovaa vääntöä siitä, onko hirvituho luonnontuho. Tämän väännön tuloksena hirvituho päätettiin luokitella luonnontuhoksi, eli se rinnastettiin esim. myrskyn tai metsäpalon aiheuttamiin luonnontuhoihin. Tulikohan tehtyä typerä päätös metsänomistajilta enempää kyselemättä?

    Suomessa hirvet aiheuttavat vuosittain suoranaista vahinkoa ehkä 100 000 metsähehtaarilla, syömälla tai muuten tärvelemällä metsätaimikoita tai nuoria kasvatusmetsiä. Mitä enemmän hirviä pidetään, sitä enemmän vahinkoa syntyy. Käytännössä talvelle jäävän ja silloin suurimmat vahingot tekevän hirvikannan koon määräävät metsästäjät vuosittain anomiensa ja saamiensa pyyntilupien mahdollistamalla metsästyksellä.

    Tässä ruletissa MMM on päässyt vetäytymään Suomen riistakeskuksen selän taakse. Riistakeskus on siirtänyt vastuunsa vahingoista alueellisille riistakeskuksille, jotka antavat pyyntilupien kiintiöt alaspäin. Näin metsästysseurat pääsevät vetäytymään vastuustaan, kun pyyntiluvat ovat olleet pienet ja johtaneet korvaamattomiin vahinkoihin.

    Vähänkin tervettä maalaisjärkeä omaava kansalainen ymmärtää edellisestä, että hirvituho on ihmisen tai ihmisryhmän aiheuttama tuottamuksellinen metsätuho. Pyyntiluvilla säädelty hirvikanta ja sen aiheuttamat tuhot ja turmat täyttävät rikoksen tunnusmerkit, mutta kukaan ei ryhdy siitä käymään oikeutta. Toimimaton korvausjärjestelmä on hämäämässä.

    Mielestäni tämä menneen ajan onneton päätös pitäisi saada viimeistään nyt metsiemme jatkuvan kuusettumisen estämiseksi uudelleen käsittelyyn. Vapaa hirvien metsästys niiden pyyntiaikana tekisi mahdollisesta hirvituhosta myrskytuhoon rinnastuvan luonnontuhon.

  • Metsuri motokuski

    Uskotko tosiaan mehänpoika että pyyntiluvista luopuminen lisää hirvenmetsästystä ? Olen aika varma että yksikään metsänomistaja ei lähde hirvijahtiin senkään jälkeen jos pyyntilupia ei olisi. Jos he eivät ole osallistuneet nytkään hirvijahtiin.

    Toisekseen en usko yhtään sen enempää innokkaita metsästäjia osallistumaan hirvijahtiin jos pyyntiluvista luovutaan. Nytkin seuran jäseniä ei saada hirvenpyyntiin niin mitenkä ne sen jälkeen olisivat yhtään sen innokkaampia.

    Meillä on esimerkkinä kauriin metsästys joka on pyyntiluvista vapaata eikä kiintiöitä ole . Siitä huolimatta kanta kasvaa ja innostusta niiden pyyntiin on hyvinkin rajallisesti.

    Pyyntiluvallinen hirvijahti ei ole kenekään metsästäjän tai metsänomistjan este osallistua hirvijahtiin jos innokkuutta vain piisaa. Mosku kirjoitti toisessa ketjussa asiasta juuri niin kuin se on.

    suorittava porras suorittava porras

    Mehänpoika ei taida tietää , mistä vuosituhannen vaihteen hirvikannan räjähdysmäinen kasvu sai alkunsa .
    Laman varjolla riistahallinnon ja tutkimuksen varoja leikattiin 1990 -luvun puolivälissä ja tämän seurauksena väkeä vähennettiin hallinnosta ja tutkimuksesta . Vastuuta siirrettiin samaan aikaan lähemmäs kenttää paikallistasolle riistanhoitopiireille .

    Tämä ei sujunut ilman kitkaa ja , kun metsästäjät eivät epäluottamuksen osoituksena lähettäneet hirvihavaintoja riittävän kattavasti viranomaisille , oli soppa valmis . Samanlainen epävakauden tila on luvassa , jos nyt suurella vaivalla toimimaan saatua pyyntilupajärjestelmää mennään sorkkimaan . Luvassa on hirvikannan räjähdys , jota ei nykyisillä resursseilla pystytä hallitsemaan .

    Hirvet eivät vielä tähän mennesä ole valittamalla hävinneet . Tekijöitä tarvitaan . Pitää olla valmis lyömään omaakin kroppaa fyysisesti likoon , jos aiotaan pitää tilanne hallinnassa .

    Tässä mehänpojalle vanhaa kansanviisautta : ” Ken vaivojansa vaikertaa , on vaivojensa vanki . Ei oikeutta maassa saa , ken itse sit ei hanki !

    Visakallo Visakallo

    Kylmä tosiasia on vain se, että eri hirviseurueilla on hyvinkin erilaisia näkemyksiä siitä, paljonko hirviä metsissä tarvitaan.
    Viimeksi tänään kuulin, että alueemme suurin hirviseurue haluaa entisestään lisätä hirvikantaa.
    Kahdella muulla seurueella on asiaan aivan toisenlainen näkemys.

    mehänpoika

    Metsuri motokuskille ja suorittavalle portaalle!

    Epäilette turhaan, ettei hirvikanta tai hirviongelmat pienenisi pyyntiluvista luopumisen seurauksena.

    Esimerkiksi ennen vuotta 1960 ei pyyntiluvilla enemmälti ”säädelty” hirvikantaa. Hirvikanta oli vielä yleensä siedettävä. Silloin hirvituho tai hirvikolari oli enemmän luonnon aiheuttama. Nykyisin se on selkeästi ihmisten säädöksillään aiheuttama. Tällaisesta olisi päästävä heti eroon.

