Keskustelut Metsänhoito Höttöä tukkia

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 110)
  • Höttöä tukkia

    Sanomalehti Kalevassa oli eilen mielenkiintoinen juttu kuusitukkien huonosta laadusta. Jospa pohjoisen tiukkasyinen puu nousisi uuteen arvostukseen.

    ”Suomalainen rakennuspuu heikkenee

    Yhä harvemmasta kuusitukista tehty sahatavara täyttää rakennuspuun lujuusvaatimukset. Syynä on puiden liian nopea kasvu, joka laskee puuaineksen tiheyttä. Asiantuntijan mukaan kehitys varjostaa jopa suomalaisen metsätalouden tulevaisuutta.

    – Metsänomistajan on taloudellisesti järkevämpää kasvattaa iso kasa huonoa puuta nopeasti kuin samankokoinen kasa parempaa puuta hitaammin, sanoo puututkija Henrik Heräjärvi Lukesta.

    – Laadun kannalta haitallisinta on nuoruusvaiheen nopea kasvu, Heräjärvi toteaa.

    Tutkijan mukaan nuorten puiden kasvua nopeuttavat erityisesti nuorten kuusikoiden pitäminen liian harvapuustoisina. Riittävän tiheässä kuuset kasvavat hitaammin, jolloin eritysesti huonolaatuinen nuorpuun osuus jää pieneksi. …………”

     

  • Visakallo Visakallo

    Voihan omaan rakennukseen käyttää luokittelematonta tavaraa, mutta jos alkaisi sitä joskus myydä, niin voi tulla ongelmat eteen. Pitäisi varmuuden vuoksi myydä purkukuntoisena.

    pihkatappi pihkatappi

    Lujuusluokittelu on kyllä tärkeä asia. Tietyn dimension runkotavaran pitää kestää tietty taivutus jne. Teollisessa mittakaavassa tuo luokittelu pitää tehdä pölkyittäin, mitä mistäkin tulee ja vielä lajiteltaessa saheita. Itselle kun rakentaa, lujuusluokittelu tulee varmasti tehtyä, mutta vieras työvoima saattaa laittaa tavaraa kontroloimatta. Jos lankun keskellä on jämerä oksa, ei tuollaista pitäisi käyttää edes tellingeissä, myöskään aivan höttöä ei tiettyihin kohtiin laita jne.

    pihkatappi pihkatappi

    Ei ole mukava, jos 10 vuoden päästä rakennuksen kuntotarkastaja määrittelee kaikki raakapuu runkoiset talot riskirakenteisiksi. Rakennuspuolella on menty niin monta kertaa pieleen ja käytetty monenlaista työvoimaa, että vastuu tavarasta on täysin sahalaitoksella.

    Tolopainen

    Montako omakotitaloa meillä on sortunut että ei ole käytetty lujuusluokiteltua puutavaraa. Kun ennen tehtiin itse kattotuolit ne olivat paljon ylimitoitetut, kun tehdään luokitellusta puutavarasta kaikki lasketaan eikä käytetä yhtään ylimääräistä puutavaraa. Enpä ole kuullut että talon runkopiirut olisivat koskaan pettäneet, vaikka aiempina vuosina tehtiin rungot kakkosnelosesta. Rakentamisen ongelmat ovat aivan muualla kuin puutavarassa. Nykyisin julkisen rakennuksen käyttöika on n.40v, jonka jälkeen se on purettava homehtumisen takia. Näin tulee aina olemaankin. Kun seinissä on villaa ja betonia, ne alkavat homehtua jossain vaiheessa Suomen olosuhteissa.

    pihkatappi pihkatappi

    Niin, esim. Rintamamiestalon runko on vahvistettu jämerällä laudoituksella, nykyisin ei tuollaisia tehdä. No tuskin rungot luhistuu, telingit ja ajosillat voi murtua. Joku isompi rakennus hieman kevyellä kattoristikolla voi tietysti olla ongelma.

    Jovain

    Tiedä onko tällä mitään tekemistä puun laadun kanssa, mutta geneettisenä luontokappaleena puut eroavat toisistaan. Ominaisuuksiltaan kahta täysin samanlaista puuta tuskin löytyy. Mennään jo geneettisiin ominaisuuksiin ja samankaltaisuuteen. En tarkoita tällä puun ulkoista hapitusta, eronsa niissäkin on, mutta myös rungon ominaisuuksissa on huomattavat erot. Olkoon kysymys nyt sitten laatutekijöistä.

    Tällä hetkellä laadun huomioon ottaminen on vähäistä. Luston paksuus tai joku taivutuslujuus ei vielä paljoa kerro puun laadusta. En väitä, että tarkempaan laadun huomioon ottamiseen on syytä mennä, mutta onhan siinä mahdollisuuksia. Voi olla, että sahurit linjastoillaan lajittelevat tarkkaan, ja onhan vientilaadut aivan muuta, mitä kotimaassa käytetään.

    Väittäisin kuitenkin, että puukauppa on bulkkikauppaa ja jos sitä verrataan menneeseen. Eihän silloin ollut käytettävissä nykyisiä mahdollisuuksia, toimittiin toisin ja käytettiin massiivipuuta. En ole vetämässä menneeseen, mutta ennen aikaan puun laatutekijät tunnettiin paremmin ja puut valittiin tarkkaan käyttötarkoituksen mukaan. Otettiin myös vuodenaika huomioon. Minkäänlaiseen rakentamiseen, kalusteisiin tai tarvepuuksi kesäpuuta ei käytetty.

    Jätkä

    Joovaan nosti esille tuon laadun valmiissa sahatavarassa.

    Kaivelin kansiota, jossa tästä on ollut aineistoa. Tiedot on kerätty sahoilta.                     MÄNNYN JA KUUSEN ERI LAATULUOKITUKSIEN ARVOSUHTEET, KUN C-LAADUN KUUSEN ARVO ON SATA

    A- luokka      Mänty

    A1  480

    A2  305

    A3  230

    A4  200

    B l  130

    C l  110

    Kuusi

    A l   150

    Bl    115

    C l   100

     

    Lisäksi on D -laatu, joka on lähinnä ns ”kotimaan laatu” ja höylävajaasärmä

    Noiden kaikkien laatujen yläpuolella leijailee oksaton, jota on myös hieman eritelty, eli on kolmen sivun oksaton ja täysin oksaton.

    Kyllä laadulla on merkityksensä, se pitää vain osata ottaa talteen.

    ”Kuun asennolla on merkityksensä puun käyttäytymiseen”

     

     

    sitolkka

    Kun arvosuhteet ovat tuollaiset, niin on suorastaan huutava vääryys, että kaikki tukit myydään samalla hinnalla. Metsänomistajan pitäisi saada tilinsä tukeista sen mukaan, millaista sahatavaraa niistä sahalla tulee. Laatuluokkien mukaan.

    sikari

    Ei suinkaan.Maa on ne kasvattanut ja taivas ravinnut. Ei ne meille kuulu.

    Jätkä

    Kannattaisi yrittää tajuta, että C – D – ja Kotimaanlaatu tuottaa jo miinusmerkkiä tulokseen.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 110)