Keskustelut Metsänomistus Hirvitulo

  • This topic has 100 vastausta, 24 kirjoittajaa, and was last updated juuri nyt by GlaGla.
Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 100)
  • Hirvitulo

    Merkitty: 

    Uusimmassa Metsälehdessä oli juttu hirvenmetsästyksestä ja sen tulojakaumasta. Ongelmana on, kuten artikkelissa todetaan, ettei maanomistaja monestikaan saa korvausta hirvenmetsästyksestä. Myöskäään kannan kokoon ei maanomistajilla ole juurikaan valtaa.

    Nykyinen 1000ha pinta-ala vaatimus on pitkälti syynä näihin ongelmiin.

    Jos hirvi vapautettaisiin kaikkien saataville, ongelmat poistuisivat. Toimiva järjestelmä olisi pyyntilupien arpominen, jossa kytkös maanomistuksen ja hirvenmetsästyksen välillä katkaistaisiin perinteisessä mielessä ja pyyntiluvan hinta nostettaisiin 1000€. Ehdotan mallia jossa hirveä saisi luvan haltija pyytää missä tahansa oman hirvitalousalueensa sisällä, toki nykyiset turvaetäisyydet asuttuihin rakennuksiin ja maanteihin tulisi säilyttää. Riittää että lupa arvonnassa onni on myötä. Se maanomistaja, jonka maalle kaato tehdään, saisi puolet lupamaksusta, loput käytettäisiin nykyistä parempaan tuhokorvausjärjestelmään ja lupahallintoon. Uudessa mallissa hirvikannan koon määrittelisi Luke, haittojen ja susitilanteen perusteella.

    Hirvi lupa olisi henkilökohtainen. Kaadon tapahduttua tulisi ruho merkata lipukkeella Kanadan malliin välittömästi. Se joka tavattaisiin merkkaamattoman ruhon luota, syytettäisiin automaattisesti salametsästyksestä. Koiran käytöön oikeus olisi ainoastaan luvan haltijalla.

    Näillä keinoin pyynti kohdistuisi alueille joissa hirviä on ja luvat pyrittäisiin varmasti käyttämään. Varsinkin jos luvan käsittelymaksuja perittäisiin 30% vaikkei saalista tulisikaan. Samalla nykyinen korvausmäärä kasvisi ja hirvikanta säilyisi järkevällä tasolla. Metsästäjiä kyllä riittää, se ei muodostu ongelmaksi.

  • Puuki

    ” Hirvituhovahingot taimikoissa arviolta n. 50 milj.€ /vuosi ” .  Paljonkohan on männyn ja koivun istutusalueita, joita joutuu viljelemään kuuselle ?  Voisi olla jotain ~20000 ha vuosittain. 2 m korkeaa Riistaeläin-/koiraverkkoa on myynnissä ja materiaalikustannusten nettohinta / ha aitaamiseen olisi n. 300 €.  N. 6 milj. € kustantaisi (ilman työkuluja) aitaaminen.  Siihen lisäksi sukkahoususaippuaa muutamalla sadalla tonnilla.   Tulisi suht. edulliseksi verrattuna metsän arvon laskuun verrattuna.

    jees h-valta

    Tolopalle tuonne edelliselle ettei tämä hirviongelma josta suorittava vaikertaa vain riistahallinnon aiheuttamaksi ole suinkaan mikään henkilökohtainen ongelma. Minulla asiat ovat hallinnassa mutta ei tarvitse yrittää sälyttää aina muille ongelmaa joka on vuosikymmenten mittaan ihan metsästysorganisaation aiheuttama ja haluama. Nythän korjaamme satoa joka on jo vuosia sitten aiheutettu ja jolloin aina metsästäjän kanssa keskustellessa oli kanta ettei niitä hirviä niin kovasti pajoa ole. Tätä kun on menty vuosikymmneniä ja haettu ylivarovasti lupia on saatu aikaan jatkuvasti paisuva hirvikanta. Miksi lupia ei haettu yläkanttiin jos kattojärjestön tavat tiedettiin?Peurat myös pääsi räjähtämään selvän pelleilyn tuloksena. Sehän on ollut lähinnä innokkaitten metsästäjien viimeinen huvittelu lähteä kyttäyskopille purkamaan hirvestyksen loppumisen traumoja. Ja siitäkin aina kadehdittiin niin per…..sti niitä jotka oman peuranruhon sieltä pakkaseen laittoivat. Melkein seuraavassa kokouksessa esitettiin rajoituksia ettei vaan kaikkia ammuta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuolla mielipideosastolla (MT:ssä?) joku kirjoitti, että Varsinais-Suomessa puutarhatkin on jo pakko aidata kauriilta, siis sama tilanne kuin Pohjois-Suomessa porojen kanssa. Lapsia ei voi päästää enää nurmikolle punkkien pelossa saati sitten metsään. Pahaksi on päässyt. Mistä se johtuu että metsästäjiä eivät hirvikärpäset ja punkit tunnu vaivaavan? Ruikutammeko me cityasukit turhasta?

    Lenkopetäjä

    Onneksi ei ole tuommosia ongelmia meillä.hirviä ei oo palio eikä hirvikärpäsiäkään.kauriita on jonkuverran mutta ne pysyy pääasiassa niityillä mehtäsaarekkeissa.en ota kantaa Varsinais-Suomen tilanteeseen kun en sitä tunne

    Hirvijäärä

    Riistakantojen koosta suositukset antaa Riistaneuvostot. Ja niiden suositukseen lupämäärät perustuu. Neuvostot koostuvat pääasiassa metsästäjistä, vaikka mukana on edustajia muistakin piireistä, usein metsästäjiä hekin. https://riista.fi/riistahallinto/alueelliset-riistaneuvostot/

    Saksassa, Baijerissa, voi käydä katsomassa miltä näyttää metsässä kun metsästys on kaiken muun edellä. Uudistaminen on kallista ja hidasta. Liikennevahingot päivittäisiä.

