Keskustelut Metsänomistus Hirvitulo

  • This topic has 100 vastausta, 24 kirjoittajaa, and was last updated juuri nyt by GlaGla.
Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 100)
  • Hirvitulo

    Merkitty: 

    Uusimmassa Metsälehdessä oli juttu hirvenmetsästyksestä ja sen tulojakaumasta. Ongelmana on, kuten artikkelissa todetaan, ettei maanomistaja monestikaan saa korvausta hirvenmetsästyksestä. Myöskäään kannan kokoon ei maanomistajilla ole juurikaan valtaa.

    Nykyinen 1000ha pinta-ala vaatimus on pitkälti syynä näihin ongelmiin.

    Jos hirvi vapautettaisiin kaikkien saataville, ongelmat poistuisivat. Toimiva järjestelmä olisi pyyntilupien arpominen, jossa kytkös maanomistuksen ja hirvenmetsästyksen välillä katkaistaisiin perinteisessä mielessä ja pyyntiluvan hinta nostettaisiin 1000€. Ehdotan mallia jossa hirveä saisi luvan haltija pyytää missä tahansa oman hirvitalousalueensa sisällä, toki nykyiset turvaetäisyydet asuttuihin rakennuksiin ja maanteihin tulisi säilyttää. Riittää että lupa arvonnassa onni on myötä. Se maanomistaja, jonka maalle kaato tehdään, saisi puolet lupamaksusta, loput käytettäisiin nykyistä parempaan tuhokorvausjärjestelmään ja lupahallintoon. Uudessa mallissa hirvikannan koon määrittelisi Luke, haittojen ja susitilanteen perusteella.

    Hirvi lupa olisi henkilökohtainen. Kaadon tapahduttua tulisi ruho merkata lipukkeella Kanadan malliin välittömästi. Se joka tavattaisiin merkkaamattoman ruhon luota, syytettäisiin automaattisesti salametsästyksestä. Koiran käytöön oikeus olisi ainoastaan luvan haltijalla.

    Näillä keinoin pyynti kohdistuisi alueille joissa hirviä on ja luvat pyrittäisiin varmasti käyttämään. Varsinkin jos luvan käsittelymaksuja perittäisiin 30% vaikkei saalista tulisikaan. Samalla nykyinen korvausmäärä kasvisi ja hirvikanta säilyisi järkevällä tasolla. Metsästäjiä kyllä riittää, se ei muodostu ongelmaksi.

  • suorittava porras suorittava porras

    Kun Jesse muutama vuosi sitten kehuskeli kasvattavansa metsänsä raivaamattomana energiapuuharvennukseen asti ,ei hirviongelma ollut esillä missään vaiheessa . Nyt ,kun kyseinen strategia osoittautui vääräksi, olikin syypää tapahtuneeseen hirvi .

    Hoitamattomassa porkkanapenkissä ei kasva kunnollisia porkkanoita eikä hoitamattomassa metsässä kasva kunnon puita . Jesse ei valitettavasti ole ainoa ,joka kääntää oman saamattomuutensa hirvien syyksi .

    PS. Aluskasvuksena kasvava koivu maistuu hirville samasta syystä ,kun varjoon jäänyt männyn taimi.

    Jesse taitaa olla alan pioneereja siinäkin ,että yrittää kasvattaa aluskasvoskoivuvesakosta uuden metsän.

    Gla Gla

    Pioneerin osa ei ole helppo ja epäonnistumisia sattuu enemmän kuin muille. Mutta vastaatko Suorittava 22.9.18 14:28 esittämääni kysymykseen.

     

    suorittava porras suorittava porras

    Vastaus löytyy kommentista 23.9 klo 20.01

    Gla Gla

    Eli tällä kertaa metsästäjien suuri määrä johtaa ylisuuriin hirvieläinkantoihin.

    Omituista. Tähän saakka olet valittanut metsästäjien vähyyttä/ukkoutumista ja minunkin pitäisi liittyä seuraan hirvieläimiä ampumaan, jotta kantaa saataisiin alas.

    Jos ymmärsin oikein, mieti vielä ja vastaa sitten uusiksi.

     

    Planter Planter

    ”PS. Aluskasvuksena kasvava koivu maistuu hirville samasta syystä ,kun varjoon jäänyt männyn taimi.”

    Varjossa kasvaneissa männyn taimissa on vähemmän haitta-aineita, joilla taimet puolustautuvat syöntiä vastaan (terpeenit, hartsit,fenolit). Sama tilanne on istutetuissa männyntaimissa, joissa pottien lannoite aiuhettaa taimien nopean kasvun ja haitta-aineiden vähäisyyden. Nämä maistuvat hirville parhaiten.

