Keskustelut Metsänomistus Holmström

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)
  • Holmström

    Kuinka tärkeitä Holmströmin opit olisivatkaan metsäsektorilla, jossa talouden ymmärtäminen ottaa vasta ensiaskeleitaan ja puukauppasopimukset ovat mitä ovat. Kuinka tärkeitä oikealla tavalla toimivat sopimukset olisivatkaan. Puukauppasopimukset ongelmineen on tästä malliesimerkki.

  • Reima Ranta

    Onko MaalaisSepon mielestä tässä tilanteessa alkutuottajan vain pyrittävä lisäämään ylituotantoa entisestään pärjätäkseen? Niinkö yrityksetkin toimivat ylituotantototilanteessa?

    Eikö olisi keskityttävä tuotantoon mahdollisimman pienin yksikkökustannuksin eikä maksimaaliseen määrään.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Täpertäjien ja saivartelijoiden on viimein syytä ottaa huomioon, että kun vielä 8000 vuotta sitten mannerten pinta-alasta (130 miljoonaa neliökilometriä) puolet (50%) oli metsien peitossa, tämä osuus on enää alle 20 prosenttia. Tuo hävikki on kokonaan trooppisen päiväeläimen vaikutusta.

    MaalaisSeppo

    Yksi tapa vähentää yksikkökustannuksia on lisätä tuotantoa, jos yksikkökustannukset näin laskevat. Näinhän mm eläinpuolella tehdään. Tuotanto keskittyy ja pienet tippuvat pelistä.

    Metsäpuolella tuotannon keskittyminen harvempien käsiin etenee hitaammin. Tätä kehitystä pyrkii hallituskin edistämään.

    Itse uskon, että puun kysyntä uusiutuvana materiaalina lisääntyy siinä määrin, että ylitarjontatilanne loppuu n 5 vuoden jälkeen. Siis laadukkaan puun tuotantoon kannattaa panostaa jo nyt.

    MJO

    Timppa:
    Esimerkkinä Mayer Turun telakka. Yhtäkkiä ponnisti maailmanluokan firmaksi. Eikä varmaan kukaan usko, että jotkut bonusjärjestelmät olisivat johtaneet tähän, vaan pitkäaikainen sitoutunut omistajuus ja telakkaväen huoli työpaikoistaan. Kannattaa huomata sekin, että perheyhtiö tuskin jakelee osakkeitaan henkilökunnalle.

    Eikös Perheyhtiön suurosakas Jan Meyer ole juuri Turun Telakan toimitusjohtaja?

    Mikä on suurempi kannustin suurelle omistajalle, kun maksimoida oman yrityksensä voitto ja markkina-arvo? Ei siinä enää houkuttelevampaa bonusjärjestelmää taida edes olla olemassa.

    Timppa

    Siihen en tietenkään pysty ottamaan kantaa kuinka viisaita neuvoja Holmström on antanut näissä palkitsemissysteemeissä. Saattaahan se vika olla soveltajissa, jotka tekevät juuri päinvastoin.

    Tunnen aika hyvin Nokian erään johtajan ajalta ennen noita hirmuoptioita. Hänen panoksensa oli aika merkittävä tuossa laajenemisvaiheessa. Sen tiedän, että hän kyllä kaikin voimin pyritti hoitamaan yhtiön asioita ympäri maailmaa, kuten kaikkia muitakin tärkeitä tehtäviään . Ja siis ilman erityisiä kannustimia.

    Jos halutaan joku sitoa firmaan, niin esim kielto, ettei kahteen vuoteen saa siirtyä kilpailijan palvelukseen, on tehokas ja halpa keino.

    Puuki

    Mitä vikaa siinä on, jos yksityinen yritys haluaa sitouttaa avainhenkilöitään optiolla ?
    Sitähän esim. Nokia teki aluksi kaiketi hyvällä menestyksellä.
    Optiot yrityksen alasajamisesta ei tietysti kuulu siihen sarjaan enää.
    Valtionyhtiöiden kohdalla tilanne on jonkin verran erilainen, varsinkin jos yritys toimii monopolin tavoin ja/tai optiot tulee maksuun yhtiön markkinoilla pärjäämisestä huolimatta.

    MJO

    Timppa
    Jos halutaan joku sitoa firmaan, niin esim kielto, ettei kahteen vuoteen saa siirtyä kilpailijan palvelukseen, on tehokas ja halpa keino.

    Tuskin on halpa. Ei kukaan johtaja, jolla ei ole mitään irtisanomissuojaa jne. edes suostuisi tuohon. Eikä johtajaporrasta sido toimiala, kuten ns. asiantuntijaporrasta.

    Ei tämä Nokianrenkaiden toimarikaan siirtynyt kilpailijalle.

    Jos toiset tarjoavat porkkanaa, niin piiskalla on vaikea motivoida.

    Timppa

    Ei tietenkään ole mitään pahaa siinä, jos yksityinen firma maksaa johtajilleen kannusteitakin edellyttäen, että he toimivat firman edun mukaan. Ongelma tuleekin siitä, että nämä kannustinjärjestelmät alkavat ohjata johtajien toimintaa. Ei firman pitkäjänteinen etu. Ja taas kerran Nokia on tästä valaiseva esimerkki. Aluksi into ja yritteliäisyys vei firman maailman huipulle. Sitten kannustinjärjestelmät alkoivat hidastaa uusien riskejä sisältävien hankkeiden toteutusta. Lopputulos tiedetään.

    Sitten tulee ongelmaksi, että firmoihin syntyy kahden kerroksen väkeä.

    Osakkeenomistajana en pidä osakekannustimien maksusta. Siinä estotta kupataan osakkaita. Rahakannustin on selvempi. Se näkyy kassassa ja hillitsee pahimpia törkeyksiä.

    Ja tietysti on luonnollista se, että omistaja haluaa yrityksensä kasvavan kuten esim Turun telakka. Se hoituu tekemällä ahkerasti työtä.

    Kuten tiedetään, niin johtajia on firmojen hallituksissa ristiin, joten he näemmä voivat aika estoitta jaella toisilleen etuja.

    Visakallo Visakallo

    Jottei tuo telakka-asia menisi aivan pelkäksi hehkutukseksi, niin pitää sentään muistaa, että saksalaisten suurin kannustin Turkuun tulolle oli salaisissa neuvotteluissa luvattu, muuta Eurooppaa huomattavasti suurempi massiivinen telakkatuki.
    Suomen hallitus on nyttemmin nostanut risteilijäviennille tärkeät Finnveran vientitakuuvaltuudet 10 miljardilla eurolla 27 miljardiin euroon ja vientiluottojen rahoitusvaltuudet on kolminkertaistettu 22 miljardiin.

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)