Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Hakkuukelit on loistavat, tiet ja metsät kestää samoin pellot yms, vanhoja talvileimikoita saavat ostajat tehtyä pois, hyvä näin. Vanhat energiapuukasatkin hävinneet kaikki..
Tekoäly antaa vastauksen polaaripyörteestä, mutta ei toki kerro, miksi se on nyt tuollainen.
Polaaripyörrettä säätelee usean ilmakehän fysikaalisen tekijän yhteisvaikutus, erityisesti lämpötilaerot, Maan pyöriminen ja ilmakehän aaltoliike. Tiivistetty mutta kokonaiskuva alla.
Polaaripyörre on voimakas länsituulinen kiertoliike, joka syntyy ja pysyy koossa, kun napa-alueiden kylmä ilma ja keskileveysasteiden lämpimämpi ilma ovat selvästi erillään. Kaikki tekijät, jotka vahvistavat tai heikentävät tätä eroa, säätelevät pyörrettä.
Keskeiset säätelijät
1. Napa–keskileveydet -lämpötilaero
Suurin yksittäinen tekijä
Talvella napa-alue jäähtyy voimakkaasti → syntyy suuri lämpötilaero etelämpiin alueisiin
Tämä ero luo voimakkaan suihkuvirtauksen, joka pitää polaaripyörteen kasassa
👉 Suuri ero = vahva ja vakaa pyörre
👉 Pieni ero = heikko ja epävakaa pyörre
2. Maan pyöriminen (Coriolis-ilmiö)
Maan pyöriminen kääntää ilmavirtoja:
pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle
Tämä mahdollistaa ympyrämäisen, länsituulisen kierron navan ympärillä
Ilman Coriolis-ilmiötä polaaripyörrettä ei olisi
3. Stratosfäärin lämpötila
Polaaripyörre sijaitsee pääosin stratosfäärissä (n. 10–50 km)
Kylmä stratosfääri → pyörre vahvistuu
Äkillinen stratosfäärin lämpeneminen (SSW):
stratosfääri voi lämmetä kymmeniä asteita päivissä
pyörre heikkenee, venyy tai jopa hajoaa
vaikutus voi ulottua viikkojen päästä troposfääriin → kylmiä purkauksia Eurooppaan
4. Planetaariset Rossby-aallot
Syntyvät, kun:
ilmakehän virtaus kohtaa vuoristoja (esim. Himalaja, Kalliovuoret)
mantereiden ja merien lämpötilaerot vaikuttavat
Nämä aallot voivat:
siirtää energiaa ylöspäin stratosfääriin
häiritä tai heikentää polaaripyörrettä
Voimakkaat aallot → suurempi SSW-riski
5. Vuodenajat
Talvi: pyörre on voimakkain (auringon puute → kylmä napa)
Kevät: pyörre heikkenee ja hajoaa
Kesä: varsinaista polaaripyörrettä ei ole (napa ei ole kylmä)
6. Pitkän aikavälin ilmastotekijät
Merijään määrä Arktiksella
Lumipeite Euraasiassa
Ilmastonmuutos (epäsuora vaikutus):
napa lämpenee nopeammin kuin keskileveysasteet
lämpötilaero pienenee → pyörre voi keskimäärin heiketä tai muuttua epävakaammaksi (tämä on edelleen aktiivisen tutkimuksen kohde)
Äkkiä ajatellen voi olla myös niin että lämpimämmässä ilmastossa jääkarhujen elimistön ei tarvitse tuottaa niin paljon lämpöä joten vähempikin ravinnonsaanti riittää rasvakerroksen kasvattamiseen…
Linkissä kerrotaan miksi pitkän tähtäimen ennustaminen (sään) on tarkkuuden kannalta epäkiitollista.Sen mukaan polaaripyörre ei ole välttämättä hajonnut mutta siirtynyt pohjoisnavalta kohti pohjoismaita…
Toisen kerran ajatellessa voi olla myös niin että olosuhteiden muuttuessa älykäs eläin kuten jääkarhu oppii hankkimaan ravintoa niissäkin olosuhteissa.Kanta voi väliaikaisesti laskea koska osa jääkarhuista ei ehkä sopeudu yhtä hyvin kuin fiksummat yksilöt mutta niistä fiksummista lähtee sitten kasvamaan uusi olosuhteisiin sopeutunut kanta…
Niinpä, sitä kutsutaan evoluutioksi – jääkarhut sopeutuvat tai delaavat – joka on vihervassariuskovaisturakaisille täysin tuntematon käsite, koska heidän uskontonsa torjuu tosiasiat.🤣
Sama evoluutio koske Suomessa myös esim. susia. Kun ne tulevat liian lähelle ihmisasutusta, ne pitää ampua, ja muu jengi oppii evoluution ansiosta, että enää ei kannata mennä tai tulee noutaja, toimii varmasti.👍🏻
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään