Siihenhän se johtaa, kun laadusta ei makseta vaikka puun arvo sahauksen kannattavuuden ja lopputuotekäytön lisäarvon mukaan on yleensä moninkertainen suhteessa ”kertalavasahatavaraan” .   Jos puuta pitää kasvattaa vaikkapa 30 vuotta pidempään hyvän laadun saamiseksi, ei riitä että siitä puusta saa tod. näk. saman hinnan sitten joskus kuin tänä päivänä myydystä.  Siitähän pitäsi saada 30 vuoden lisäkasvatusajan jälkeen jotain 2,5 x nykyhinta , jotta reaalihinta olisi edes sama kuin nyt myydyllä.

Eipä ole yllätys että tuohon päätelmään ollaan tultu. Rakennuksilla on huomattu jo pitkään että sahatavaranlaatu on heikentynyt. Sahatavara osataan kyllä sahata mittatarkaksi mutta suoraahan se tavara ei ole. Varsinkin jos ne hiemankin kostuu ennekuin seinään lyödään on sahatavara melkoisen mutkaista. Nykyään ei lautanippua uskalla aukaista vasta kuin  viime hetkessä ettei puu ala kieroilemaan ilman kosteudessa.

Apulannalla saadaan kyllä kuutioita hyvin mutta laatuhan siitä kärsii. Uskon että jossain vaiheessa aletaan taas laadusta maksamaan eikä pelkästään puun koosta.

Parhaat puut on vain nykyään jo menneet. Ei ole juurikaan vanhaa kunnon ykköslaatua, taikka vähemmän vanhaa A- laatua.  Kun vielä katkonnalla pilataan sekin vähä, niin se on MORJENS´.

On toistaiseksi mahdoton kuvitellakkaan, että taimesta asti parasta laatua oleva hoidettu mäntytukki, jonka rinnantasamitta olisi edes 30 senttiä ja ikä 70 + vuotta olisi 150 e /M3.  Se sen arvo olisi – tyvitukin osalta.

Niitä tulee isolla sahalla muutamia silloin – tällöin, mutta nekin on yleensä liian pitkiä, jolloin latvapääss lankkua on metri – pari jotain aivan muuta kuin A-laatua.

Kun tyvileikossa vuosilustojen paksuus on kolme milliä, on se jo D 1,3: korkeudella pari milliä, eli paksuuskasvu on ollut luokkaa neljä milliä vuodessa. Kyllä siitä saisi ihan laatupuutakin, mutta….

Joku aika sitten hakattiin n. 120-vuotias hyvälaatuinen männikkö. Osa puista vanhempiakin. Lustot enimmäkseen 1-3mm. Eipä tuolla parempaa hintaa saanut kuin höttötukillakaan.

Tästähän on puhuttu, nopea kasvu nuoruusiällä tarkoittaa huonoa tukin laatua. Sahat eivät maksa laatupuusta sen enempää kuin huonostakaan laadusta, syynä lienee ostajien kiire ja huono asian tuntemus (pitäisi osata tunnistaa hyvä ja huono laatu jo pystyssä). Tulevaisuudessa asia saattaa muuttua, sahat rupeavat huomaamaan laadun merkityksen ja tekniikka periaatteessa mahdollistaa jo nyt tukin sisällä olevien vikojen tunnistamisen.

Tavaran kieroontuminen taas johtuu pääasiassa nykyisestä kuivaustekniikasta. Ennen puu sahattiin talvella ja kuivattiin hitaasti tapulissa, jolloin aika teki tehtävänsä ja ”tappoi” puun vääntyilyä. Tämä tulee esiin parhaiten jos sahatavarapaketti aukaistaan heti ja tavarat saavat olla levällään, siihen vielä vähän aurinkoa kuivattamaan kappaleita epätasaisesti niin propelliaihiota syntyy.