    Timppa

    Tosiaan silloin 1950-luvulla hirvikanta oli pieni.  Pyyntiluvilla kyllä säädeltiin hirvikantaa,  Siis toisin kuin Mehänpoika väittää.  Metsästyksessä oli ongelmana se, ettei ollut kunnon hirvikoiria.  Isävainaalla sellainen oli ja hirvestys vei häneltä kyllä liikaakin syksystä.  Isä saattoi olla kolmessakin porukassa mukana sen koiransa ja täydellisen metsästysosaamisensa vuoksi.  Meillä syötiin syksyisin joka päivä hirvenlihaa, koska ei ollut vielä pakastimia.  Silloin ei muuten saanut ampua vasoja.  Taisi olla, että luvissa oli uroksia painottava sukupuolikiintiö.  Jonain vuonna 1960-luvulla, kun jo itsekin metsästin hirviä, olivat hirvet ainakin Keski-Suomessa rauhoitettuja.

    Miksi sitten hirvikanta lisääntyi niin radikaalisti?  Tärkein syy oli ”Isä Aurinkoinen”, siis Stalin.  Toinen tietysti harsintajulkilausuma.  Sodan jälkeen Karjalan kannas alkoi puskea pusikoita, jotka tarjosivat hirville oivat ruokamaat.  Naapurin puolella ei ollut aseita, joten hirvet saivat lisääntyä vapaasti.  Lopulta tuo ylisuuri kanta alkoi purkaantua Suomeen, missä jonkin aikaa käynnissä olleen aukkohakkuun seurauksena alkoi olla runsaasti ruokamaita.  Esimerkiksi Kaakkois-Suomen teillä aiheuttivat nämä ”emigrantit” runsaasti kolareita.

    jees h-valta

    Aika ”rohkea” väite ettei naapurimaan puolella ollut aseita. Eiköhän niitä ollut lähes joka savussa molemmin puolin rajaa mutta eri oliko yhtään äijää hengissä niitä käyttämään.

    Timppa

    Niin se vaan Jesse on, ettei siellä Naapurissa saanut olla asetta.  Jos sellainen löytyi, niin lievin tuomio taisi olla Siperian reissu.  Sitä vastoin Suomen puolella oli kyllä sodan jälkeen luvattomia aseita ja miehiä, jotka olivat kouliintuneet niitä käyttämään.

    Isä metsästi mm Korpilahden Oittilassa.  Siellä yksinäisten metsämökkien miehet ampuivat luvatta hirviä.  Joskus olivat jopa metsällä luvallisten kanssa yhtä aikaa.  Kerran isä serkkunsa kanssa ”jahtasi” lumikelillä yhtä salakyttää iltaan saakka.  Eivät saaneet kiinni, mutta kaveri pelästyi sen verran, että lopetti harrastuksensa.  Jonkun kaverin ottivat porukkaan, mistä tietenkin oli suuri apu. kun kaveri tiesi hirvien olinpaikat.  Niin hänestä tuli normaali luvallinen metsästäjä.

    Itse näin ensimmäisen hirven joskus 1940-luvun puolivälin paikkeilla.  Se oli suuri ihme.

     

    mehänpoika

    Timppa:

    ”Tosiaan silloin 1950-luvulla hirvikanta oli pieni. Pyyntiluvilla kyllä säädeltiin hirvikantaa, Siis toisin kuin Mehänpoika väittää.”

    – Silloin metsästysasioista vastaavat ymmäsivät, että hirvistä on metsille ja pelloille niin paljon haittaa, että kaatoluvilla ei pyritty kohottamaan hirvikantaa. 1960-luvulla ilmestyneessä Karjalaisessa tosin riistapäällikkö totesi ajatuksenaan mm: milloinkahan suomalainen metsästäjä ymmärtäisi hirvenkaatolupia anoessaan, että jos nyt tyytyisi vähempään, niin tulevina vuosina olisi kaatolupia mahdollista saada enemmän.

    Silloin suunniteltiin hirvikannan kasvattamista sen verran, että myöhemmin voitaisiin valtakunnallisesti myöntää noin 5000 hirvenkaatolupaa. Jo silloin hirvivahinkoja pidettiin todella merkittävinä.

    Tällä ajatuksella on nyt päästy vuotuiseen noin 10-kertaiseen pyyntilupien määrään. Hirvistä koituvat haitat on selittelemällä pyritty kiistämään, jopa hirvikolarit on alettu panna autonkuljettajan aiheuttamiksi. Ehkäpä tällaisen aivopesun tuloksena tulevaisuudessa hirvikolarista saa kuljettaja 1000-2000 euron sakon.

    jees h-valta

    Kyllähän tuo riistahallinto metsästäjistä lähtien aika ”valehtelijoiden klubia” härskeimmästä päästä edustaa valtakunnassamme.

    Timppa

    Mehänpoika.  Kuka piti hirvikantaa niin haitallisena, ettei halunnut kasvattaa sitä?  Hirven täysrauhoitus jonain vuonna ja hyvin pienet kaatokiintiöt kertovat aivan toista.  Esimerkiksi meidän vajaan 3000 hehtaarille oli  joinakin vuosina vain yksi kaatolupa. vaikka kyseessä oli hirvien talvilaidunalue.

    Jesse. Noissa palstan ohjeissa puhutaan jotain hyvistä tavoista.  Minkälaisia ”valheita” esimerkiksi me hirvenmetsästäjät olemme täällä esittäneet?  Voisitko ystävällisesti yksilöidä.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 175)