”Haukkaavaksi viilattu – potkiva terä on uskomattoman usein vain menettänyt harituksensa. Kun koneelle / terälle antaa tarpeeksi rinkiä, se ei potki, vaan leikkaa pehmeästi, on terä teroitettu miten tahansa.

Höpö höpö. Kaasua puita myöten.

R-sahan kaasuläpällä  on tasan tarkkaan vain kaksi asentoa – Auki ja kiinni. lisäksi kaikki oikeat ammattilaiset varmistelevat, että kaasuläppä aukeaa äärimmilleen, kun kaasu painetaan pohjaan.

Jos kytkin ”irroittaa” joka välissä, se sutii satoja kierroksia kaasutettaessa. Siksi ei pidä polttaa kytkintä vääränlaisella käytöllä. Mitä korkeammilla kierroksilla kytkin pyörii, sitä lujemmin kytkinkengät ottavat kiinni kytkinrumpuun.

Kun hyvässä – tehokkaassa R-sahassa painetaan kaasua, tyhjäkäynniltä lähtöön, kytkin alussa luistaa, mutta kun kierrokset noisevat riittävästi, ei luistoa tapahdu.

Kytkimen kanssa on havaittu kahdenlaisia käyttäjiä: – On hypistelijöitä, jotka sahailevat pienellä kaasulla ja saha käy paljon tyhjäkäyntiä. He teettävät kytkinremontteja kolmen kuukauden välein.

– On reippaita sahaajia, joilla terä ei oikeastaan pysähdy niin kauvan kuin moottori käy. Ammattimallin sahoissa kierrosten ei pitäisi laska koko aikana alle 10 000 r/min. Sillä tekniikalla säästetään myös polttoainetta, kulmavaihdetta, ja voimansiirtoa.

Jokainen, joka on sahannut raivurilla, on varmasti huomannut senkin, että kierrosten noustessa ja laskiessa koko saha värisee enemmän tai vähemmän. Sillä kierrosalueella ei saisi konetta käyttää yhtään enempää kuin on pakko – eli pidetään kierrokset AINA värinän yläpuolella ! ! !

Silloin kun sahasin työkseni niin yhtään kytkinrempaa en tehnyt. Sahat kesti  noin kolmisen vuotta ammattikäytössä ja sitten toisen pätkän varasahoina. Sen jälkeen luovutin ne jollekkin isännälle ilmaiseksi.

Kyllä nuo jätkän ohjeet ovat oikeat.

Ehkä kannattaisi parturoida vielä muutama vuosi. Yleensä kaasutustekniikka istuu selkärankaan nopeastikin, kun on pätevä opettaja. Itseoppineilla se näköjään kestää joskus tolkuttoman kauvan…