    Pohjois-Karjalan alueella voi havainnoida miten suuri polte on metsästää vaikka hirvikanta ei metsästystä kestä. Se on tavallaan ristiriitaisia, että osa metsästäjistä haluaa mahdollisimman suuren kannan ja osa haluaa metsästää mahdollisimman paljon. Tästä johtuu kannan koon vaihtelu. Maanomistajaa, joka harrastuksen mahdollistaa ei ajattele kukaan. Jos riistatutkijat saisivat kannan koon päättää taloudellinen etu edellä, se olisi kaikille paras ratkaisu.

    reservuaari-indeksi

    Monessa yhteydessä näytetään otettavan Pohjois-Karjala esimerkiksi siitä miten on liian vähän hirviä. On pedot ja milloin kukakin hoitaneet hommansa jne. Mitä ihmettä!

    Nyt kun vaan on niin että siellä on ihan samalla tavalla hirvituhoja kun muuallakin. Itselläni nyt ei ole kuin muutama kymmenen hehtaaria täysin nollakunnossa hirvien syömisistä, mutta samaa rataa se menee siellä kuin muissakin lääneissä.

    Kestäisi metsästystä, mutta kun ei näytä nappaavan se touhu. Luultavasti joku maalaisliittolainen siellä säätämässä lupa-asioita, prkl. 😉

    yt Reva-ryhmän Rami
    hirviosasto

    Lenkopetäjä

    Tääläpäin maanomistajat on metsästäjiä suurin osa

    reservuaari-indeksi

    Niin ne on tuollakin. Outoa että eivät pidä taimikoistaan huolta, että vaatisivat korjausta asiaan.

    Ihme tillittämistä sieltä on kuulunut kun olen asian perään kysellyt.

    suorittava porras suorittava porras

    ” Se on tavallaan ristiriitaisia, että osa metsästäjistä haluaa mahdollisimman suuren kannan ja osa haluaa metsästää mahdollisimman paljon.”

    On varmasti seurueita , jotka eivät seuraa hirvitilannetta lainkaan. Lupia haetaan vanhaan malliin  oli hirviä enemmän tai vähemmän . Jotkut hakevat lupia reilustikin tilanteeseen nähden ja ajattelevat , että kyllä niitä hirviä jostakin tulee tilalle. Ihmettelevät sitten , kun luken  arvioiden mukaan annattuja lupia tuleekin odotuksia vähemmän . Yksittäisen seuran kannattaakin katsoa , onko lupahakemus ristiriidassa riistanhoitoyhdistyksen laatiman laajemman alueen pyyntisuunnitelman kanssa.

    Miksi joku seura/alue haluaa pitää yllä isompaa hirvikantaa ? Totta kai siksi , että on enemmän metsästettävää(kun on kyse halusta). On paikkakuntia , joissa metsästysharrastus on voimissaan. Harrastukseen on panostettu rakentamalla harrastustiloja ja tiloja saaliin käsittelyyn . Metsästysseura tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia harrastaa metsästystä ja riistanhoitoa.Ampumaurheilukin on kuvioissa mukana ja seurue tarjoaa muitakin aktiviteetteja. Aktiivisiin seuroihin on tulossa harrastajia tungokseen asti . Tälle porukalle on luonnollisesti tarjottava myös riittävästi saalista metsästystapahtumissa. Juuri kyseisestä syystä riistakantoja pidetään keskimääräistä isompina. Tämä on sitä markkinataloutta . Kysyntä määrää  riistakantojen koon .  Edellä mainittu taitaa olla juuri Varsinais-Suomen ”ongelma”. Tosin positiivinen siinä mielessä , että harrastajia riittää. Harvemmin asutuilla alueilla puolestaan niukka kuihtuva  harrastelijajoukko ei pysty pitämään hirvikantaa kurissa . Siellä ei ole enää kyse halusta , vaan kyvyttömyydestä pitää asiat hallinnassa. Molemmissa tapauksissa hirvien määrä ei täytä kaikkien metsänomistajien toiveita.

    Mutta kaikki on suhteellista . Jesse on sitä mieltä , että koivikon sopiva kasvatustiheys on 3000 (tai enemmän) runkoa hehtaarilla. Joillakin hirvitalousalueilla pidetään 5/1000ha hirvitiheyttä sopivana. Kummassakin tapauksessa tavaraa on puolet liikaa yleisiin suosituksiin nähden .

    jees h-valta

    Voisiko suorittava avata mitä tekemistä näillä asioilla on keskenään. Minun koivikkkoni ja metsästäjien hirvet? Minusta niillä ei ole muuta yhteistä kuin että koivikko on pakko kasvattaa liian tiheänä hirvien kovan syönti-ja tuhoamiskuormituksen vuoksi. Että olisi edes muutama päätehakkuuseen kasvatettava hyvälaatuinen koivukin. Nytkin käyn raivailemassa koivikkoa josta en ole vielä löytänyt yhtään täysin virheetöntä vaan vähintään kerran syötyä koivua lähes kaikki. Turvemaa-alasta kyse. Aina sanotaan ettei hirvelle käy hieskoivu. Nuo kaikki ovat hieskoivua ja kaikki tuhottu enemmän tahi vähemmän. Silti kasvatan niitä aluspuustona ainakin kotvan aikaa ja katson sitten miten ylispuuston poiston jälkeen jatketaan.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 100)