Keskustelut Metsänhoito Höttöä tukkia

Tämä aihe sisältää 110 vastausta, 33 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Jätkä 9 kuukautta, 2 viikkoa sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 110)
  • Höttöä tukkia

    Sanomalehti Kalevassa oli eilen mielenkiintoinen juttu kuusitukkien huonosta laadusta. Jospa pohjoisen tiukkasyinen puu nousisi uuteen arvostukseen.

    ”Suomalainen rakennuspuu heikkenee

    Yhä harvemmasta kuusitukista tehty sahatavara täyttää rakennuspuun lujuusvaatimukset. Syynä on puiden liian nopea kasvu, joka laskee puuaineksen tiheyttä. Asiantuntijan mukaan kehitys varjostaa jopa suomalaisen metsätalouden tulevaisuutta.

    – Metsänomistajan on taloudellisesti järkevämpää kasvattaa iso kasa huonoa puuta nopeasti kuin samankokoinen kasa parempaa puuta hitaammin, sanoo puututkija Henrik Heräjärvi Lukesta.

    – Laadun kannalta haitallisinta on nuoruusvaiheen nopea kasvu, Heräjärvi toteaa.

    Tutkijan mukaan nuorten puiden kasvua nopeuttavat erityisesti nuorten kuusikoiden pitäminen liian harvapuustoisina. Riittävän tiheässä kuuset kasvavat hitaammin, jolloin eritysesti huonolaatuinen nuorpuun osuus jää pieneksi. …………”

     

  • mehtäukko

    Osansa tietysti on nopealla kasvulla. Osa voi johtua siitäkin, että lujuusvaatimuksia ja ”ainevahvuuksia” väännetään viisauksissaan toinen toiseen suuntaan?!

    Puuki

    Siihenhän se johtaa, kun laadusta ei makseta vaikka puun arvo sahauksen kannattavuuden ja lopputuotekäytön lisäarvon mukaan on yleensä moninkertainen suhteessa ”kertalavasahatavaraan” .   Jos puuta pitää kasvattaa vaikkapa 30 vuotta pidempään hyvän laadun saamiseksi, ei riitä että siitä puusta saa tod. näk. saman hinnan sitten joskus kuin tänä päivänä myydystä.  Siitähän pitäsi saada 30 vuoden lisäkasvatusajan jälkeen jotain 2,5 x nykyhinta , jotta reaalihinta olisi edes sama kuin nyt myydyllä.

    sitolkka

    Ei siinä ole vain mitään järkeä, että priimatukki ja heikkolaatuinen on saman hintaista. Näinhän se nykyään tuppaa menemään. Puu pitäisi hinnoitella vasta sahattuna. Sen mukaan minkälaista sahatavaraa siitä saadaan. Suomi on tässä mielessä täysin kehitysmaan asteella, vaikka muka on olevinaan niin kärkeä metsätalousmaana.

     

    Metsuri motokuski

    Eipä ole yllätys että tuohon päätelmään ollaan tultu. Rakennuksilla on huomattu jo pitkään että sahatavaranlaatu on heikentynyt. Sahatavara osataan kyllä sahata mittatarkaksi mutta suoraahan se tavara ei ole. Varsinkin jos ne hiemankin kostuu ennekuin seinään lyödään on sahatavara melkoisen mutkaista. Nykyään ei lautanippua uskalla aukaista vasta kuin  viime hetkessä ettei puu ala kieroilemaan ilman kosteudessa.

    Apulannalla saadaan kyllä kuutioita hyvin mutta laatuhan siitä kärsii. Uskon että jossain vaiheessa aletaan taas laadusta maksamaan eikä pelkästään puun koosta.

    Gla Gla

    ”Yhä harvemmasta kuusitukista tehty sahatavara täyttää rakennuspuun lujuusvaatimukset.”

    Tuosta ei nyt käy ilmi ongelman laajuus. Hylättinkö ennen promille ja nyt kaksi, jonka takia voidaan taivastella puun heikon laadun yleistymistä. Myös laatukriteerit on muuttuja, mikä pitää käydä läpi. Moneen paikkaan luokittelematon sahatavara riittää hyvin, joten onko tarvetta vaatia luokiteltua ja millä kriteerillä luokitus tehdään.

