› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhojen todellinen määrä MTK:n mukaan

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 137)
1 2 3 … 12 13 14

  • Hirvituhojen todellinen määrä MTK:n mukaan

    Sent on: 5.10.2012, 19:19

    MTK kirjoitti 20.9.2012:
    ”Hirvilupien vähentämisestä käytävässä keskustelussa on unohdettu metsänomistajien ja maanviljelijöiden edut.”

    Allekirjoittajina metsävastaava mikko tiirola ja byroon lakimies vesa malila.

    He jatkavat: ”Etelä-Suomessa hirvituhoja on 19%:lla kaikista puuntuotannon metsämaan taimikoista.”

    Etelä-suomessa on 2010 kaikista uudistusaloista ollut hirvelle kelpaamatonta kuusta 72%. Mäntyä 25% ja koivua 3%.
    Näinollen maan eteläpuoliskon hirville kelpaavista taimikoista hirvet ovat tuhonneet 67,86%.

    Eikä tässä vielä kaikki: ”Pohjois-Suomessa hirvituhoja on vielä suuremmalla osuudella.”

    Der Steppenwolf

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Anton Chigurh Anton Chigurh 5.10.2012, 19:51

    Entä sitten kuusen osuus?

    Siitä vähintään 25% on ollut kuusenjuurikäävikköä, joka on tuhoontuomitusti sorkkaeläinlaiduntajien (1,85% väestöstä) pakottamana uudelleen kuusetettu.

    6tukki 8.10.2012, 17:24

    Enpä ole vielä nähnyt tässä maassa tehtyä hirvivahinkotilastoa, jossa kattavasti olisi huomioitu liian runsaan hirvikannan aiheuttamat vahingot.

    Vaikka olen omistanut metsää vasta vajaa pari vuotta, on helppo luetella ”kuin apteekin hyllyltä” monenlaista suoranaista ja välillistä hirvien aiheuttamaa ongelmaa. Kertauksen vuoksi listataanpas niitä muutamia:

    a) surkeakuntoiset mäntytaimikot, joissa taimiaines on monen kokoista, kierorunkoista ja runsaasti poikaoksia sisältäviä.

    b) mäntytaimikot jäävä harvoiksi ja talvilaidunnan kohteissa syntyy taimikkoon suuriakin aukkokohtia.

    c) muutaman vuoden syöntirupeaman jälkeen taimikossa varmistuu se, että eivät edes jälkeläiset pääse myymään tukkipuuta – kaikki menee paperipuuksi, eikä senkään kertymä ole kaksinen.

    d) tällaisen vuosittaisen syönnin kohteena olevan taimikon kiertoaika kasvaa

    e) hirvivahinkojen estämiseksi istutetaan männyn kasvupohjille kuusta, josta aiheutuu jälleen kasvun kiertoajan jatkuminen, laatupuuta ei juuri tule ja kuusen tuhotaudit yleistyvät.

    f) vaikeudet kasvattaa rauduskoivua ja esim. hybridihaapaa – usein päädytään tässäkin kohdan e) mukaiseen kuusen istutukseen ja siitä tulee nuo samat jo aiemmin mainitut ongelmat.

    g) hirvien vahingoittamat taimikot aiheuttavat runsaasti lisätyötä, matkakuluja ja muita kustannuksia.

    h) liikennevahingot ihmisuhreineen ja materaalivahinkoineen, joiden kokonaiskustannuksia ei kukaan kykene ilmoittamaan euroissa.

    Jos joku tietää sellaisen tilaston, jossa edes nämä hirvien aiheuttamat vahingot ovat huomioitu, luetteloitu ja hinnoiteltu sanotaan nyt esimerkiksi 20 viime vuoden ajalta, olisin erittäin otettu ja tutustuisin sellaiseen perusteellisesti.

    Uskoisin, että jos sellainen kaiken kattava vahinkoluettelo olisi, havahduttaisiin ja koettaisiin hirvikannan raju pudottaminen suorastaan kansalaisvelvollisuudeksi…

    mehänpoika 8.10.2012, 17:51

    Juuri näin havainnollisesti pitää hirvivahinkojen osuus tuoda esille.Hyvä Anton! Ongelman suuruutta kuvaa parhaiten tilasto hirvivahinkojen osuudesta niissä metsämaan taimikoissa, jotka ovat normaalia hirvien ruokaa. Hirven talviruokaan sisältyvät mm. männyn versot ja kuori sekä kesällä koivun silmut ja versot.

