Keskustelut Harrastukset Hirvivahingot 0,06% metsän tuotosta?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 343)
  • Hirvivahingot 0,06% metsän tuotosta?

    Merkitty: 

    Onko se vähän vai paljon, näin oli metsälehden lukija kirjoittanut Metsälehdessä 14.2.

     

     

  • mehänpoika

    Ei ole turhaa rutinaa liian tiheisträ hirvikannoista, kun hirvivahinkojen pelossa metsänomistaja ei uskalla käyttää uudistusalojen metsitykseen muuta puulajia kuin hirviltä paremmin säästyviä kuusen taimia.

    Tästä aiheutuu vuosien saatossa talousmetsien kuusettumista, mistä puolestaan koituu ajan kuluessa laajenevia kuusikoiden hyönteis-, sieni-, metsäpalo-, ja myrskytuhoja.

    Kirjanpainajatuhot ja metsäpalot lisääntyvät kuusikoissa ilmaston lämmitessä.  Kuusen juurikääpä tuhoaa kuusikot entistä nuorempina, kun muuta puulajia ei uskalla käyttää jo saastuneillakaan aloilla. Pinnallisen juuriston omaava kuusi ei monesti kestä ilmastomuutoksen mukanaan tuomia tuulenpuuskia vaan kaatuu juurineen.

    Tulevaisuudessa viime vuosikymmeninä perustetut kuusikot voivat, alkuaan liikahirvistä johtuvasta kuusettumisesta johtuen, muodostua hiilensidonnan sijaan enemmän päästölähteeksi. Tämä voi muodostua todella kalliiksi puuntuotannolle, hiilinielulle ja yhteiskunnalle.

    Hirvieläinten vaikutus metsien puulajivalintaan tulisi laskea mukaan arvioitujen hirvivahinkojen määrään, sillä hiilidioksiidin ilmakehään kertymisestä johtuva ilmaston lämpeneminen ei puolla seuraustuhoihin herkästi joutuvan kuusen yksipuolista käyttöä metsien uudistamisessa. Varsinkin koivu ja haapa olisivat kuusta kestävämpiä.

    suorittava porras suorittava porras

    Suurimman vahingon metsätaloudelle aiheuttavat ihmiset ,jotka paisuttelevat hirvien tekemisiä tarpeettomasti. Mutta oma on valinta ,jos haluaa lyödä päätään seinään ja valita vaihtoehdoista kehnoimman . Hirvi ei ole vielä tähän mennessä aiheuttanut eikä nykytiheyksillä aiheuta niin laajoja tuhoja ,mitä juurikääpä pahimmillaan voi aiheuttaa. Hirvien aiheuttamat vahingot ovat hyvin paikallisia ja pienialaisia ja kohdistuvat pääasiassa hoitamattomiin taimikoihin. Ainakin tarkastusraporteista voi näin päätellä .

    Jos ei olla varsinaisella hirvien talvehtimisalueella ,voi palstan uudistaa huoletta sillä puulajilla ,joka maaperälle parhaiten sopii .

    Puuki

    Hirvieläinten vaikutus metsien puulajivalintaan tulisi laskea hirvivahinkojen laskennalliseen määrään, sillä hiilidioksiidin kertymisestä johtuva ilmaston lämpeneminen ei puolla seuraustuhoihin herkästi joutuvan kuusen yksipuolista käyttöä metsien uudistamisessa. Varsinkin koivu ja haapa olisivat kuusta kestävämpiä.

    Mänty on kestävin täällä kun/jos ilmasto lämpenee edelleen. Kestää kuusta paremmin kuivuutta kesällä ja roudattomia talvia eikä ole yhtä herkkä muillekaan luonnontuhoille ( ötökät ja latvapalot)  .

    Juurikäävän yleisyydellä ja korkealla hirvitiheydellä on korrelaatiota.  Kuusikoissahan se juurikääpä eniten tuhoja tekee ja kuusen kasvatus on lisääntynyt monin paikoin juuri hirvieläinten takia.      Se on kyllä totta että paljon paremmin onnistuu männyn kasvatuskin , jos hirvet ei talvehdi alueella.

    MJO

    Jos ei olla varsinaisella hirvien talvehtimisalueella ,voi palstan uudistaa huoletta sillä puulajilla ,joka maaperälle parhaiten sopii .

    Entäs jos ne metsät sattuvat sijaitsemaan sinun ns. talvehtimisalueella? Aivan varmasti metsät uudistetaan esim. männylle alueilla, joissa ei hirvituhoja ole ilmennyt.