    Mutta onko näin koivulla? Itsellä on kuvio, muutamia vuosia sitten ensiharvennettu männikkö, jossa on tiheä koivualuskasvos, 3-4 metrisiä raippoja. Tämän luulisi kelpaavat hirville ja saisivat syödä,  mutta ei taimia ole siitä juurikaan katkottu. Sensijaan varsinaisesta taimikosta on poimittu kaikki rehevät koivuntaimet ja latva väännetty poikki. Tuntuu, että koivun suhteen mieltymys menisi toisinpäin. Rehevä nopeakasvuinen taimi kelpaa, mutta ei alikasvoksena kitunut?

    suorittava porras suorittava porras

    Esimerkissäni on kyseessä kaksi ääripäätä ,joista johtuu eläinten korkeampi määrä . Näitä tietoisesti ja arvostelua herättävästi hirvikantaa vaalivia hirvitalousalueita on kitenkin vain kourallinen .  Kuitenkin koko riistahallintoa kivitetään yritetään kaataa näiden muutaman poikkeustapauksen takia . Muualla asiat ovat pääosin kunnossa ja asioita on saatu korjattua parempaan suuntaan uhteistyössä riistaviranomaisten kanssa .

    Sellainenkin ”Planterin”linkittämä lainaus osui silmiini ,jossa alueen riistapäällikkö oli kehottanut tarttumaan vhp-ongelmaan jo yli 10 viotta sitten . Täällä keskisessä Suomessa toivetta noudatettiin . Etelämmässä näköjään ei .  Paikalliset ovat päättäneet toisin.

    Gla Gla

    Hirvieläinongelmassa ei ole kyse mistään muutamasta poikkeustapauksesta.

    Valkohäntäpeuralla on vaikeuksia Suomen talvessa, joten luonnollisesti se näkyy levinneisyyskartassa. Mutta toki ongelma on helpompi hoitaa ajoissa kuin vasta sen räjähdettyä käsiin. Käsittääkseni tiheä kanta jatkuvasti leviää muuhin Suomeen, joten ongelmaa ei ole hoidettu kuntoon. Ellei peuroja muuten saada lisääntymään, velvoitetaan seuran jäsenet niitä ruokkimaan.

    Planter Planter

    Jollainhan täytyy olla vastuu, ettei tilanne pääse ajautumaan kaaokseen ja riistahallintolaissa on määritelty, että se tehtävä on riistahallinnolla. Vahingot on pidettävä kohtuullisina.

    ”Kivitän” riistahallintoa, koska sen mielestäni pitäisi poistaa kaikki mahdolliset keinotekoiset esteet metsästykseltä, että hommma sujuu. Vastuuta ei mitenkään voi sysätä metsästysseuroille tai yksittäisille metsästäjille.

    Täälllä on ihan järkevästi ajattelevia metsästäjiä, jotka ovat huolestuneita mihin tämä johtaa. Anottiin esimerkiksi lupaa saada käyttää keinovaloa peurojen kyttäyksessä, että saadaan kaatoluvat täytettyä. Tämä torpattiin riistahallinnossa, että se ei olisi ”eettisesti” hyväksyttävää.

    Ei auta, jos ministeri sanoo, etttä hirviä ei saa olla liikaa ja riistapäällikkö, että pitää ampua enemmän. MMM:n ja riistahallinnon pitää poistaa turhat esteet, jolloin se alkaa toteua ruohonjuuritasolla.

     

     

    Gla Gla

    Lisäksi esteiden poistokaan ei riitä. Pitää saada kaikki ymmärtämään, että haittoja pitää vähentää. Kun esim. peurojen metsästystä seuran sisäisellä säännöllä rajoitetaan, kyse ei ole ulkopuolelta tulevasta esteetsä.

     

    jees h-valta

    Suorittavalle tuonne edellisiin etten taida aivan turhaan pioneerina hieskoivua kasvatellakkaan. Onhan tuolla Metsälehden juttu etusivulla jossa tutkija on todennut aika hankalan turvemaan uudistuksen juuri samoin kuin minä. Varjopuustoksi kasvatetaan hieskoivikko ja sen alle aikanaan tulee luontainen kuusikko nk. jatkuvan kasvatuksen menetelmällä. Että sellaisia pioneereja tässä ollaan että tiedetään sama ihan maalaisjärjellä jota tutkija on vuosikausien tutkimuksellakin sentään jyväsen löytänyt. Ja vaikka se tutkija onkin Luken luonnonvarain hoitaja erikoistutkija Sauli Valkonen niin tästä olemme kyllä yksimielisiä että onnistuu parhaiten näin. Vieressä karu esimerkki tämän tehoisamman tavan männikön alusta. Kyllä olisi muuten suorastaan loistava mutta kun karjaa niin perk….sti ettei mikään enää istutetuista suoria tai edes kasvukelpoisiakaan. Jos siihen olisi tehty varovaisempi muokkaus ja jätetty hiestä sitomaan turvetta olisi nyt niilläkin taimilla huomattavasti paremmat nousun mahdollisuudet.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 100)