    Nykyiset hirvivahinkojen määrät metsätaimkikoissa selviävät viimeisistä VMI:n tulosteista. Niistä puuttuvat kuitenkin hirvien aiheuttamat seurannaismenetykset istutettaessa hirvivahinkojen pelossa esim. juurikäävän saastuttamia kuusikoita uudelleen kuusikoiksi tai istutettaessa kuivahkoja kankaita kuusikoiksi.

    Metsäkeskuksille korvattaviksi ilmoitetut vahingot antavat vain viitteitä hirvivahinkojen määrästä ja vain yksityismetsien osalta, koska muut metsänomistajaryhmät on kokonaan rajattu korvausmahdollisuuden ulkopuolelle. Siitä huolimatta näitä virallinen hirvikannan säätelijä pitää todellisina hirvivahinkoina ja niiden mukaan päätetään vuotuisista pyyntiluvista.

    Kyllä hyvälaatuisen mäntytukin ja vanerikoivun tuottaminen on hirvien vuoksi vaikeaa. Hoitaminen tulee kalliiksi ja lopputulos voi olla huonoa sellu- tai polttopuuta.

    Vain maanteillä syntyneet hirvivahingot eli hirvikolarit on jo pitkään tilastoitu hyvin kattavasti. Vahingot ovat edelleen suuret, mutta niitä on ryhdytty panemaan autoilijoiden syyksi.

    Kurki 8.10.2012, 18:04

    Minulla on viitisen hehtaaria männyntaimikoita akulla toimivan hirviaidan sisällä. Juuri kävin vaihtamassa uuden akun. Alue on tässä lähellä ja sen hoitaminen on siten helppoa. Kesällä akun vaihtoja kerran kuussa ja langan saippuoiminen kerran kuussa. Talveksi ennen lumentuloa haen akun ja muuntajan pois. Saippuoin talvisin lankaa myös noin kerran kuussa. Pakko tehdä, sillä muuten männyntaimet menisivät hirvien suihin. Hyvin myös talvella muistavat kesän opetukset, sillä vaikka talvella aidassa ei ole sähköä, niin saippuan haju muistuttaa hirvia sähköiskun vaarasta.

    mehänpoika 8.10.2012, 18:09

    6tukin kaipaamaa luetteloa tai selvitystä hirvivahinkojen kokonaismäärästä ja niiden vaikutuksista talouselämään ei ole vieläkään saatu aikaiseksi, vaikka VTV piti sitä puutteena hirvitarkastusessaan 1984-85.

    Esimerkiksi viimeisen 40 vuoden aikana hirvikolareissa menehtymiset ja loukkaantumiset kätkevät sisäänsä hirvittävän määrän inhimillistä kärsimystä ja tuskaa, joita eivät hirvestyksen laskennalliset virkistysarvot tai laskennallinen lihan arvo millään laskutavalla pysty kompensoimaan.

    suorittava porras suorittava porras 8.10.2012, 19:15

    Hirvikolareiden määrä on kutistunut alle puoleen 10 vuoden takaisista lukemista.

    Aivan muut tekijät (tekemättömät) kuusettavat Suomen metsiä.
    kts. lukijoiden kuvat sivu 2 ”Suomen metsät kuusettuvat uhkaavasti”

    Pula lehtipuusta ei uhkaa metsien monimuotoisuutta.
    kts. lukijoiden kuvat sivu 2 ”monimuuotoisuutta turvaavaa lehtipuustoa” . (Otsikon perässä oli alunperin rivi kysymysmerkkejä , mutta jostakin syystä ne on sensuroitu pois)