    Talvehtimisalueiden koko on aikojen kuluessa laajentunut kattamaan 50% koko alueen metsämaasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuo 0,06 prosenttia metsän tuotosta on se summa, jonka lainsäätäjä on päättänyt hirvituhoista korvata, eli mihin nykyiset korvaussäännöt johtavat. Valtakunnan metsien inventoinnissa hirvituho on männyn taimikoissa varmaan yleisin tuhotyyppi. Usein tuho toistuu, eli hirvitihentymäalueelle ei voida lainkaan perustaa tervettä taimikkoa. Jos taimikko pääsee kehittymään syöntivaiheen ohi eli 5 metriin, tyvitukin laatua alentavat viat jäävät näkymättömiin ja paljastuvat vasta sahauksessa.

    On hyvä suunta, että suurimmalla osalla hirvitalousalueita asiaan suhtaudutaan vakavasti ja kannanhoitotavoitteisiin pyritään tosissaan. Nyt polttavin ongelma on lounais-Suomessa, jossa hirvikanta pitäisi suhteuttaa niiden käytettävissä olevaan laidunresurssiin, joka on peltomaan suuresta määrästä ja taimikoiden pienestä määrästä johtuen paljon pienempi ja vastaavasti laidunnuspaine paljon suurempi kuin muualla maassa.

    Valkohäntäpeuran suuri tiheys pahentaa tilannetta lounais-Suomessa. Sen kohdalla olisi mietittävä, mikä on yhteiskunnallinen sietokyky viljelys- ja metsävahinkojen, monimuotoisuuden alenemisen, liikennevahinkojen ja tautien levityksen suhteen. Metsäkauris ei liene suuri ongelma muualla kuin Ahvenanmaalla, jossa  kärsitään kauriiden levittämien punkkien aiheuttamista taudeista.

     

    jees h-valta

    Ei se aivan tosiaan noin mene kuin suorittava tuubaa. Kyllä esim. rauduskoivun taimista joka ainut syötiin Harjavallan taimetuksellani. Kyllähän ne kasvua jatkaa mutta kun tuo alkaa tapahtua edelleen vuosittain on ne aika mielenkiintoisen näköisiä puskia hetken päästä. Voihan sitä jokainen harjoitella vaikka pihapiirissä leikkaamalla vuosittain uuden kasvun poikki jostain kohtaa. Tulos on kyllä puu mutta ei edes välttämättä selluun kelpaava, ehkä biomassavoimalaan. Mutta ei se metsätalouden toimintaa ole eikä tule. Peurat ovat nyt pienille koivun taimille jopa tuhoisampia kuin hirvet kuten jo aiemminkin on todettu. Polkuja risteilee joka suuntaan ja syömään niiltäkin poiketaan ympäristöön. Satakunnan tilanne ei mainittavasti jahdista parantunut vaan peurakannan ”räjähdys” senkun pahenee. Mutta toivottavasti Venäjällä ei eläinongelma ole noin paha. Kiskot hyvään rasvaan vaan ja tuontipuulla eteenpäin. Saa herrat metsästäjät leikkiä kalifaatissaan.

    Planter Planter

    Otin tuon 0,06% esille sen vuoksi, että se oli valtakunnallisen riistaneuvoston edellisen puheenjohtajan laskema luku, joten voisi olettaa, että se oli vakavissaan laskettu ja riistaneuvostolla sellainen käsitys, että tuhot ovat aivan marginaalisia.

    Eteläisessä Ruotsissa oli Södra päätynyt vahinkolaskemissaan 14%:iin, eli 230 kertaiseen vahinkoon.

    VMI mukaan Suomessa on hirvien aiheuttamia taimikkotuhoja noin miljoonalla hehtaarilla, eli 0,06% aiheuttaisi sellaisen tuhon.  Saman kaavan mukaan laskien Ruotsissa olisi taimikkotuhoja 230 miljoonalla hehtaarilla. Se on aika paljon, kun Ruotsin metsäpinta-alakin on vain 30 miljoonaa hehtaaria.

    Valtakunnallisen riistaneuvoston olisi syytä tarkistaa laskukaavojaan, jotta asian vakavuus tajuttaisiin. Ehkä neuvoston MTK:n ja Metsäkeskuksen edustajat voisivat auttaa ainakin oikean suuruusluokan hahmottamisessa?

     

    suorittava porras suorittava porras

    Mikä on tuhojen aste molemmissa tapauksissa?Miljoonaan vahinkohehtaariin päästään ,jos lasketaan mukaan kuviot ,joilla hirvi on käynyt napsimassa muutaman latvan männyn taimista. Sitä ei kuitenkaan näytetä tilastoissa ,jos hirvet samaan aikaan ovat vapauttaneet kasvutilaa parturoimalla havupuita varjostavia lehtipuita . Tulos voi olla kokonaisuutena positiivinen . Hyöty on haittaa suurempi .

