Keskustelut Metsänhoito Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 1,243)
  • Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

    Merkitty: 

    R. Ranta:
    ”Kuinka Taneli on, onko käsityksesi yhtään muuttunut ilmastonmuutoksesta?”

    Vastaukseni:

    Ilmasto on aina ollut muutoksessa, se muuttuu tälläkin hetkellä ja se tulee aina muuttumaan.

    Eli mitään ylimaallista ja erikoista ei ole tässä hetkessä. Näitä kuumia kesiä ja leutoja talvia on ollut mm. 1912 tienoilla ja taas 30-luvulla.

    Katsotaan nyt mihinpäin se auringon aktiivisuus kääntyy, voi olla taas pian hyvinkin kylmää.

    Ihmiset omat aina tykänneet kuunnella maailmanlopun ennustajia, nykyisin ne ennustajat vain ovat pukeutuvat tieteen kaapuun.

    Viimeisin pieleen mennyt tieteen ennuste oli että happosateet tappavat suomen havumetsät vuoteen 1995 mennessä. Lisäksi vielä ettei rikkipäästöjen vähentämisellä ole mitään merkitystä metsäkuolemaan, mutta se voi metsien palautumiseen vaikuttaa hiukan. Jälkeenpäin on todettu ettei ennen vuotta 1995 ole ollut edes mitään taantumaa Suomen havupuiden kasvussa.

    Tämä höppä ei ollut vain yhden miehen show, vaikka se pieleen menon jälkeen on siksi yritetty kääntää. Kohulla oli ehkä hiukan myönteistä vaikutusta Kuolan niemimaan kaivosteollisuuden rikkipäästöjen alasajossa, joka sinänsä oli hyvä asia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • Kurki

    Ja kaikkein vähiten maaseudun ihmisten pissapäästöillä tai niiden vähentämisellä on vaikutusta Itämeren tilaan.

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/09/28/rahan-puhdistava-vaikutus

    Puuki

    Sinilevien vähäisyyden pääsyyksi vois veikata sitä,  että Itämereen tuli vähän uutta tavaraa koska kesä oli kuuma eikä sadevesiä karannut kaupunkien jätevesien ylivalumina eikä muutamien maiden avokaatopaikoilta suoraan vesistöön.  Tosin jostain luin että satamien ulkopuolelle turistien veneistä on laskettu septejä tyhjäksi suoraan mereen kuten ennenkin mutta ne on ehkä niin pieniä annoksia suht. isossa meressä, että leväkasvusto ei kovin paljon niistä ole lissääntynyt.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sinileväjuttuun (linkki edellä) tullut kommentti: ”Suomenlahteen Itäisellä-Uudellamaalla laskevien jokien vesi on ollut suorastaan käsittämättömän kirkasta – ei kyllä ole mittaushistoriaa, mutta en muista vastaavaa. Sehän johtuu tietenkin kuivasta kesästä. Pelloilta ei ole tullut lainkaan ravinnepäästöjä. Mietin vaan, että olisiko Suomenlahden tilanne levien kukinnan suhteen kuitenkin kiinni kaikkein eniten siitä, mitä maatalouden akuutit päästöt vesistöön ovat? Eivät niinkään meren pohjassa jo olevasta ravinnekuormasta.”

    Puuki

    AJ kaupunkilaisena veikkaa maaseudulta tulevan päästöjä ja minä muolaisena taas että kaupungeista ne päästöt pääosin tulee. No voi se totuus olla jossain siltä ja väliltä.   Kerran oli tv.ssä ohjelma josta selveni miten käy kaupungin (olisiko ollut Tukholma tai Lontoo) jätevesipuhdistamolla rankkasateen aikaan, kun röörit ei ehdi vetää tarpeeksi vettä.  Siitä päättelin että muuallakin on samanlaista  se vesienpuhdistus, jos tulee vettä yli äyräiden.

    PS ns.paskalaki oli siis viranomaisten junailema ”rokotus”  enimmäkseen maaseudun vähäväkisille suunnattuna. Miksiköhän piti toteuttaa ?  Ehkä oli tarkoitus silläkin lisätä muuttoliikettä keskuksiin päin ja kolhoosiasumiseen. Fosfori esim. ei valu vesistöihin esim. 0,5-1 km matkaa ojia pitkin vaikka sitä pääsisikin likakaivoista jossain vähän ojiin. Se sitoutuu maahiukkasiin jotka  ei kulje veden mukana sitä matkaa.

    PS2.  Hyvä huomio tuolla linkissä jossa kerrotaan kuinka tulisi ottaa lannan ravinteet talteen eikä jättää niitä yleensä huonosti toimivien puhdistamoiden läpi kulkemaan.    Kompostivessoja suunnittelemaan ja rakentamaan siis ymp.viraston porukasta lähtien marsmars.

    Kurki

    Alkukesä oli hyvin sateinen ja toukotyöt viivästyivät tai jäivät jopa tekemättä märkyyden vuoksi. Luulisi että keväällä niitä ravinteita pelloilta pääsi meriin ihan ennätysmäisesti.

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/09/28/rahan-puhdistava-vaikutus

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Normaalitilanteessa hajakuormitus on varmaan suurempi kuin teollisuuden ja taajamien pistekuormitus, joka menee yleensä kokonaan puhdistamoihin. Suomen ympäristökeskuksen sivustolta löytynee tarkempia laskelmia päästöjen jakautumisesta.

    Puuki

    Muutamilta teollisuusalueilta olen joskus bongannut suurimmat päästöt suoraan vesistöön . Valuu sitä ihtiään luultavasti joskus pelloiltakin vaikkakin pelloilla on nykyään suojakaistat ojien ja vesistöjen varsilla eikä lantaa nakella enää pelloille summanmutikassa.  Ja salaojiin menevä vesi suotautuu hiekkakerroksen läpi.

    Scientist Scientist

    Päijänteessä ja Kymijoessa on tietääkseni ollut tänä vuonna hyvin paljon vettä kevään jäljilta ja virtaamat suuria. Tämä selittänee osin puhtautta.

    Puhdistamojen tehon suhteen on paljon harhakäsityksiä. Fosforista saadaan talteen kyllä yli 95%, mutta typestä usein vain50-70%. Ja osa typestähän haihtuu typpioksiduulina ilmaan puhdistamoista (aineen häviämättömyyden laki). Ei typpi ja fosfori mihinkään häviä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kymijoen vedenkorkeus on ollut koko kesän ajan korkea ja on vasta heinäkuun lopulla palannut normaaleille urille. Silti jokeen valuva ravinnekuorma on voinut olla tavallista pienempi, kun sateet puuttuivat. Jossain sanottiin, että ravinteet valuvat savisilta maatalousmailta yleensä veteen liukenevien maahiukkasten matkassa.

    http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/14/q1410200y/wqfi.html#p

    Visakallo Visakallo

    Eikö se mennyt tänä kesänä niin, että ensin tiedotusvälineet uutisoivat ilmeisesti vain vanhasta muistista, että sinilevää oli erittäin paljon, kunnes tuli täysin hiljaista. Lopulta suuri yleisö paljasti, ettei sinilevää ollutkaan.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 1,243)