    Nykyisillä hirvitiheyksillä on hätävarjelun liioittelua kasvattaa metsässä maapohjaan nähden vain toiseksi parasta puulajia. Oikein toteutettu perusmetsänhoito riittää estämään merkittävät taimikkotuhot. 90 %:lla hirvivahinkoalueista on muitakin ongelmia , kun pelkät hirvet. Kuvista on varsin helppo päätellä mitä ne ongelmat oikeasti ovat.
    Lähikaikoina pitäisi tupsahtaa uusi kuva , joka on otettu nuoresta metsästä , joka oli taimikkovaiheessa valtakunnan hirvikannaltaan tiheimpien alueiden joukossa. Harvinaisen hyvin ovat puut onnistuneet hirvet väistelemään , kun vahinkoja ei ole. Perusmetsänhoitoon on kylläkin paneuduttu kiitettävästi.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 8.10.2012, 19:57

    On hyvä, että harrastelijan mailla ei ole hirvituhoja. Siihen tulee muidenkin pyrkiä.

    Mutta viimeisen VMIn (metsätieteen aikakauskirja 4/2010) mukaan meillä on tällä hetkellä näkyvissä hirvituhoja miljoona (1000000) hehtaaria, yli 7 vuoden uudistusalat.

    Eli kyllä niitä tuhoja jostakin päin löytyy, huolimatta siitä, että niitä on yritetty estää istuttamalla miljoona (1000000) hehtaaria kuusenjuurikääviköitä uudelleen kuuselle sekä myös miljoona (1000000) hehtaaria kuusta liian kuiville kasvupaikoille. Liian kuivalla paikalla kasvavat kuusikot ovat taas enemmän kuin alttiita kuusenkirjanpainajatuhoille.

    suorittava porras suorittava porras 8.10.2012, 20:12

    http://www.farmit.net/metsalehden-metsauutiset/2006/01/25/lehtikatsaus-taimikonhoitorastit-kasvun-uhka

    ..että näin siellä Lapissa hirvikannan ollessa huipussaan…

    suorittava porras suorittava porras 8.10.2012, 20:18

    …ja tässä lisää faktaa……….. 700 000 ha taimikonhoitorästejä ja 600 000 ha tekemättömiä ensiharvennuksia

    http://www.tapio.fi/files/tapio/Koulutus/20120216_Kolstrom_Suomen_metsien_tulev_nakymat.pdf

    6tukki 8.10.2012, 21:13

    Harrastelijalle sen verran kommenttia, että

    a) itse minä päätän kenen tai missä kelkassa kuljen

    b) on totta, että opiskelen metsänhoitoasioita netissä ainakin vaimon mukaan ihan liikaa

    c) olen ottanut suosituksestasi ( jo ennenkuin sen annoitkaan) vaarin. Olen käynyt tämän sulan aikana 15 eri kertaa palstoillani a’ 172 km/reissu ja tehnyt aivan täysiä päiviä. Vain kahtena päivänä (metsän istutusta ja taukotuvan vienti) olen tehnyt muuta kuin varsinaista metsän hoitoa. Aiempi omistaja oli jättänyt hoitorästejä aivan liiaksi asti. Nyt näyttää jo paremmalta. Toisin sanoen olen tehnyt töitäkin enkä vain kävellyt metsässä.

    d) omien palstojen lisäksi olen tehnyt kesän aikana metsätöitä myös vaimoni sukulaiselle

    e) vietin myös tänään pitkän päivän palstallani – heinäsin alkukesästä istutetut kuusentaimet ja loppupäivän 5,5 h heilutin vanhaa isoa suokuokkaa tuossa surullisessa 8,6 hehtaarin mäntytaimikossani. Ei kait tuo kovin järkevää ole, mutta tein maan muokkausta ihan kuntoilumielessä. Suorastaan harmitti, kun huomasin taimikollani hirvien vierailleen jo tämänkin syksyn aikana. Pienet pajupuskat olivat maistuneet, mutta olipa jo napsittu useampien männyntaimienkin vuosikasvuja.

    f) Epäileville Tuomaille sanoisin, että tutustukaapas esim. Pudasjärven mhy:n Leikko-lehtiseen. Sieltä löytyy faktaa hirvien taimikoille aiheuttamista vahingoista. Siis jotain aivan muuta kuin tutkijan kammioissa kehitettyjä stooreja…

    Terv. 6tukki

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 137)
1 2 3 … 12 13 14