Keskustelut Metsänhoito Hirvituhojen todellinen määrä MTK:n mukaan

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 137)
  • Hirvituhojen todellinen määrä MTK:n mukaan

    MTK kirjoitti 20.9.2012:
    ”Hirvilupien vähentämisestä käytävässä keskustelussa on unohdettu metsänomistajien ja maanviljelijöiden edut.”

    Allekirjoittajina metsävastaava mikko tiirola ja byroon lakimies vesa malila.

    He jatkavat: ”Etelä-Suomessa hirvituhoja on 19%:lla kaikista puuntuotannon metsämaan taimikoista.”

    Etelä-suomessa on 2010 kaikista uudistusaloista ollut hirvelle kelpaamatonta kuusta 72%. Mäntyä 25% ja koivua 3%.
    Näinollen maan eteläpuoliskon hirville kelpaavista taimikoista hirvet ovat tuhonneet 67,86%.

    Eikä tässä vielä kaikki: ”Pohjois-Suomessa hirvituhoja on vielä suuremmalla osuudella.”

    Der Steppenwolf

  • JacktheRibber JacktheRibber

    Mikäs onkaan se taimituhojen määrä? Kun jätetään hirville (toistaiseksi) kelpaamaton kuusi pois.

    Vastaus löytyy tuosta edeltä, nerokkaasta anton chigurhin aloituksesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eipä auta aina kuusikaan. Ajelin juuri Savon mualla, ja hieman Suonenjoelta pohjoiseen oli tien varrella varoitusmerkki ”metsäkauriita”. Ne syövät kuusen taimetkin.

    Tietoon ja luuloon liittyy tällainen ajatelma:

    He who knows not
    and knows not that he knows not
    is a fool – shun him.

    He who knows not
    and knows that he knows not
    can be taught – teach him.

    He who knows
    and knows not that he knows
    is asleep – wake him.

    He who knows
    and knows that he knows
    is a prophet – follow him.

    (An ancient Persian poem)

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mikä on oikea ja riittävän alhainen hirvimäärä maanomistajien mielestä? Helppo indikaattori seurattavaksi on hirvituhokorvausten määrä alueellisesti: kun se alenee, suunta on oikea.

    Hirvituhot taimikoissa on helppo estää metsästystä lisäämällä, jos halutaan. Taimikon suuri perustamistiheys eli kylvö tai luontainen uudistaminen tai sekastrategia (istutus plus kylvö tai luontainen) ilmeisesti auttaa myös. Puulajikoostumuksella on varmasti myös merkitystä, mutta yksiselitteistä ohjetta sen suhteen on vaikea antaa.

    Lisää tutkimusta aiheesta ei varmaan enää tarvita; enemmänkin käytännön vertailevia kokeiluja taimikoissa. Olenkin päätynyt keskittymään vakavampiin eli ihmisiin kohdistuviin eläinten aiheuttamiin haittoihin. Hirven merkitys hirvikärpäselle tunnetaan jo, mutta hirvieläinten osuus esimerkiksi borrelioosin jatkuvassa lisääntymisessä on vielä hämärän peitossa.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen:
    ”Helppo indikaattori seurattavaksi on hirvituhokorvausten määrä alueellisesti: kun se alenee, suunta on oikea.”

    Tuo indikaattori on tosiaankin helppo!! Siis helppo saada näyttämään sellaista lukemaa kuin päättäjät haluavat.
    Kokemuksesta tiedän että korvaussysteemi on tehty sellaiseksi ettei sinne ole paljon vahingon kärsineillä tunkua.
    Ei noteerata kuin 3 vuoden vahingot.
    Pitää olla yhtenäistä vahinko alaa.
    Ei katsota vahingoksi jos metsässä on vielä kehityskelpoisia taimia, vaikka parhaat on syöty.
    MK:n miehet ovat suorastaan haluttomia lähtemään edes katsomaan.
    Homma on keskitetty, kuulemma monimutkaisuuden takia, yhdelle henkilölle kutakin MK:ta kohti.
    Eli Vahinkotilastoista puhuminen haisee kilometrin vastatuuleen härskiltä yritykseltä yrittää perustella hirvikannan nostoa.

    Samanlaisia elkeitä on liikennevahinkopuolella. Homma on sälytetty autoilijoiden maksettavaksi. Se on omiaan seulomaan vahinkoja tilastoista pois. Erityisesti pienet vahingot jäävät kirjaamatta, vaikka ne ovat juuri niitä läheltäpiti tilanteita, joihin huomio olisi kiinnitettävä.
    Lisäksi on veronmaksajien varoin tehty tuhansin kilometrein hirviaitaa isojen teiden varsille. Vahinkojen määrä alemmalla tieverkolla on siis kasvanut rajusti kun vahinkoja on vieläkin paljon, vaikka ne on aitauksilla estetty pääteiltä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Ja kun tuota indikaattoria olisi ollut mahdollisuus käyttää jo vuosikymmeniä hirvikannan säätelyssä mutta kun edes ihmishenget liikenteessä ei paina mitään. Raskaskuormaisia indikaattoreita vailla käytännön toimia.

    Turisti

    Asiaa hieman sivuten: Mitäpä hirvieläimet pitävät tilanteesta jos taimikon harvennuksessa kaikki aines jätetään palstalle siten, että puun kaataminen tapahtuu 70cm korkeudelta puoliksi ja sitten se väännetään alas. Vähän kuin Tuntemattomassa sotilaassa on tehty esteitä nurmiporille.

    Metsuri motokuski

    Niin sehän on vain hirven vika että on syntynyt hirveksi. Joten sitähän voi käsitellä ja vahingoittaa varmaan kuinka haluaa. Tyypillistä ”ihmisen” ajattelua.

    Turisti

    Juu. Joku pahus ampuukin niitä ja ajavat tahallaan autolla päälle. Eli eivät liiku taimikkoalueella kun siitä tehdään hankalaa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”puun kaataminen tapahtuu 70cm korkeudelta puoliksi ja sitten se väännetään alas”

    Jos olisin hirvi, varmaan sanoisin, että kiitos, hyvä talvilaidun!

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    2010 maan eteläpuoliskon HIRVILLE kelpaavista taimikoista (mänty, rauduskoivu) HIRVET ovat tuhonneet 67,86%.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 137)