    Samaan sarjaan kuuluu rakennustyömaan havainto siitä, että ennen kaikki oli paremmin. Puun laatu ei ole edes ainoa venkoiluun vaikuttava tekijä.

    Jätkä

    Parhaat puut on vain nykyään jo menneet. Ei ole juurikaan vanhaa kunnon ykköslaatua, taikka vähemmän vanhaa A- laatua.  Kun vielä katkonnalla pilataan sekin vähä, niin se on MORJENS´.

    On toistaiseksi mahdoton kuvitellakkaan, että taimesta asti parasta laatua oleva hoidettu mäntytukki, jonka rinnantasamitta olisi edes 30 senttiä ja ikä 70 + vuotta olisi 150 e /M3.  Se sen arvo olisi – tyvitukin osalta.

    Niitä tulee isolla sahalla muutamia silloin – tällöin, mutta nekin on yleensä liian pitkiä, jolloin latvapääss lankkua on metri – pari jotain aivan muuta kuin A-laatua.

    Kun tyvileikossa vuosilustojen paksuus on kolme milliä, on se jo D 1,3: korkeudella pari milliä, eli paksuuskasvu on ollut luokkaa neljä milliä vuodessa. Kyllä siitä saisi ihan laatupuutakin, mutta….

    Metsuri motokuski

    GLa: Moneen paikkaan luokittelematon sahatavara riittää hyvin, joten onko tarvetta vaatia luokiteltua ja millä kriteerillä luokitus tehdään.

    Taitaa olla että luokittelematonta sahatavaraa ei saa lyödä muuhun kuin laudoituksiin. Runkotarpeisiin vaaditaan nykyään lujuusluokitettu puutavara. Tiedän että toisinkin tehdään mutta säädöksille ei oikein mitään mahda. Nuo luokituskriteerit ovat pääosin lujuuteen liittyviä kritereitä ja ne ovat tietyn taivutusvoiman kestettävä.

    sitolkka

    Joku aika sitten hakattiin n. 120-vuotias hyvälaatuinen männikkö. Osa puista vanhempiakin. Lustot enimmäkseen 1-3mm. Eipä tuolla parempaa hintaa saanut kuin höttötukillakaan.

    Jätkä

    Sahatavara luokitellaan lujuuden perusteella. Laatuperusteinen luokitus perustuu lajittekluun, jossa lähinnä visuaalista ulkonäköä arvioidaan.

    Lujuusluokituksessa hyväksytty sahatavara leimataan. Siis jokainen lautakin leimataan ja leimasta ilmenee lajittelijan henkilöllisyys.

    Hyvälaatuisesta tukista tekee tilin sahaaja, joka saa korkealaatuisen sahatavaran oikeaan paikkaan oikeaan hintaan myytyä.

    Hintahaitari on pitkä. Jostakin 50 €urosta / kuutio aina luulisin – 1000 €uroon  / kuutio asti.

    pihkaniska

    Tästähän on puhuttu, nopea kasvu nuoruusiällä tarkoittaa huonoa tukin laatua. Sahat eivät maksa laatupuusta sen enempää kuin huonostakaan laadusta, syynä lienee ostajien kiire ja huono asian tuntemus (pitäisi osata tunnistaa hyvä ja huono laatu jo pystyssä). Tulevaisuudessa asia saattaa muuttua, sahat rupeavat huomaamaan laadun merkityksen ja tekniikka periaatteessa mahdollistaa jo nyt tukin sisällä olevien vikojen tunnistamisen.

    Tavaran kieroontuminen taas johtuu pääasiassa nykyisestä kuivaustekniikasta. Ennen puu sahattiin talvella ja kuivattiin hitaasti tapulissa, jolloin aika teki tehtävänsä ja ”tappoi” puun vääntyilyä. Tämä tulee esiin parhaiten jos sahatavarapaketti aukaistaan heti ja tavarat saavat olla levällään, siihen vielä vähän aurinkoa kuivattamaan kappaleita epätasaisesti niin propelliaihiota syntyy.

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 110)