IMF on tietenkin huolestunut, koska täällä ilmastonsuojelu pyörii metsien sosialisoinnin ympärillä. Eikä aseteta saasteita tupruttaville valtionyhtiöille tiukempia päästövähennys määräyksiä. Maataloudessa pellolle voi levittää puhdasta paskaa, mutta pellon laidalla olevasta kesämökistä lietteet pitää viedä tankkiautolla jäteveden puhdistamolle, 170 lehmää tuottaa lietettä 10 kuutiota vuorokaudessa. Kesämökillä sellainen määrä kertyy kahdessa vuodessa.
Jos sähkö on saasteetonta kotimaista energiaa, miksi valtio verottaa sitä niin kovin. Sitä pitäisi jakaa ilmaiseksi valtion tuella.
Nord Streamin (Venäjän kaasuputki) lupien viivästys pitää mm.lannoitteiden hinnat korkealla.Talven tulo tarkoittaa että Euroopassa teollisuuden kaasun käyttöä pitää rajoittaa jotta kaasua riittää lämmitykseen.
Fossiilista alkuperrää olevia lannoitteita (tai f-energiaa valm. tarvitsevaa) voidaan niitäkin korvata puuperäisillä . Tuhkalla ja uudempana sellutehtaan sivuvirrasta tehtävällä luomulannalla. Siinä taas eräs esimerkki niistä uusista pidemmälle jalostetuista joita esim. S. Hassi ei tiedä jo olevan olemassa.
Typpilannoitteiden typpi otetaan ilmasta ja vety maakaasusta. Maakaasun vety voidaan korvata vedestä suurella energialla tuotetulla vedyllä. Tietääkseni tällaista on jo suunnitteilla mm. Pohjois-Ruotsissa. Edellytys tietysti on että on runsaasti energiaylimäärää, esim tuulivoimasta.
Tasan 85 vuotta sitten Keski-Suomessa kukkivat orvokit ja äiti meni kesämekossa synnytyslaitokselle. Pian tuli kuitenkin täysi talvi. Kyllä säät ovat vaihdelleet ja vaihtelevat edelleenkin muuttuu ilmasto miten tahansa. Mitä on odotettavissa ei kukaan tiedä. Varauduttava niin lämpimään kuin kylmään.
Hurjaa hommaa tuo Amazonaksen alueen tuho. Sen ilmaston muutos saattaa todellakin kääntää merivirrat Pohjois-Euroopan kannalta kylmempään suuntaan. Kuuntelin erästä entistä suomalaista diplomaattia, joka on hyvin perillä asioista. Oli Glasgowsakin. Ovat hän ja muut suomalaiset saaneet siellä Etelä-Amerikassa estettyäkin tuhoa. Näytti kuvaa, jossa hän ja eräs toisen suomalaisen keskustelivat Perun entisen presidentin kanssa perulaisten sademetsien kohtalosta. Aiheena oli entisen presidentin rouvan Imelda Marcosin suunnitelma hakkauttaa Amazonaksen latva-alueen sademetsiä ja alkaa kasvattaa tilalla öljypalmuja. Suomalaiset saivat selitettyä, että idea on huono ja Perun sademetsät säästyivät. Imeldahan oli erityisen tunnettu laajasta kenkävalikoimastaan. Ei siis ainakaan tuosta hankkeesta päässyt hankkimaan uusia kenkärahoja.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.