    Olisi mielenkiintoista nähdä sekin tilasto ,mistä ilmenee , kuinka monta ajallaan varhaisperattua taimikkoa kärsii hirvituhoista . Moni ottaa ison riskin siirtämällä raivausajankohtaa suuremman tukipotin toivossa . Kasvu- ja laatutappioita syntyy ja kaupantekijäisinä saa vielä hirvetkin seurakseen. Tästä olen nähnyt lukuisia esimerkkejä . Vakuuttavin oli tilanne ,jossa  avohakattu kuvio(olin itse hakkaamassa) uudistettin männylle . Tila jaettiin taimikkovaiheen alussa. Puolet kuviosta varhaisperattiin ja toinen puoli aidattiin ja jätettiin ”kasvamaan laatua” perkaamattomana . Kävi niin ,että hirvet särkivät aidat ja ruokailivat estotta raivaamattomalla kuvion osalla . Raivatulla puolella männyn taimiin ei koskettu .

    Olen saanut jo pitkän aikaa näytyöä siitä ,että  varhaisperkauksen ansiosta vahinkoriski pienenee . Ihmettelen suuresti sitä , miksi metsänomistajat edelleen mieluummin siirtävät raivausajankohtaa myöhemmäksi ja altistavat taimikkonsa vahingoille .  Pahasti myöhässä oleviin toimenpiteisiin syydetään rahaa ,mutta ei kannusteta toimimaan oikeaan aikaan . Jos taimikkoon joudutaan käyttämään nuoren metsän kunnostustukea ,ei  ole varaa valittaa hirvivahingoista .

    Gla Gla

    Suorittava porras: ”Edellisen perusteella voisi päätellä . että tällä palstalla on rutistu ihan turhasta…”

    Eli kun jossain on asiat vielä huonommin, tarkoittaa se sitä, ettei meillä ole aihetta valittaa? Mihin muuhun haluat soveltaa tätä logiikkaa, esim. leimikoiden kuntoon?

    ”Suurimman vahingon metsätaloudelle aiheuttavat ihmiset ,jotka paisuttelevat hirvien tekemisiä tarpeettomasti.”

    Mikä on tarpeetonta paisuttelua? Entä mitä sanot hirvituhojen tarpeettomasta vähättelystä Metsälehdessä olleen tämän viestiketjun otsikon mukaisen kirjoituksen tavoin?

    ”Hirvi ei ole vielä tähän mennessä aiheuttanut eikä nykytiheyksillä aiheuta niin laajoja tuhoja ,mitä juurikääpä pahimmillaan voi aiheuttaa.”

    Hirvien, tai aletaanko jo vihdoin puhua hirvieläimistä, riski johtaa suoraan juurikäävän aiheuttamiin tuhoihin. Kun kuusta istutetaan koivun tai männyn sijaan, johtaa se juurikäävän määrän 1,5-kertaistumiseen seuraavan puusukupolven aikana.

    Minulla tuhotun koivikon koealoilta ei löytynyt yhtään ehjää koivua. Juurikääpä ei ikinä olisi pystynyt samaan. Toki se ei täytä määritelmääsi laajoista tuhoista.

    ”Hirvien aiheuttamat vahingot ovat hyvin paikallisia ja pienialaisia ja kohdistuvat pääasiassa hoitamattomiin taimikoihin. Ainakin tarkastusraporteista voi näin päätellä .”

    Mistä tarkastusraporteista puhut?

    ”Jos ei olla varsinaisella hirvien talvehtimisalueella ,voi palstan uudistaa huoletta sillä puulajilla ,joka maaperälle parhaiten sopii .”

    Oletko koskaan edes käväissyt alueella, jossa on vhp-kanta 30-50/1000 ha ja hirvikanta 3…5/1000 ha ja metsämaan osuus maapinta-alasta n. 50%? Jos olet, miksi toistuvasti viitsit kirjoitella noin ala-arvoista sontaa, johon jo moderaattorinkin pitäisi kovalla kädellä puuttua?

     

    Gla Gla

    AJ: ”Tuo 0,06 prosenttia metsän tuotosta on se summa…”

    Ei tuotosta, vaan kantorahoista. Tuotto on n. 3% kantorahoista.

    ”Metsäkauris ei liene suuri ongelma muualla kuin Ahvenanmaalla, jossa  kärsitään kauriiden levittämien punkkien aiheuttamista taudeista.”

    Kyllä sama ongelma täälläkin on. Sen huomaa ulkona liikkuessaan, kun valkohäntien tavoin runsaasti kauriita teiden varsilla näkee. Aarno Kasvi kirjoitti jokin aika sitten aiheesta Turun Sanomissakin:

    https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3960598/Lukijalta+Ruissalon+ylisuuri+kauriskanta+yllapitaa+vaarallista+punkkiarmeijaa

    Ruissalo on Turun edustalla oleva suosittu ulkoilualue, jossa on paljon myös suojeltuja metsiä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 343)